Muistiinpanot, kappale 18

Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin.

• Yöpakkasten aikaan 1958‒59 Neuvostoliitto epäili Suomen ystävällismielisyyttä, mutta Kekkonen luovi suhteet kuntoon (kirja s. 137).
• Noottikriisin aikaan 1961 Neuvostoliitto vaati Suomea sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Kekkosen onnistui välttää kriisin syveneminen (kirja s. 138).
• Kriisien seurauksena Suomi otti hyvin varovaisen asenteen Neuvostoliittoa kohtaan.

Neuvostoliiton mielistelyä kutsuttiin suomettumiseksi.

• Suomettuminen tarkoitti, että itsenäinen Suomi otti Neuvostoliiton toiveet huomioon kaikin mahdollisin tavoin.
• Suomettuminen vaikeutti Suomen kansainvälistä puolueettomuutta.
• Toisaalta suomettuminen oli järkevää idänpolitiikkaa epävakaina aikoina.

Kekkonen oli presidenttinä poikkeuksellisen pitkään.

• Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti: hän johti maata vuosina 1956‒81.
• Hän oli voimakas vallankäyttäjä.
• Kekkonen loi hyvät suhteet Neuvostoliittoon, mikä voimisti hänen omaa asemaansa suomettuneessa Suomessa.
• Suomen elintaso ja varallisuus kasvoivat Kekkosen kaudella.

Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin.

• Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja Suomesta tuli jo vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenvaltio.
• Neuvostoliiton hajoaminen keskeytti kaupan itään ja oli osasyynä 1990-luvun lamaan.
• Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa tavallisen suomalaisen arkipäivään monin tavoin.