Aineistoon viittaaminen
Viittaustekniikka
Lue YTL:n ohjeet aineistoon viittaamiseen.
Aineistoviittaukset osoittavat, mitä tekstiä lukija milloinkin tarkastelee tai käyttää omassa tekstissään. Tärkeintä on viittausten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus. Jos aineistoa käytetään, mutta siihen ei viitata, on kyse plagioinnista. Ylioppilaskirjoituksissa plagiointi voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.
Viittausohjeet
Kun tekstiin viitataan ensimmäistä kertaa, siitä annetaan tärkeimmät perustiedot: tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi.
2. Myöhemmin samaan tekstiin voi viitata lyhyemmin, esimerkiksi käyttäen tekstin tekijän nimeä, tekstin otsikkoa tai sen lajia.
Vaihtele viittaustapoja ja johtolauseita!
Ohjeet tarkemmin: Jukola Tekstioppi (s. 139) ja Jukola Kielikirja (s. 23-42).
Liitteestä löydät tunnilla tehdyn monisteen.
Aineistoviittaukset osoittavat, mitä tekstiä lukija milloinkin tarkastelee tai käyttää omassa tekstissään. Tärkeintä on viittausten selkeys ja tarkoituksenmukaisuus. Jos aineistoa käytetään, mutta siihen ei viitata, on kyse plagioinnista. Ylioppilaskirjoituksissa plagiointi voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.
Viittausohjeet
- Viittausten avulla kirjoittajan oma ääni erottuu aineistojen sisällöistä.
- Lähtökohtana on, että lukija ei tunne aineistoa ennakkoon, siksi aineistoa esitellään tekstin lukijalle riittävästi ja viittauksissa pyritään selkeyteen ja tarkkuuteen.
- Kirjoittaja voi kertoa aineistosta joko referoiden tai suoraan lainaten.
Kun tekstiin viitataan ensimmäistä kertaa, siitä annetaan tärkeimmät perustiedot: tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi.
- Kaisa Häkkinen kertoo artikkelissaan "Millaista suomea puhuttiin keskiajalla?" (Hiidenkivi 2010) suomen kielen kehittymiseen vaikuttaneista seikoista keskiajalla.
2. Myöhemmin samaan tekstiin voi viitata lyhyemmin, esimerkiksi käyttäen tekstin tekijän nimeä, tekstin otsikkoa tai sen lajia.
- Artikkelissa todetaan, että kirjapainotaito on vaikuttanut ratkaisevasti myös yleiskielen kehittymiseen.
- Häkkinen kertoo painetun kirjallisuuden vaikutuksesta yleiskielen syntymiseen.
- Artikkelissaan Häkkinen sanoo: "Ilman painettua kirjallisuutta ei Suomen oloissa olisi koskaan voinut syntyä koko maan kattavaa yleiskieltä."
Vaihtele viittaustapoja ja johtolauseita!
Ohjeet tarkemmin: Jukola Tekstioppi (s. 139) ja Jukola Kielikirja (s. 23-42).
Liitteestä löydät tunnilla tehdyn monisteen.
Liitteet:
Harjoittele viittaustekniikkaa
1. VALITSE AINEISTO A TAI B
A) "Hallitus sai kovaa arvostelua"
B) "Koiravanhus Max"
2. KIRJOITA VIITTAUS AINEISTOON
- Kirjoita ensimmäinen viittaus aineistoon YTL:n ohjeiden mukaan.
- Viittauksessa on oltava aineiston perustiedot (= tekstin kirjoittajan nimi, tekstilaji, tekstin nimi, tekstin julkaisuaika ja -paikka) + lyhyt tekstin aiheen esittely.
3. PALAUTA VIITTAUS PALAUTUSKANSIOON
ESIMERKKEJÄ
Kolumnissaan "Kielestä kiinni" (HS 2007) Annamari Sipilä pohtii suomen kielen asemaa.
(tekstilaji + tekstin nimi + julkaisupaikka ja -aika + tekstin kirjoittajan nimi + tekstin esittely)
Helsingin Sanomissa vuonna 2007 julkaistussa kolumnissaan "Kielestä kiinni" Annamari Sipilä kirjoittaa suomen kielen asemasta.
(julkaisuaika ja -paikka + tekstilaji + tekstin nimi + tekstin kirjoittajan nimi + tekstin esittely)
Annamari Sipilä kommentoi kolumnissaan "Kielestä kiinni" (HS 2007) suomen kielen asemaa.
(tekstin kirjoittajan nimi + tekstilaji + tekstin nimi + julkaisupaikka ja -aika + tekstin esittely)
"On turha etsiä vikaa muista, kun se on ilmiselvästi muissa", väittää Annamari Sipilä kolumnissaan "Kielestä kiinni" (HS 2007).
(suora lainaus aineistosta + tekstin kirjoittajan nimi + tekstilaji + tekstin nimi + julkaisupaikka ja -aika)
A) "Hallitus sai kovaa arvostelua"
B) "Koiravanhus Max"
2. KIRJOITA VIITTAUS AINEISTOON
- Kirjoita ensimmäinen viittaus aineistoon YTL:n ohjeiden mukaan.
- Viittauksessa on oltava aineiston perustiedot (= tekstin kirjoittajan nimi, tekstilaji, tekstin nimi, tekstin julkaisuaika ja -paikka) + lyhyt tekstin aiheen esittely.
3. PALAUTA VIITTAUS PALAUTUSKANSIOON
ESIMERKKEJÄ
Kolumnissaan "Kielestä kiinni" (HS 2007) Annamari Sipilä pohtii suomen kielen asemaa.
(tekstilaji + tekstin nimi + julkaisupaikka ja -aika + tekstin kirjoittajan nimi + tekstin esittely)
Helsingin Sanomissa vuonna 2007 julkaistussa kolumnissaan "Kielestä kiinni" Annamari Sipilä kirjoittaa suomen kielen asemasta.
(julkaisuaika ja -paikka + tekstilaji + tekstin nimi + tekstin kirjoittajan nimi + tekstin esittely)
Annamari Sipilä kommentoi kolumnissaan "Kielestä kiinni" (HS 2007) suomen kielen asemaa.
(tekstin kirjoittajan nimi + tekstilaji + tekstin nimi + julkaisupaikka ja -aika + tekstin esittely)
"On turha etsiä vikaa muista, kun se on ilmiselvästi muissa", väittää Annamari Sipilä kolumnissaan "Kielestä kiinni" (HS 2007).
(suora lainaus aineistosta + tekstin kirjoittajan nimi + tekstilaji + tekstin nimi + julkaisupaikka ja -aika)
Viittaustekniikkaharjoitus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.