Pakolliset opinnot
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojaksossa perehdytään filosofisen ajattelun luonteeseen tutustumalla joihinkin filosofisiin ongelmiin. Opintojakson aikana harjaannutaan soveltamaan filosofista työtapaa: kyseenalaistamaan, määrittelemään käsitteitä ja perustelemaan omia ajatuksia. Argumentaatiotaidot ja kriittinen ajattelu ovat opintojakson keskeistä sisältöä. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentely, oppimispäiväkirja, artikkelianalyysit, opitun tiedon soveltamistaitoa kehittävä tutkiva esseekirjoittaminen, pelit, havainnollistavat demonstraatiot ja muut toiminnalliset työskentelytavat.
Opintojakson laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa painottuvat monitieteellinen ja luova osaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
- oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä
- tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
- perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
- osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.
Keskeiset sisällöt
- mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
- johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
- keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
- tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
- tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: väitteiden muodostaminen, koetteleminen ja perusteleminen joissain lukion oppiaineissa
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti, painottaen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.
Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.
FI2 Etiikka (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojaksossa perehdytään filosofisen etiikan keskeisiin periaatteisiin, käsitteisiin ja teorioihin. Opintojakson aikana tarkastellaan eettisiä ongelmia ja niiden monimutkaisuutta, harjoitellaan etiikan teorioiden soveltamista ja pohditaan omia eettisiä näkemyksiä filosofian välineitä apuna käyttäen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentely, oppimispäiväkirja, videon tekeminen ja videoanalyysi, soveltavan etiikan esitelmät sekä toiminnalliset ja havainnollistavat demonstraatiot.
Opintojakson laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa painottuvat eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä hyvinvointiosaaminen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin
- osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta sekä hahmottaa normatiivisten ja kuvailevien väitteiden eron
- osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti johdonmukaisia eettisiä argumentteja sekä perustella moraalin velvoittavuutta
- oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla
- osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein
- osaa soveltaa etiikkaa yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin
Keskeiset sisällöt
- moraalin luonne normijärjestelmänä; moraalin, lakien ja tapojen ero; moraalinen objektivismi, relativismi, subjektivismi
- moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset, oikeudet ja velvollisuudet
- filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta
- etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat
- ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet
- etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti, painottaen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.
Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.