1500- ja 1600-luvun hallitsijoita

Itsevaltiaat hallitsivat Eurooppaa

Löytöretket rikastuttivat Euroopan suurvaltojen hallitsijoita. Vilkastuneen kaupankäynnin ansiosta myös kaupunkien porvarit, kauppiaat ja pankkiirit rikastuivat. Hallitsijat keräsivät veroja porvareilta, jotka myös lainasivat rahaa kuninkaalle. Näin kuninkaat saattoivat maksaa esimerkiksi sodankäynnistä ja armeijan ylläpitämisestä koituneet kulut itse. Aatelisten asema heikkeni ja valta keskittyy kuninkaalle, sillä ennen aateliset olivat varustaneet ritarit kuninkaan armeijaan. Siksi aikakauden hallitsijoista on käytetty nimitystä itsevaltias.

Itsevaltiaalla kuninkaalla oli oikeus säätää lakeja ja tuomita ihmisiä. Kuninkaan ajateltiin saaneen valtansa Jumalalta, minkä vuoksi häntä ei saanut arvostella. Periaatteessa itsevaltiaan päätösvaltaa ei rajoittanut mikään. Käytännössä hän joutui ottamaan huomioon myös johtavien aatelisten mielipiteet.

Poikkeuksena oli Englanti, jossa kuninkaan valtaa oli rajoitettu jo keskiajalla. Maahan oli perustettu parlamentti eli neuvosto, jolta kuninkaan oli kysyttävä lupa esimerkiksi verojen korotuksiin. Englannin kuningas Kaarle I yritti kasvattaa kuninkaan valtaa 1600-luvun puolivälissä. Tämä johti kiistoihin parlamentin kanssa ja lopulta sisällissotaan. Sodan seurauksena parlamentin asema vahvistui, eikä Englannin kuninkaallista tullut itsevaltiaita.

Elisabet I: Neitsyt valtaistuimella 

Elisabet I:n isä oli Englannin kuningas Henrik VIII ja äiti Henrikin toinen vaimo Anna Boleyn, joka tuomittiin vuonna 1536 aviorikoksesta ja mestattiin.

Kuningas Henrikin jälkeen Englanniin valtaistuimelle nousi Elisabetin velipuoli Edvard ja Edvardin kuoltua Elisabetin sisarpuoli Maria.

Kun Maria kuoli oltuaan muutaman vuoden vallassa, valtaistuimelle nousi Elisabet vuonna 1558. Odotuksista huolimatta Elisabet ei koskaan avioitunut vaan päätti hallita Englantia yksin. Tästä hän sai lempinimen ”Neitsytkuningatar”.

Monet katoliset pitivät Elisabetin pikkuserkkua, Skotlannin kuningatarta Maria Stuartia, oikeutettuna myös Englannin kruunuun. Kun hänet syöstiin vallasta Skotlannissa, Elisabet salli hänen tulla Englantiin, jossa hän joutui kotiarestiin. Elisabet uskoi kuitenkin Marian juonittelevan itseään vastaan ja lopulta teloitutti hänet.

Siitä hyvästä katolinen Espanja lähetti Voittamattoman Armadansa (laivasto) valloittamaan Englantia. Valtausyritys kilpistyi myrskyyn ja Englannin laivastoon, ja Elisabetin suosio kasvoi.

 

Elisabet I hallitsi vuodet 1558–1603.

Elisabeth oli taitava hallitsija, joka käytti apunaan parlamenttia ja neuvonantajia.

Hän oli monipuolisesti sivistynyt: puhui sujuvasti kuutta kieltä: englantia, latinaa, kreikkaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa. Hän loi ympärilleen upean hovin, jossa oli sijansa sekä tieteen että taiteen edustajilla (mm. Shakespeare). Elisabeth rakasti juhlija, tansseja ja ilonpitoa.Tanssimisen lisäksi hän soitti pianon kaltaista spinettiä.

Elisabet I:n hallintokausi kesti kaikkiaan 45 vuotta. Hänen hallintokauttaan on pidetty yhtenä Englannin historian loisteliaimpana. Elisabetin harjoittama politiikka pyrki maan sisäisten olojen rauhoittamiseen ja tämä koski etenkin uskonkysymyksiä. Edeltäviin ja seuraaviin valtakausiin verrattuna Elisabetin valtakausi oli myös sisäisen rauhan aikaa. Englanti ei juurikaan kärsinyt sodista kotisaarellaan tai Euroopan mantereella vaan suurimmat taistelut käytiin Amerikoissa ja merillä. Englannin talous hyötyi kehittyvästä transatlanttisesta kaupasta.

Aurinkokuningas oli Ranskan itsevaltias

Ranskan kuningas Ludvig XIV oli itsevaltiuden ajan tunnetuin hallitsija. Hän nousi valtaistuimelle neljä vuotiaana ja hallitsi maata yli 70 vuotta. Täysi-ikäiseksi tultuaan Ludwig onnistui hankkimaan lähes kaiken vallan itselleen. 

Ludwig XIV tunnettiin myös nimellä Aurinkokuningas, sillä kuningas oli joskus esiintynyt hovi- baletissa pukeutuneena auringoksi. Nimitys kuvaa hyvin kuninkaan asemaa: Ludwig XIV oli Ranskassa kaiken keskipiste auringon tavoin.

Versailles`n palatsi oli barokkityylin huipentuma

Aurinkokuningas rakennutti Pariisin lähelle Versailles'n palatsin, jossa hän vietti loisteliasta ja tuhlaileva elämää. Palatsi rakennettiin sen ajan tyylisuuntaukset barokin mukaisesti. Tyyli oli mahtipontinen ja siihen kuului runsas ja näyttävä koristelu. Barokkipalatseja ympäröivät suuret ja koristeelliset puutarhat.

 Versailles`n palatsi oli Euroopan hienoin ja ylellisin kuninkaanlinna. Palatsin rakentaminen kesti kymmeniä vuosia, vaikka rakennustyömaalla työskenteli kymmeniä tuhansia miehiä. Rakentamiskustannukset veivät monena vuonna suuren osan Ranskan valtion varoista.

Kuninkaan hovi eli likaista ja tuhlailevaa elämää

Versailles`n palatsissa asui kuninkaallisen perheen lisäksi noin 5000 aatelista sekä tuhansia palvelijoita. Aatelisille oli kunnia-asia saada asua Aurinkokuninkaan hovissa, vaikka se merkitsisi tyytymistä pieneen ja ahtaaseen huoneistoon. Aurinkokuningas halusi pakottaa Ranskan aateliset osallistumaan Versailles`n hovielämään, jotta näillä ei jäisi aikaa juonitella kuningasta vastaan. Hovin ylhäisten aatelisten tärkeimpiin velvollisuuksiin kuului muun muassa seurata kuninkaan pukeutumista aamulla ja avustaa että hänen aamutoimissaan.

Nykypäivän ihmisen näkökulmasta elämä Versailles`ssa oli erikoinen yhdistelmä ylellisyyttä ja likaisuutta. Palatsi oli täynnä ihmisiä, peseytymiseen ei ollut riittävästi mahdollisuuksia ja yöastia tyhjennettiin ikkunoista pihalle. Hienoissa palatseissa elävät rikkaat aateliset kärsivät syöpäläisiä ja haisivat. Tällainen oli kuitenkin tuona aikana tavallista.

Versailles`n hovin juhlat olivat ylellisiä ja tuhlailevia. Juhlat saattoivat kestää useita päiviä. Juhlia varten kuningas sekä juhliin osallistuneet aateliset teettivät itselleen asuja ja peruukkeja, jotka maksoivat monta kertaa enemmän kuin tavallinen ranskalainen ansaitsi vuodessa. Versailles`n hovista, sen juhlista, muodista ja käytöstavoista tuli esimerkki, jota muut Euroopan kuninkaalliset pyrkivät jäljittelemään.

Tehtävät:

1 Miksi joidenkin Euroopan maiden kuninkaista tuli itsevaltiaita?

2. Millä tavoin Englannin ja Ranskan kuninkaiden asemat erosivat toisistaan?
3. Millaista oli elämä Versailles`n palatsissa? Piirrä sarjakuva.
4. Etsi kuva Elisabeth I: stä, miten häntä on kuvattu (kuvaile ulkonäköä)?