Videoitu esitelmä tietokirjasta

Ohjeet

Tehtävänanto

Tehtävänäsi on tehdä videoitu suullinen esitelmä lukemastasi tietokirjasta. Teos voi olla esim. elämäkerta, historiateos tai jonkin aiheen esittelevä kirja. Valitse luettavaksi sellainen kirja, jonka aihe kiinnostaa sinua! Kirjan on oltava suomenkielinen.

Lähtökohtaisesti esitelmä on sisällöltään samanlainen kuin perinteinen luokan edessä tehty esitys. Pituutta ei ole varsinaisesti määritelty, mutta lyhyissä, minuutista muutamaan minuuttiin kestävissä, esitelmissä on yleensä se ongelma, että niissä ei ole käsitelty aihetta tarpeeksi laajasti – tai vaihtoehtoisesti esitelmöijä puhuu siinä liian nopeasti. Asiaa on siis liian vähän tai se esitetään hätäillen. Kumpikaan vaihtoehto ei ole siis hyvä. Pyrikin siihen, että esitelmä on tasapainoinen niin sisällöltään että esitystavaltaan.

Videoidussa esityksessä on huolehdittava äänen- ja kuvanlaadusta. Niiden on oltava niin hyviä, että katsoja voi vaivatta seurata esitelmää. Varmista siis, että valaistus, kuvakulma ja äänenvoimakkuus ovat onnistuneita. Älä ole liian lähellä, mutta toisaalta älä myöskään liian kaukana kamerasta, jotta äänesi kuuluu selkeästi ja näyt ruudulla sopivan kokoisena. Kiinnitä huomiota myös siihen, että taustalla ei ole mitään liikettä tai muuta häiritsevää tai että mitään ylimääräisiä ääniä ei kuulu.

Videoidun esityksen etu on se, että jos esitys menee jostain syystä pieleen, sen voi tehdä aina joko kokonaan tai osittain uudelleen. Älä siis jätä lopulliseen esitelmään epäonnistuneita kohtia tai otoksia!

Helpoin tapa palauttaa valmis työ on ladata se Youtubeen omalle käyttäjätunnuksellesi tai tallentaa se ensin pilvipalveluun (esim. O365-, iCloud- tai Drive-palveluun) ja lähettää Peda.netin kautta linkki, josta vastaanottaja pääsee videon katsomaan. Jos teet näin, muista merkitä video yksityiseksi. Tällöin ulkopuoliset eivät voi löytää/nähdä sitä. Voit palauttaa työn mahdollisesti myös suoraan Peda.netiin, mutta on todennäköistä, että esityksesi vaatima tiedostotila on niin suuri, että Peda.net ei pysty sitä käsittelemään. Tällöin palautus onnistuu Youtuben kautta.



Lähetyksen rakenne


Alku 

Esityksen pitää alkaa niin, että kuulija ymmärtää sen alkavan. Kirjoitetussa tekstissä tämän tekee otsikko, mutta ilman kuvaa tehtävässä nauhoituksessa asia pitää hoitaa jotenkin muuten. Tämän voi tehdä musiikin ja äänitehosteiden avulla, mutta oleellista on silti puhe: Mainitse alussa siis aiheesi, jotta kuulija tietää, mitä käsitellään. Älä tyydy kertomaan aihetta lyhyesti, vaan esittele sitä vähän laajemmin: Mitä asioita aiot aiheesta nostaa esille? Miksi juuri nämä aiheet? Kerro myös, miksi valitsit luettavaksi/esiteltäväksi juuri tämän kirjan.

Esittelyvaihe 

Esittele lukemasi kirja (kirjoittaja, kirjan nimi, julkaisuvuosi, alkuperämaa). Kerro sen juonesta/sisällöstä, niin tarkkaan, että kuulijat ymmärtävät teoksen tarinan. Tässä kohtaa esittelyn ei tarvitse kuitenkaan olla vielä kovin yksityiskohtainen. Tarkemmin teosta tulee käydä läpi seuraavassa vaiheessa. Tuo kuitenkin jo tässä vaiheessa esille perusteltu mielipiteesi teoksesta ja lukukokemuksesta.

Käsittelyvaihe

Käsittelyvaiheen tulee olla selkeästi pisin jakso ajallisesti (ja sisällöllisesti) esityksestä.

Koska kyseessä on tietokirja, sinun ei tarvitse välttämättä käydä läpi kirjan juonta. Kerro kuitenkin teoksen rakenne eli mihin osiin teos jakaantuu. Mitä eri osioissa käsitellään?

Tietokirjojen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on antaa lukijalle tietoa häntä kiinnostavasta aiheesta. Lukija siis yleensä oppii jotain teoksen avulla. Tämä on oikeastaan kaikista tärkein asia koko lukuprosessin kannalta: Mitä teoksen lukeminen antoi sinulle? Mitä kaikkea opit aiheesta lukukokemuksesi perusteella? Älä tyydy kertomaan itsestäänselvyyksiä (esim. ”Opin sen, että Cheek on suomalainen rap-muusikko.”), vaan pohdi tarkemmin aihetta tarkemmin. Mikä on esim. kirjan tärkein sanoma, opetus tai anti? Miten tämä ilmenee teoksesta? Muista perustella näkemyksesi mahdollisimman hyvin.

Lopetusvaihe

Kuulijoiden on tiedettävä etukäteen, että lähetys on loppumassa. Se ei siis saa päättyä töksähtäen tai yllättäen. Tulevan lopun voi tuoda esille esim. sanavalinnoilla (lopuksi, vielä viimeiseksi, tähän loppuun, jne.). Loppuun on hyvä vielä lisätä osio, jossa kuuntelijat ns. johdatetaan aiheesta pois. Tämän voi tehdä vaikkapa tekemällä jonkinlaisen yhteenvedon. Lisäksi loppuun voi liittää kuuntelijoille esim. jonkinlaisen toivomuksen tai neuvon. Ihan viimeiseksi on hyvä jollain tavoin hyvästellä kuulijat.