Opiskeluvälineet ja oppikirjat
Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä opiskelijat saavat lukiolta vaadittavat oppimateriaalit ja kannettavan tietokoneen.

Lukion opiskelijakunta
Lukion opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan opiskelijakunnan puheenjohtajan ja edustajat opiskelijakunnan hallitukseen, joka kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa keskustelemaan ja suunnittelemaan toimintaa. Opiskelijakunnan toiminnalla edistetään opiskelijoiden osallistumista kouluyhteisön toimintaan ja viihtymistä koulussa. Opiskelijakunnan ohjaavana opettajana toimii Tommi Myller.

Tutorointi
Pyhäselän lukion tutorit auttavat lukion aloittavia opiskelijoita. He järjestävät ryhmäyttävää toimintaa ja auttavat uusia opiskelijoita sopeutumaan uuteen kouluun. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat myös esittää toiveita koulun toiminnasta ja heille järjestettävästä ohjelmasta tutoreiden ohjaajalle.

1. Terveydenhuolto

Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri huolehtivat oppilaitten terveydenhuollosta. Terveydenhoitajan löydät lukion loungea vastapäätä. Vastaanottoajat ilmoitetaan lukion ilmoitustaululla sekä terveydenhoitajan vastaanottohuoneen ovessa. Edellä mainitut palvelut ovat opiskelijoille maksuttomia, kuten myös psykologin, mielenterveystoimiston ja fysioterapeutin palvelut. Hammashoito on maksuton alle 18-vuotiaille Pyhäselän lukion opiskelijoille.

2. Vakuutus

Opiskelijat on vakuutettu kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa.

3. Kouluruokailu

Kello 11:45–12:15 tarjotaan maksuton ateria kaikille opiskelijoille.

4. Matkakustannukset

Koulumatkatukea voi saada, mikäli koulumatka on yhteen suuntaan vähintään seitsemän kilometriä. Tuki on täysimääräinen, jos opiskelija kulkee koulumatkan vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Koulumatkatuki haetaan Kelalta.

5. Opintotuki

Maksuttomaan koulutukseen oikeutettu opiskelija ei voi saada opintorahan oppimateriaalilisää. Muuta opintotukea hän voi saada samoin kuin muut opiskelijat. Opintotukeen kuuluu kaksi tukimuotoa: opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Lukion opiskelijan kannattaa hakea lähinnä opintorahaa. Opintolainaa lukiolaisille ei mielellään anneta. Opintotukilomakkeita saa koulun kansliasta. Lisätietoja ja oppaita saa opinto-ohjaajalta tai kansliasta. Yhtäjaksoisten aiheettomien poissaolojen vuoksi voidaan opintotuki katkaista. www.kela.fi

Opiskelijahuolto

Lukion opiskelijahuollolla tarkoitetaan sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Yhteisöllisen opiskelijoidenhuollon tehtävänä on

1. Miettiä/esittää toimenpiteitä, jotka edistävät koulun tasolla ennalta ehkäisevää opiskelijahuoltoa.
2. Tulkita ja arvioida erilaisten tutkimustulosten pohjalta koulun toimintatapoja.
3. Luoda yleiskuva alueen nuorten elämäntilanteesta ja koulun roolista ongelmien ehkäisemisessä.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, joka on sekä Pyhäselän koulun että lukion yhteinen. ryhmä kokoontuu 1–2 kertaa vuodessa, rehtorin kutsusta. Ryhmä muodostuu nuorten kanssa alueella toimivista henkilöistä.

Yksilöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä, sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan.

Kuraattori on koululla kahtena päivänä viikossa. Opiskelija voi sopia tapaamiset suoraan kuraattorin kanssa tekstiviestillä, soittamalla tai Wilman kautta. Myös opettaja tai huoltajat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin, mikäli jokin asia opiskelijan tilanteessa mietityttää. Kuraattorin kanssa voi keskustella esim. opiskeluun, itsenäistymiseen, asumiseen, talousasioihin, ihmissuhteisiin, kiusaamiseen tai perheen tilanteeseen liittyvistä asioista. Opiskelijalla on oikeus saada tapaaminen kuraattorin (tai psykologin) kanssa 7 koulupäivän sisällä ja kiireellisissä asioissa samana tai seuraavana päivänä. Kiireellisyysarvion tekee kuraattori.

Koulupsykologi on koululla kahtena päivänä viikossa. Opiskelija voi sopia tapaamiset suoraan koulupsykologin kanssa tekstiviestillä, soittamalla tai Wilman kautta. Myös opettaja tai huoltajat voivat ottaa yhteyttä psykologiin, mikäli jokin asia opiskelijan tilanteessa mietityttää.

Opiskeluhuollon toteutuminen ja seuranta
Opiskeluhuolto on lakisääteistä (Opiskeluhuoltolaki 13§). Koulu seuraa opiskeluhuollon toteutumista yleisellä tasolla. Opiskelija voi olla yhteydessä kouluun, jos kokee, ettei opiskeluhuolto toteudu lain määrittämästi. Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä arvioidaan opiskeluhuollon toteutumista. 

Opiskelijoiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

1. Mitä häirinnällä tarkoitetaan?

Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.

Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja fyysinen koskeminen sekä tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintä voi tapahtua myös puhelimen ja sosiaalisen median välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin, kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää. Seksuaalista häirintää ei koulussamme hyväksytä, vaan asiaan puututaan välittömästi.

2. Mitä kiusaamisella tarkoitetaan?

Kun yksi tai useampi henkilö toistuvasti ja pidemmän ajan kuluessa kohdistaa tietoista ja aktiivista kielteistä käytöstä yhtä tai useampia henkilöitä kohtaan tai sulkee heidät pois joukosta, toimintaa voidaan nimittää kiusaamiseksi. Kielteisellä käytöksellä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään haittaamaan, vahingoittamaan tai aiheuttamaan pahaa mieltä jollekin toiselle. Tähän sisältyy myös rasistinen toiminta, kuten rasistiset merkit, eleet ja viestit. On huomattava, että myös opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva voi joutua kiusaamisen kohteeksi.

3. Toiminta kiusaamis- ja häirintätilanteissa

Kiusaamiseen ja häirintään puututaan heti. Tilanteissa noudatetaan seuraavia ohjeita:

• Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku.
• Järjestetään osapuolien kuuleminen ja sovitaan, että häirintä/kiusaaminen loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä.
• Sovitaan seurannasta. Ilmoitetaan asiasta kohteen ja vakavuusasteen mukaan huoltajalle, koulun opiskelijahuoltotyöryhmälle, koulukuraattorille ja tarvittaessa muille henkilöille.
• Sovitaan asianomaisen kanssa sopivista toimista ja jatkosta.
• Opiskelijahuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen.
• Seurataan toistuuko tilanne. Jos tilanne toistuu, pyydetään kiusaajan huoltajat tulemaan koululle selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelun ja poliisin tarve.

4. Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä opiskelija poistumaan luokasta tai muusta tilasta, jossa järjestetään opetusta, tai koulun järjestämästä tilaisuudesta. Rehtori ja opettaja voivat opiskelijaa poistaessaan käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina huomioiden opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanne kokonaisuudessaan (POL 36 b § 2003).