8D lk
Kappale 13
Muistiinpanot, kappale 13
Kylmän sodan aikana oli kaksi Saksan valtiota.
- Toisen maailmansodan voittajat jakoivat Saksan ja Berliinin.
- Yhdysvallat (USA), Iso-Britannia ja Ranska miehittivät länsiosia, idässä valvoi Neuvostoliitto (NL).
- Berliinin saarto (1948‒49) johti Länsi- ja Itä-Saksan valtioiden syntyyn.
- Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin 1961 pysäyttääkseen muuttoliikkeen länteen.
Kuuban kriisissä maailma oli lähellä joutua ydinsotaan.
- Kuubassa tapahtui vallankumous 1959.
- Kuuban ja USA:n välit huononivat, ja Kuuba liittoutui NL:n kanssa.
- NL ryhtyi rakentamaan Kuubaan ohjustukikohtia, jolloin USA uhkasi NL:a sodalla.
- Kriisi ratkesi suurvaltojen neuvotteluissa, ja sen jälkeen niiden välit paranivat.
Korean ja Vietnamin sodissa Yhdysvallat yritti torjua kommunismin leviämistä.
- Kiinan muuttuminen kommunistiseksi huolestutti USA:ta.
- Kommunistit yrittivät ottaa vallan myös Koreassa ja Vietnamissa, jolloin USA puuttui tilanteeseen.
- Korean sota päättyi 1953 maan jakautumiseen.
- Pohjois-Korea on edelleen kommunistinen diktatuuri.
Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat hävisi.
- USA:n moderni armeija ei pärjännyt sissisotaa käyville Pohjois-Vietnamin kommunisteille.
- Vietnamin sotaa (1964‒73) arvosteltiin rajusti USA:ssa, ja erityisesti hippiliike vaati sen lopettamista.
- Lopulta USA vetäytyi Vietnamista, ja Vietnam muuttui kommunistiseksi.
Kappale 12
Muistiinpanot, kappale 12
Kylmä sota oli kamppailua Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.
- Kylmä sota oli käynnissä vuosina 1947‒91.
- Yhdysvallat oli kapitalistinen ja Neuvostoliitto kommunistinen suurvalta.
- Ne kilpailivat maailmalla vaikutusvallasta ja epäilivät toisiaan maailmanvalloitushankkeista.
Neuvostoliitto hankki liittolaisia Itä-Euroopasta ja Yhdysvallat Länsi-Euroopasta.
- Kylmän sodan aikana Eurooppa jakautui kahtia.
- Neuvostoliitto painosti Itä-Euroopan maita muuttumaan kommunistisiksi kansandemokratioiksi.
- Yhdysvallat auttoi Länsi-Euroopan maita Marshall-avulla ja perusti niiden kanssa sotilasliitto Naton.
Asevarustelu ja ydinaseet olivat tärkeä osa kylmää sotaa.
- Aluksi vain Yhdysvalloilla oli ydinase, mutta myös Neuvostoliitto kehitti sellaisen vuonna 1949.
- Asevarustelukilpailu keskittyi ydinpommien tuhovoiman ja määrän kasvattamiseen.
- Ydinaseiden kehittely johti ”kauhun tasapainoon”, koska molemmat maat olisivat tuhoutuneet ydinsodassa.
Kilpailua käytiin myös avaruuden valloittamisesta.
- Ydinasekilpailu johti avaruusrakettien kehittämiseen.
- Avaruuden valloittaminen oli myös keino näyttää omaa osaamistaan.
- Neuvostoliitto lähetti avaruuteen ensimmäisenä satelliitin, koiran ja ihmisen.
- Yhdysvallat ehti ensimmäisenä Kuuhun.
Kappale 11
Muistiinpanot, kappale 11
Sodan jälkeen Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä ja kommunistien vallankaappausta.
- Moskovan välirauhassa 1944 Suomelle määrättiin ankarat rauhanehdot.
- Valvontakomissio tuli Helsinkiin valvomaan välirauhan ehtojen noudattamista.
- Vuosia 1944–48 kutsutaan Suomen historiassa vaaran vuosiksi.
Suomi täytti rauhanehdot tarkasti.
- Karjala luovutettiin Neuvostoliitolle, ja karjalaiset muuttivat lopullisesti muualle Suomeen.
- Saksalaisten häätäminen pois Suomesta johti Lapin sotaan.
- Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomessa järjestettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynti.
- Suuret sotakorvaukset rasittivat Suomen taloutta sodan jälkeisinä vuosina.
Suomen suhteet Neuvostoliittoon parantuivat.
- Suomi muutti asenteensa Neuvostoliittoa kohtaan ystävälliseksi.
- Uutta suhtautumistapaa ryhdyttiin kutsumaan Paasikiven-linjaksi.
- Pariisin rauhan (1947) jälkeen valvontakomissio poistui Suomesta.
- Vuonna 1948 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen.
Kappale 10
Muistiinpanot, kappale 10
Vapaaehtoiset naiset, lotat, hoitivat sodan aikana monia työtehtäviä.
- Yli 200 000 lottaa auttoi sotaponnisteluissa.
- Kotirintaman lotat toimivat mm. ilmavalvonta-, viestintä- ja varustehuoltotehtävissä.
- Rintamalla työskennelleet lotat muonittivat sotilaita ja huolehtivat haavoittuneista ja kuolleista.
Kotirintaman arkeen kuuluivat huoli rintamalla olevista läheisistä ja pula ruoasta.
- Kuolemanpelko oli osa arkea, ja yli 30 000 naista menetti aviomiehensä.
- Pula ruoasta ja käyttötavaroista johti erilaisten korvikeaineiden käyttämiseen.
- Peruselintarvikkeita säännösteltiin sota-aikana.
Sota-aika vaikutti lasten ja nuorten elämään monin tavoin.
- Moni lapsi menetti toisen tai molemmat vanhempansa.
- Aikuisilla ei ollut lapsille yhtä paljon aikaa kuin rauhan aikana.
- Monet lapset joutuivat jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon.
- Osa lapsista kuljetettiin Ruotsiin sijaisperheisiin.
Kappale 9
Muistiinpanot, kappale 9
Suomen asema oli epävarma talvisodan jälkeen.
- Suomalaiset pelkäsivät, että rauhasta huolimatta Neuvostoliitto hyökkäisi uudelleen.
- Suomen ja Saksan suhteet alkoivat tiivistyä vuonna 1940.
- Suomi osti Saksasta ruokaa ja aseita ja myi sille nikkeliä.
- Saksan joukoille annettiin kauttakulkulupa Norjaan Suomen alueen läpi.
Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941.
- Saksa aloitti hyökkäyksen itään ja käytti apuna myös Suomen aluetta.
- Suomi odotti Neuvostoliiton hyökkäystä, jotta sota näyttäisi puolustussodalta.
- Suomi valloitti nopeasti takaisin talvisodassa menetetyt alueet, mutta tappiot olivat suuret.
- Suomi ylitti vanhan rajan ja valloitti Itä-Karjalan.
Asemasotavaihe päättyi kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykseen.
- Asemasotavaiheen aikana (1942–43) rintamalinjassa ei tapahtunut suuria muutoksia.
- Stalingradin tappion jälkeen Saksan sotilaallinen asema alkoi heikentyä.
- Kesällä 1944 Neuvostoliitto yritti miehittää Suomen voimakkaalla suurhyökkäyksellä.
Suomi hävisi sodan ja rauha solmittiin syksyllä 1944.
- Suomi kykeni vain vaivoin pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen.
- Saksa auttoi Suomea antamalla aseita ja ilmatukea.
- Hyökkäyksen torjuminen antoi mahdollisuuden irtautua sodasta ja solmia rauha.
- Jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan, jossa Suomelle määrättiin ankarat ehdot.
Kappale 8
Muistiinpanot, kappale 8
Talvisota alkoi vuonna 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
- Neuvostoliitto halusi miehittää Suomen vahvistaakseen länsirajansa puolustusta.
- Suomi oli Saksan ja Neuvostoliiton solmimassa salaisessa sopimuksessa liitetty jälkimmäisen etupiiriin.
- Suomi ei suostunut aluevaatimuksiin, joten Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen 30.11.1939.
Suomi torjui Neuvostoliiton valloitusyrityksen.
- Neuvostoliitto uskoi valloittavansa Suomen nopeasti.
- Sen joukot etenivät teitä pitkin ja yrittivät viipaloida Suomen osiin.
- Nämä kolonnat pysäytettiin, jaettiin motteihin ja tuhottiin.
- Hyökkäykset torjuttiin, ja puna-armeija koki suuria tappioita.
Suomi hävisi sodan, ja rauhanehdot olivat ankarat.
- Länsivallat tarjosivat apuaan Suomelle, joten Stalin pakotti suurhyökkäyksellä Suomen rauhaan.
- Moskovan rauhassa 13.3.1940 Suomi menetti Viipurin ja paljon muita alueita.
- Yli 25 000 suomalaista kuoli.
- Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä.
Kappale 7
Muistiinpanot, kappale 7
Sodan ratkaisevat taistelut olivat Stalingrad ja Normandian maihinnousu.
- Neuvostoliitto käänsi Stalingradissa (1942–43) sodan Saksaa vastaan itselleen voitolliseksi.
- Normandian maihinnousu (1944) avasi länteen uuden rintaman Saksaa vastaan.
Sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen.
- Saksa joutui vetäytymään sekä itä- että länsirintamalla.
- Jatkuvat pommitukset hävittivät Saksan kaupunkeja ja asetehtaita.
- Hitler tappoi itsensä ja se johti pian Saksan antautumiseen toukokuussa 1945.
Ydinpommien käyttö pakotti Japanin antautumaan.
- Yhdysvallat kehitti ydinaseen toisen maailmansodan aikana.
- Elokuussa 1945 ydinpommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin.
- Japanin antautuminen päätti toisen maailmansodan.
Toisessa maailmansodassa kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.
- Sodan voittajia olivat mm. USA, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska.
- Sodan häviäjiä olivat etenkin Saksa, Japani ja Italia.
- Sota aiheutti monissa maissa laajoja väestönsiirtoja ja rajamuutoksia.
Sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen.
- Saksa joutui vetäytymään sekä itä- että länsirintamalla.
- Jatkuvat pommitukset hävittivät Saksan kaupunkeja ja asetehtaita.
- Hitler tappoi itsensä ja se johti pian Saksan antautumiseen toukokuussa 1945.
Ydinpommien käyttö pakotti Japanin antautumaan.
- Yhdysvallat kehitti ydinaseen toisen maailmansodan aikana.
- Elokuussa 1945 ydinpommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin.
- Japanin antautuminen päätti toisen maailmansodan.
Toisessa maailmansodassa kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.
- Sodan voittajia olivat mm. USA, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska.
- Sodan häviäjiä olivat etenkin Saksa, Japani ja Italia.
- Sota aiheutti monissa maissa laajoja väestönsiirtoja ja rajamuutoksia.
Kappale 6
Muistiinpanot, kappale 6
Japanin hyökkäys liitti Yhdysvallat mukaan sotaan.
- Japani teki vuonna 1941 yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltojen laivastotukikohtaan Hawaijilla.
- Japani yritti tuhota USA:n laivaston, jotta se voisi valloittaa rauhassa Tyynen valtameren alueita.
- Sota Japania vastaan johti USA:n samalla sotaan myös Saksaa vastaan.
Sodassa olivat vastakkain liittoutuneet ja akselivallat.
- Liittoutuneisiin kuuluivat mm. Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska.
- Akselivaltoja olivat mm. Saksa, Italia ja Japani.
Sota vaikeutti siviilien elämää kotirintamalla.
- Koska miehet olivat rintamalla, naisten työtaakka kasvoi.
- Ruoan ja monien tavaroiden myyntiä ja ostoa säännösteltiin.
- Kansalaiset olivat jatkuvan propagandan kohteena.
- Ilmahyökkäykset olivat kaupungeissa asuville arkipäivää.
Kappale 5
Muistiinpanot, kappale 5
Saksa ei onnistunut valloittamaan Isoa-Britanniaa.
- Saksa yritti tuhota brittien puolustuksen ja taistelutahdon voimakkailla pommituksilla.
- Ison-Britannian ilmavoimat säilyttivät ilmaherruuden, eikä Saksa voinut yrittää maihinnousua saarelle.
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesällä 1941 ja eteni syvälle sen alueelle.
- Ison-Britannian valtauksen epäonnistuttua Saksa päätti hyökätä Neuvostoliittoon.
- Saksa halusi haltuunsa sen suuret luonnonvarat.
- Natsit halusivat kukistaa kommunismin ja saada elintilaa ”herrakansalleen”.
- Hyökkäys tunnetaan nimellä Operaatio Barbarossa.
Neuvostoliitto kesti Saksan hyökkäyksen.
- Saksa valloitti salamasodalla nopeasti suuria alueita Neuvostoliitosta.
- Hyökkäys kuitenkin pysähtyi syksyn liejuun ja talven pakkasiin.
- Puna-armeija ja partisaanit taistelivat sitkeästi saksalaisia vastaan.
- Sotaa nimitettiin Neuvostoliitossa ”suureksi isänmaalliseksi sodaksi”.
Kappale 4
Muistiinpanot, kappale 4
Hitlerin noustua valtaan Saksa aloitti aluelaajennukset.
- Hitler rikkoi röyhkeästi Versaillesin sopimuksen ehtoja.
- Saksa alkoi aseistautua voimakkaasti.
- Vuonna 1938 Saksa liitti itseensä Itävallan sekä Tšekkoslovakian sudeettialueet.
- Seuraavana vuonna Saksa valloitti loputkin Tšekkoslovakiasta.
Aluksi länsivallat antoivat periksi Saksan aluevaatimuksille.
- Ne halusivat välttää sodan ja myötäilivät Hitleriä.
- Münchenin konferenssissa (1938) Tšekkoslovakian sudeettialueet luovutettiin Saksalle.
- Iso-Britannia ja Ranska uskoivat Hitlerin lupauksiin vaatimusten loppumisesta.
- Kun Saksa keväällä 1939 miehitti koko Tšekkoslovakian, myöntyväisyys päättyi.
Saksan hyökkäys Puolaan aloitti toisen maailmansodan.
- Länsivallat antoivat Puolalle turvatakuut.
- Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyys-sopimuksen ja jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin.
- Saksa hyökkäsi 1.9.1939 Puolaan, jolloin länsivallat julistivat sille sodan.
- Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat.
Saksan menestys sodan alussa perustui salamasotataktiikkaan.
- Saksa tuhosi eri aselajien nopealla yhteistyöllä vihollisen viesti- ja huoltoyhteydet.
- Sen jälkeen panssarivaunut vyöryivät vihollisen selustaan ja jalkaväki seurasi perässä.
- Puola kukistui salamasodalla alle kuukaudessa.
- Vuonna 1940 Saksa valloitti salamasodallaan Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan.
Kappale 3
Muistiinpanot, kappale 3
Suomessa syntyi äärioikeistolainen lapuanliike 1920-luvun lopulla.
- Euroopassa yleinen kommunisminvastaisuus levisi myös Suomeen.
- Äärioikeiston kannattajia ärsytti kommunistien näkyvä toiminta Suomessa.
- Vuonna 1929 syntynyt lapuanliike halusi kieltää kommunismin lailla.
- Osa lapuanliikkeen kannattajista olisi halunnut muuttaa Suomen diktatuuriksi.
Lapuanliike syyllistyi moniin laittomuuksiin ja väkivaltaan.
- Kommunisteiksi epäiltyjä henkilöitä muilutettiin eli kyyditettiin väkisin itärajalle.
- Kommunisteja pahoinpideltiin ja kommunistilehtien kirjapainoja tuhottiin.
- Mäntsälän kapinassa 1932 lapuanliikkeen kannattajat kieltäytyivät tottelemasta viranomaisten määräyksiä.
Suomi säilyi kuitenkin demokratiana.
- Lapuanliikkeeltä puuttui selkeä johto eikä kansa hyväksynyt jatkuvia laittomuuksia.
- Erityisesti Ståhlbergin kyyditys käänsi kansan mielipiteen liikettä vastaan.
- Suomalaiset olivat tyytyväisiä demokratiaan eivätkä halunneet maan muuttuvan diktatuuriksi.
- Mäntsälän kapinan jälkeen liikkeen toiminta kiellettiin.
Kappale 2
Muistiinpanot, kappale 2
Hitlerin johtamat natsit nousivat Saksassa valtaan 1930-luvun alussa.
- Natsien (kansallissosialistisen puolueen) tavoitteena oli palauttaa Saksan mahtiasema Euroopassa.
- Puolueen kannatus alkoi nousta 1930-luvun vaihteessa, koska Saksassa oli lama.
- Vuoteen 1934 mennessä natsit saivat kaiken vallan ja Hitleristä tuli Saksan diktaattori.
- Kansallissosialistinen puolue oli ainoa sallittu puolue.
Natsien valtaa vahvistettiin propagandalla.
- Hitler oli taitava puhuja: hän levitti natsiaatetta joukkokokouksissa ja radiossa.
- Univormut, liput ja sotilaskulkueet loivat mielikuvaa vahvasta ja yhtenäisestä Saksasta.
- Taiteessa suosittiin natseille myötämielisiä taiteilijoita.
Puolueen valta ulottui kaikkialle Saksassa.
- Hitler piti Führerinä hallussaan valtakunnankanslerin, armeijan ylipäällikön ja presidentin virkoja.
- Natsiaate näkyi niin kouluissa, kaduilla, työmailla kuin tehtaiden tuotantolinjoilla.
- Natsien arvostelijat löysivät itsensä haudasta, vankilasta tai keskitysleiriltä.
- Nuorisojärjestöissä muokattiin nuorista uskollisia Hitlerin kannattajia.
Hitlerin Saksassa juutalaisia vainottiin järjestelmällisesti.
- Juutalaisia syytettiin Saksan ongelmista.
- Rotulait kavensivat juutalaisten oikeuksia, ja lopulta heidät lähetettiin keskitysleireille.
- Toisen maailmansodan aikana alkoi juutalaisten järjestelmällinen tuhoaminen kaasukammioissa.
- Juutalaisten kansanmurhasta käytetään nimitystä holokausti eli polttouhri.
Kappale 1
Muistiinpanot, kappale 1
Suuri osa Euroopan maista oli diktatuureja 1920- ja 1930-luvuilla.
- Diktatuureissa valta oli keskittynyt yhdelle puolueelle tai henkilölle.
- Talousvaikeudet ja puolueiden valtakilpailu nostivat diktatuurien suosiota.
- Neuvostoliitto oli kommunistinen diktatuuri ja esimerkiksi Saksa ja Italia olivat oikeistodiktatuureja.
- Diktatuureissa muut puolueet kiellettiin.
Yhdysvalloissa talous kasvoi voimakkaasti ”iloisella 1920-luvulla”.
- Amerikkalaisten elintaso nousi, heillä oli varaa ostaa erilaisia tavaroita ja palveluita.
- Ihmiset kuluttivat rahaa muun muassa uusiin kodinkoneisiin ja autoihin.
- Naisten asema parani.
- Iloinen vuosikymmen päättyi vuonna 1929 New Yorkin pörssiromahdukseen ja lamaan.
Kommunistisen Neuvostoliiton diktaattori oli Josif Stalin.
- 1920-luvulla puolueen ylin valta siirtyi Josif Stalinin haltuun.
- 1920-luvulla Neuvostoliiton talous kasvoi ja maa teollistui voimakkaasti.
- Neuvostotaide korosti Stalinin valtaa, ja hänet kuvattiin hyvänä hallitsijana.
- Stalinin vainoissa kuoli miljoonia neuvostoliittolaisia.
Kappale 23
Muistiinpanot, kappale 23
Israel ja palestiinalaiset ovat riidelleet vuosikymmeniä Palestiinan alueen hallinnasta.
- YK:n vuoden 1947 suunnitelma Palestiinan jakamisesta epäonnistui.
- Juutalaiset perustivat vuonna 1948 oman valtion, Israelin, ja sen seurauksena
- sadattuhannet palestiinalaiset joutuivat pakolaisiksi
- ympäröivät arabimaat ovat käyneet monta sotaa Israelia vastaan.
Kiista on aiheuttanut terrorismia ja useita sotia.
- Gazassa ja Länsirannalla asuvilla palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota (138 maata on tunnustanut Palestiinan valtion).
- Kumpikin osapuoli on syyllistynyt väkivaltaan, jota muut valtiot ovat kritisoineet.
- Palestiinalaiset ovat ajaneet asiaansa mm. terrorismilla ja raketti-iskuilla.
- Israelilla on tukenaan ylivoimainen armeija. Israelia on kritisoitu liiallisesta voimankäytöstä ja siviilien surmaamisesta.
Terrorismi on yleistynyt maailmalla 2000-luvulla.
- Terrori-iskuja on tehty Lähi-idän lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Euroopassa.
- Terroristien tavoitteena on lietsoa pelkoa.
- Yhdysvallat kävi 2000-luvulla terrorisminvastaista sotaa Afganistanissa ja Irakissa.
- Terrorisminvastaisen sodan varjolla kansalaisoikeuksia rajoitettiin Yhdysvalloissa.
Vuoden 2011 ”arabikeväässä” diktaattori syöstiin vallasta monessa arabimaassa.
- Arabimaiden kansalaiset protestoivat mm. itsevaltaisia hallitsijoita, työttömyyttä, sananvapauden puutetta ja korruptiota vastaan.
- Vallanpitäjä vaihtui esimerkiksi Tunisiassa, Libyassa ja Egyptissä.
- Sosiaalinen media edesauttoi kansannousujen leviämistä.
Kappale 22
Muistiinpanot, kappale 22
Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen.
- Maailmansodat olivat heikentäneet siirtomaiden emämaita.
- Siirtomaiden alistamista alettiin pitää epäoikeudenmukaisena.
- Suuri osa siirtomaista itsenäistyi rauhanomaisesti.
- Joissain maissa, kuten Algeriassa, käytiin verinen itsenäisyyssota.
Siirtomaa-aika jätti jälkeensä monia ongelmia.
- Itsenäistymisen jälkeen tilanne oli monessa entisessä siirtomaassa sekasortoinen.
- Moni niistä ajautui sisällissotaan.
- Valtaan nousi useassa maassa diktaattori.
- Valkoisten ylivalta näkyi mm. Etelä-Afrikan tasavallan rotuerottelupolitiikassa.
Suuri osa köyhistä maista on entisiä siirtomaita.
- Siirtomaat oli valjastettu tuottamaan vain yhtä tai kahta emämaan tarvitsemaa tuotetta.
- Entisten siirtomaiden taloudet kärsivät siksi yksipuolisesta tuotannosta.
- Myös luonnolle on haittaa yksipuolisesta viljelystä.
- ”Kehitysmaiden” tunnuspiirteitä ovat vähäinen teollisuus, suuri lapsikuolleisuus, alhainen lukutaito ja matala elinikä.
Kehitysavulla on yritetty parantaa köyhien maiden asemaa, mutta apua on myös kritisoitu.
- Kehitysavulla rakennetaan esimerkiksi kouluja, kehitetään maanviljelyä ja parannetaan ihmisten terveyttä.
- Kehitysapua on arvosteltu siitä, että se ei kannusta kehitysmaita parantamaan itse omia elinolosuhteitaan.
- On myös riski, että apu valuu vallanpitäjien taskuun tavallisen kansan sijaan.
Kappale 21
Muistiinpanot, kappale 21
Maon kuoleman jälkeen 1970-luvulla Kiinassa alkoivat talousuudistukset.
- Uusi johtaja, Deng Xiaoping, ei enää paheksunut rikastumista.
- Yksityisyrittäjyys sallittiin osittain.
- Maataloutta uudistettiin.
- Väestönkasvua hillittiin yhden lapsen politiikalla.
Kiinassa talous kasvoi 1900-luvun lopussa nopeammin kuin muualla.
- Kiinassa riittää työvoimaa, joten siellä on halpaa tuottaa tavaroita.
- Valtava väkiluku tarkoittaa myös paljon ostajia tuotteille.
- Länsimaat ovatkin siirtäneet tuotantoaan Kiinaan.
- ”Kiina-ilmiö” tarkoittaa tehtaiden siirtämistä lännestä halpatuotantomaihin.
Rikastumisesta huolimatta Kiinassa ei ole demokratiaa, ja ihmisoikeuksia poljetaan.
- Uudistuksia vaatinut Tiananmenin mielenosoitus (1989) murskattiin verisesti.
- Vauraus on keskittynyt itärannikolle, sisämaassa on laajoja köyhiä alueita.
- Vähemmistöjen, esimerkiksi tiibetiläisten, asema on tukala.
- Lehtiä sensuroidaan ja sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan.
Nyky-Kiina on merkittävä talousmahti, josta monet maat ovat riippuvaisia.
- Kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa esimerkiksi Afrikkaan.
- Kiina käy kauppaa myös lännen paheksumien maiden, kuten Iranin, kanssa.
- Kiina on lainannut rahaa Yhdysvalloille ja EU-maille.
- Elintason nousu on pitänyt kiinalaiset tyytyväisinä maan kommunistiseen johtoon.
Kappale 20
Muistiinpanot, kappale 20
Maon johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa toisen maailmansodan jälkeen.
- Kiinassa käytiin pitkä sisällissota kommunistien ja Kuomintang-puolueen välillä.
- Maon johtamat kommunistit kasvattivat suosiotaan kansan keskuudessa.
- Sisällissodan keskeytti vuonna 1937 alkanut sota Japania vastaan.
- Sisällissota päättyi kommunistien voittoon 1949.
Olot Kiinassa vakautuivat, ja kansan elintaso parani.
- Kiinassa tehtiin tasa-arvoa parantavia uudistuksia.
- Inflaatio ja korruptio saatiin kuriin.
- Valtio määräsi viljelysmaan, karjan ja koneet yhteiskäyttöön kansankommuuneihin.
- Kansankommuuneissa järjestettiin myös terveydenhoitoa ja koulutusta.
Jotkin uudistukset epäonnistuivat ja aiheuttivat tuhoa Kiinalle.
- Suuren harppauksen tavoitteena oli Kiinan nopea teollistuminen.
- Kampanja epäonnistui ja miljoonat ihmiset kuolivat nälkään.
- Kulttuurivallankumouksessa vainottiin ja kidutettiin toisinajattelijoiksi epäiltyjä.
- Kulttuurivallankumous ajoi Kiinan kaaokseen.
Kiina oli Maon aikana eristäytynyt diktatuuri.
- Mao oli julma diktaattori, jolla oli Kiinassa täydellinen valta.
- Kiina kilpaili niin länsivaltojen kuin Neuvostoliitonkin kanssa.
- Kiina suhtautui kilpailijoihinsa uhmakkaasti.
- Maa kehitti oman ydinaseen vuonna 1964.
Kappale 19
Muistiinpanot, kappale 19
Kiina oli tuhansien vuosien ajan loistelias keisarikunta.
- Kiinasta on peräisin moni keksintö, kuten kirjapainotaito, posliini ja ruuti.
- Maa oli pitkään Eurooppaa edellä tieteissä ja taiteissa.
- Maata hallitsi itsevaltainen keisari, jota kutsuttiin ”Taivaan pojaksi”.
- Kiinassa arvostettiin perinteitä ja ihmisten välistä arvojärjestystä.
1800-luvulla Kiinassa oli monia ongelmia, kuten nälänhätää ja kapinoita.
- Väestönkasvun vuoksi ruokaa ja töitä ei riittänyt kaikille.
- Koska työvoimaa oli aina tarjolla, tekniikkaa ei kehitetty ja Kiinan kehitys hidastui.
- Ongelmana olivat myös rikollisuus, korruptio ja luonnonkatastrofit.
- Näiden syiden vuoksi kiinalaiset alkoivat kapinoida hallitsijoitaan vastaan.
Länsimaat käyttivät 1800-luvulla Kiinaa taloudellisesti hyväkseen.
- Länsimaat halusivat hyödyntää Kiinan raaka-aineita ja myydä sille tuotteitaan.
- Britit veivät oopiumia Kiinaan sen vastustuksesta huolimatta.
- Länsivallat voittivat oopiumsodat Kiinaa vastaan.
- Vaikka Kiinasta ei tullut siirtomaata, sitä hyödynnettiin taloudellisesti.
Kiinan keisari syrjäytettiin vuonna 1912, ja Kiinasta tuli tasavalta.
- Kapinointi keisaria vastaan yltyi 1900-luvun alussa.
- Lopulta viimeinen keisari, 6-vuotias poika, syrjäytettiin.
- Levottomuudet ja valtakilpailu jatkuivat tasavallan ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Muistiinpanot kappale 13
Muistiinpanot, kappale 13
Kylmän sodan aikana oli kaksi Saksan valtiota.
- Toisen maailmansodan voittajat jakoivat Saksan ja Berliinin.
- Yhdysvallat (USA), Iso-Britannia ja Ranska miehittivät länsiosia, idässä valvoi Neuvostoliitto (NL).
- Berliinin saarto (1948‒49) johti Länsi- ja Itä-Saksan valtioiden syntyyn.
- Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin 1961 pysäyttääkseen muuttoliikkeen länteen.
Kuuban kriisissä maailma oli lähellä joutua ydinsotaan.
- Kuubassa tapahtui vallankumous 1959.
- Kuuban ja USA:n välit huononivat, ja Kuuba liittoutui NL:n kanssa.
- NL ryhtyi rakentamaan Kuubaan ohjustukikohtia, jolloin USA uhkasi NL:a sodalla.
- Kriisi ratkesi suurvaltojen neuvotteluissa, ja sen jälkeen niiden välit paranivat.
Korean ja Vietnamin sodissa Yhdysvallat yritti torjua kommunismin leviämistä.
- Kiinan muuttuminen kommunistiseksi huolestutti USA:ta.
- Kommunistit yrittivät ottaa vallan myös Koreassa ja Vietnamissa, jolloin USA puuttui tilanteeseen.
- Korean sota päättyi 1953 maan jakautumiseen.
- Pohjois-Korea on edelleen kommunistinen diktatuuri.
Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat hävisi.
- USA:n moderni armeija ei pärjännyt sissisotaa käyville Pohjois-Vietnamin kommunisteille.
- Vietnamin sotaa (1964‒73) arvosteltiin rajusti USA:ssa, ja erityisesti hippiliike vaati sen lopettamista.
- Lopulta USA vetäytyi Vietnamista, ja Vietnam muuttui kommunistiseksi.
Muistiinpanot kappale 18
Muistiinpanot, kappale 18
Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin.
- Yöpakkasten aikaan 1958‒59 Neuvostoliitto epäili Suomen ystävällismielisyyttä, mutta Kekkonen luovi suhteet kuntoon (kirjas. 137).
- Noottikriisin aikaan 1961 Neuvostoliitto vaati Suomea sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Kekkosen onnistui välttää kriisin syveneminen (kirja s. 138).
- Kriisien seurauksena Suomi otti hyvin varovaisen asenteen Neuvostoliittoa kohtaan.
Neuvostoliiton mielistelyä kutsuttiin suomettumiseksi.
- Suomettuminen tarkoitti, että itsenäinen Suomi otti Neuvostoliiton toiveet huomioon kaikin mahdollisin tavoin.
- Suomettuminen vaikeutti Suomen kansainvälistä puolueettomuutta.
- Toisaalta suomettuminen oli järkevää idänpolitiikkaa epävakaina aikoina.
Kekkonen oli presidenttinä poikkeuksellisen pitkään.
- Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti: hän johti maata vuosina 1956‒81.
- Hän oli voimakas vallankäyttäjä.
- Kekkonen loi hyvät suhteet Neuvostoliittoon, mikä voimisti hänen omaa asemaansa suomettuneessa Suomessa.
- Suomen elintaso ja varallisuus kasvoivat Kekkosen kaudella.
Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin.
- Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja Suomesta tuli jo vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenvaltio.
- Neuvostoliiton hajoaminen keskeytti kaupan itään ja oli osasyynä 1990-luvun lamaan.
- Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa tavallisen suomalaisen arkipäivään monin tavoin.
Muistiinpanot kappale 17
Muistiinpanot, kappale 17
Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi 1960-luvulla.
- Koneellistuminen vähensi työvoiman tarvetta maaseudulla.
- Valtio taisteli maaseudun liikatuotantoa vastaan maksamalla siitä, että peltoja ei viljeltäisi.
- Maaseudulla aikuisikään varttuneet suuret ikäluokat joutuivat etsimään töitä kaupungeista.
Suomi muuttui nopeasti maaseutuyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskunnaksi.
- Kaupunkeihin rakennettiin nopeassa tahdissa kerrostalolähiöitä.
- Kesti aikansa, ennen kuin lähiöihin saatiin kaikki tarvittavat palvelut.
- Ihmisten elämäntapa muuttui kaupunkiin muuton myötä.
Suomalaisten elintaso nousi.
- Jo 1930-luvulla alkanut elintason nousu jatkui sotien jälkeen.
- Ihmisillä oli varaa kuluttaa rahaa aikaisempaa enemmän esimerkiksi vaatteisiin ja vapaa-aikaan.
- Matkustaminen ulkomaille alkoi vähitellen yleistyä.
Elämäntapa kansainvälistyi vähitellen.
- Matkustamisen lisääntyminen ja televisio levittivät Suomeen kansainvälisiä vaikutteita.
- Kansainvälisyys näkyi muun muassa muodissa ja musiikissa.
- Myös ruokakulttuuri kansainvälistyi, kun pikaruokaketjut levisivät Suomeen.
Muistiinpanot kappale 16
Muistiinpanot, kappale 16
Sodan jälkeen Suomessa syntyi paljon lapsia.
- Sodan päätyttyä solmittiin paljon uusia avioliittoja.
- Vuosina 1945‒50 Suomessa syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.
- Valtio auttoi lapsiperheitä esimerkiksi maksamalla lapsilisiä, jakamalla äitiyspakkauksia ja myöntämällä verohelpotuksia.
Vuonna 1952 Suomessa tapahtui monia myönteisiä asioita.
- Helsingin olympialaiset toivat maahan kansainvälisen tuulahduksen.
- Armi Kuusela valittiin maailman kauneimmaksi naiseksi.
- Suomi sai sotakorvaukset maksettua.
Nuorisokulttuuri alkoi vähitellen saapua Suomeen 1950-luvulla.
- Amerikkalaiset äänilevyt, lehdet ja muoti levisivät Suomeen.
- Nuorisokulttuurin ensimmäisiä edustajia olivat lättähatut ja myssymissit, jotka tunnisti pukeutumistyylistä.
Muistiinpanot kappale 15
Muistiinpanot, kappale 15
Neuvostoliiton talousongelmat pahenivat 1980-luvun lopulla.
- Yhdysvallat lisäsi asevarustelua, mutta Neuvostoliitolla ei ollut varaa samaan.
- Neuvostoliitto oli romahtamispisteessä, kun maan johtoon valittiin Mihail Gorbatšov vuonna 1985.
Gorbatšov yritti uudistaa Neuvostoliittoa.
- Gorbatšov aloitti talousuudistukset, esimerkiksi yksityisyritykset sallittiin.
- Samaan aikaan lisättiin ihmisten sananvapautta.
- Gorbatšovilla oli hyvät suhteet länsivaltojen johtajiin, ja kylmän sodan jännite alkoi vähentyä.
Itä-Euroopan maat luopuivat kommunismista.
- Gorbatšovin uudistusmielisyys sai itäeurooppalaiset haaveilemaan uudistuksista.
- Itä-Euroopan kommunistiset maat muuttuivat demokratioiksi 1980-luvun lopussa.
- Jakautunut Saksa yhdistyi vuonna 1990.
- Lopulta Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Eurooppaan syntyi 15 uutta valtiota.
Euroopan unioni on laajentunut 28 valtion liitoksi. (Brexit = 27)
- Eurooppa alkoi yhdentyä toisen maailmansodan jälkeen.
- Yhdentymisen tarkoituksena on ollut pitää rauha yllä Euroopassa ja auttaa jäsenmaita kasvattamaan talouttaan.
- Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012.
Muistiinpanot kappale 14
Muistiinpanot, kappale 14
Neuvostoliitto oli diktatuuri ja siellä noudatettiin sosialismia.
- Valta oli kommunistisella puolueella, muut puolueet olivat kiellettyjä.
- Valtio päätti, mitä tavaroita tuotetaan ja kuinka paljon. Valtio omisti kaikki tehtaat ja yritykset.
- Neuvostoliitossa pyrittiin tasa-arvoisuuteen, mutta ihmisten vapauksia rajoitettiin.
Yhdysvallat oli demokratia, mutta vähemmistöjen asema oli pitkään huono.
- Talous kasvoi Yhdysvalloissa voimakkaasti ja elintaso nousi.
- Elintason nousu synnytti mm. nuorisokulttuurin.
- Yhdysvalloissa sallittiin erilaisia puolueita ja ihmisillä oli enemmän vapauksia.
- Kommunisteja kuitenkin vainottiin, eikä mustilla ollut samanlaisia kansalaisoikeuksia kuin valkoisilla.
Neuvostoliitossa ei ylletty samanlaiseen elintasoon kuin Yhdysvalloissa.
- Suunnitelmatalous oli tehottomampi kuin länsimaissa yleinen markkinatalous.
- Neuvostoliiton asevarustelu vei rahaa, minkä seurauksena muista tuotteista oli pulaa.
- Tavara- ja elintarvikepula oli Neuvostoliitossa arkipäivää.
Propaganda oli osa kylmää sotaa.
- Urheiluvoittojen ajateltiin todistavan oman järjestelmän paremmuutta.
- Tämän vuoksi doping yleistyi urheilussa.
- Urheilukilpa näkyi erityisesti olympialaisissa.
- Myös viihdekulttuuri oli osa propagandaa, esimerkiksi monet Hollywood-filmit korostivat Yhdysvaltojen paremmuutta kylmässä sodassa.
Hei 8D-luokkalainen!
Tämä on 8D:n historian opiskelun oma sivu.