Värikontrasti: Eri sävyjä, joita yhdistelemällä saadaan joko rauhallisen tasapainoinen tai ristiriitaisen huomiota herättävä vaikutus. Värikontrasteja on useita esim. tumma-vaalea-kontrasti, kylmä-lämmin-kontrasti ja vastavärikontrasti.

Havainnon pysyvyys eli konstanssi: Ärsykkeiden ominaisuudet pysyvät vaikka niiden suhde muuttuu. Esimerkiksi pallo on samankokoinen kaukaa katsottuna kuin läheltäkin, vaikka näkijästä sen koko "pienenee". (kokokonstanssi, muotokonstanssi, vaaleuskonstanssi, värikonstanssi

Dikoottinen kuuntelu: Tutkimusmetodi, jossa koehenkilölle syötetään molemmista korvista erilaisia kuuloärsykkeitä, pyydetään häntä tarkkailemaan niistä vain toista ja havannoidaan kuinka hyvin hän muistaa ne kuuntelun jälkeen. Ärsykkeenä voidan käyttää joko puhuttua kieltä tai sävelmää, riippuen siitä, halutaanko havainnoinnista poistaa kielellinen prosessointi vai ei.


Värisokeus:  Tila, jossa ihmisen värinäkö on tavalla tai toisella heikentynyt johtuen silmän tappisolujen puutteellisesta toiminnasta, esim. punavihersokeus. Täydellisesti värisokea ihminen näkee vain mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä.

Illuusio:  on näkoharha , esim. Kuvio joka tulkitaan virheelliseseti puutteellisen kontekstin (asiayhteys, ympäristö jossa kohde esiintyy) vuoksi.  Ulkoinen aistiärsyke, joka tulkitaan väärin.

Optiset hahmolait: 
Läheisyyden laki:
    -kaksi toistaan lähellä olevaa ärsykettä mielletään yhteenkuuluviksi
Samankaltaisuuden laki:
    -kaksi samankaltaista ärsykettä mielletään yhteenkuuluviksi
Sulkeuteutuneisuuden laki:
    -suljettu, umpinainen viiva ''muodostaa'' kuvion
Jatkuvuuden laki:
    -katsoja pyrkii etsimään ärsykkeelle '' jatkuvuutta'' , ''hyvää muotoa''
Yhteisen liikkeen laki:
    -samaa liikettä tekevä joukko mielletään kokonaisuudeksi


    


Havaintopsykologia: on psykologian osa-alue, jossa tutkitaan aisteja ja havaintoja. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään aistimisen ja havaitsemisen taustalla olevia kognitiivisia prosesseja. 

Valikoiva tarkkaavaisuus: valikoivan tarkkaavaisuuden avulla ihminen valitsee ympäristöstään aistiensa avulla vastaanottamistaan tiedoista tärkeimmät tarkempaa käsittelyä varten

Hahmopsykologia: Psykologian suuntaus, joka painottaa holismia eli kokonaisuuden huomioonottamista. Merkittäviä edustajia mm. Wertheimer, Koffka ja Köhler. Hahmopsykologian mukaan, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa ja sillä on ominaisuuksia,  joita itsenäisillä osilla ei ole.

Pintagradientti: Pinnan tiheyden vaihtelu, kertoo esineen etäisyydestä. Perustuu yhden silmän toimintaan.

Havaintokehä: Havaintokehällä tarkoitetaan Ulrich Neisserin esittelemän havaintokehäteorian mallia, joka koskee ihmisen havaitsemista. Havaintokehän mukaan havaitsemisen eri osavaiheet toistuvat kehämäisesti. Havaitsemisessa toistuvat vaiheet: 1. Sisäiset mallit eli skeemat ohjaavat ja suuntaavat havainnointia 2. Havaitsija tekee tietynlaisia havaintoja ja näin ollen saa tietynlaista tietoa 3. Saatu tieto muokkaa olemassa olevia sisäisiä malleja, jotka edelleen ohjaavat havannointia.

Sensorinen adaptaatio: Eli aistien mukautuminen, tarkoittaa aistinreseptorien sopeutumista jatkuviin ärsykkeisiin. 

Keskittyminen: Kyky suunnata tarkkaavaisuus olennaiseen riittävän pitkäksi aikaa ja sulkea häiritsevät ajatukset pois tietoisuudesta. Henkisten ja fyysisten voimavarojen kohdentamista siihen asiaan, joka sitä sillä hetkellä vaatii. 

Coctail party-ilmiö: Kyky valikoida kunkinhetkisen toiminnan kannalta tärkeää tietoa muun tiedon joukosta. Esimerkiksi kykenee erottamaan yhden äänen muiden joukosta ja keskittymään siihen.

Tarkkaavaisuusteoriat:  tarkkaavaisuus jaetaan kahteen osaan: 
    -Valikoiva tarkkaavaisuus: kyky poimia aistitiedoista tilanteeseen sopiva, oleellisin tieto
    - Jaettu tarkkaavaisuus:  tarkkaavaisuuden jakamista  usean tehtävän kesken
    
    Syvyyden havaitseminen: Perustuu binokulaarisiin vihjeisiin ja monokulaarisiin vihjeisiin. Binokulaariset vihjeet perustuvat molempien silmien yhteistoimintaan ja Monokulaariset vihjeet perustuvat yhden silmän toimintaan. Esimerkiksi lähempänä olevat esineet näkyvät selkeinä ja kauempana olevat utuisina ja epämääräisinä.