Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet  

Opintojakson aikana perehdytään psykologiaan tieteenä. Ihmisen toimintaa tarkastellaan psykologian näkökulmista: psyykkiseltä, biologiselta, sosiaaliselta sekä kulttuuriselta kannalta. Jakson keskeistä sisältöä ovat oppiminen ja siihen vaikuttavat tekijät sekä tieteellisen tutkimuksen periaatteet. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla painottuvat hyvinvointiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Hyvinvointiosaaminen sisältyy keskeisesti lähes kaikkeen psykologiseen tietoon. Opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutusosaamiseen liittyvät taidot kehittyvät esimerkiksi ryhmätehtävissä tai haastattelutehtävissä. Muita opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pienimuotoiset tutkimustehtävät pareittain tai ryhmissä, videoiden ja animaatioiden tekeminen, sarjakuvat, animaatiot ja esseekirjoittamisen harjoittelu. Valituilla työtavoilla pyritään kehittämään monipuolisesti opiskelijan opitun tiedon hallintaa, sekä analysointi-, arviointi- ja soveltamistaitoja.

Tavoitteet 

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 

• ymmärtää sen, millainen tiede psykologia on, ja sen, että psykologinen tieto perustuu tutkimuksiin  
• osaa kuvailla tieteellisen ajattelun peruspiirteitä psykologian näkökulmasta 
• osaa selittää tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan luonnetta ja eroja 
• osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä 
• tutustuu johonkin hyvinvoinnin ilmiöön psyykkisestä, biologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta 
• osaa eritellä oppimiseen liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää sen pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan. 

Keskeiset sisällöt 

Psykologia tieteenä  

Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista 

• psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista 
• biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian lähestymistavasta 
• sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä 
• kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä 
• tietoinen ja ei-tietoinen toiminta 

Oppiminen ja opiskelu psykologian näkökulmista 

• psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta, sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset 
• biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen 
• sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja erilaisista oppimiskulttuureista  

Psykologinen tutkimus  

• tieteellinen tieto ja arkitieto 
• tieteellisen tutkimuksen prosessi 
• otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa 
• psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet 
• esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista 

Opintojakson arviointi 

Arvioinnin tehtävänä on koko opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoitavaa palautetta. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella, sekä esimerkiksi itse- ja vertaisarviointimenetelmiä soveltamalla. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi- analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti, asteikko 4-10.