Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Toimiva ja oppiva ihminen (PS1) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää, millainen tiede psykologia on ja että psykologinen tieto perustuu tutkimuksiin
- osaa kuvailla tieteellisen ajattelun peruspiirteitä psykologian näkökulmasta
- osaa selittää tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan luonnetta ja eroja
- osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
- tutustuu johonkin hyvinvoinnin ilmiöön psyykkisestä, biologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta
- osaa eritellä oppimiseen liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää tämän tiedon pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan.
Keskeiset sisällöt
Psykologia tieteenä
Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista
- psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista
- biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian lähestymistavasta
- sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä
- kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä
- tietoinen ja ei-tietoinen toiminta
Oppiminen ja opiskelu psykologian näkökulmista
- psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta, sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset
- biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen
- sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja erilaisista oppimiskulttuureista
Psykologinen tutkimus
- tieteellinen tieto ja arkitieto
- tieteellisen tutkimuksen prosessi
- otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa
- psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet
- esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista
Laaja-alaisen osaamisen toteutuminen opintojaksossa
Opintojaksossa korostuvat laaja-alaisena monitieteinen ja luova osaaminen, globaali ja kulttuuriosaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen. Nämä toteutuvat opintojaksossa esimerkiksi ryhmäkeskustelujen ja psykologian tieteellisiin tutkimuksiin perehtymisen kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden-, sisältöjen-, ja laaja-alaisen osaamisen monipuoliseen hallintaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota niin opiskelijan opintojakso kohtaisen tiedonkäsittelyn taidokkuuteen, kuin myös tiedolliseen osaamiseen. Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute, että opitun ja osaamisen
arviointi. Arviointi toteutuu formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson suoritus arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.
Kehittyvä ihminen (PS2) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta
- osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun
- osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa
- osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen
- ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta
- perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä
- osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
- osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana
- perimän merkitys
- kypsyminen ja oppiminen
- herkkyyskaudet
- plastisuuden merkitys kehityksessä
Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
- varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
- temperamentti
- minuus ja minäkäsitys
- tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
- vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot
Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
- kieli ja ajattelu
- toiminnanohjaus
Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana
- henkilökohtainen identiteetti
- sosiaalinen identiteetti
- kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
- sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus
Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus
- erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
- vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys
Psykologinen tutkimus
- kaksos- ja adoptiotutkimus
- pitkittäis- ja poikittaistutkimus
- esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista
Laaja-alaisen osaamisen toteutuminen opintojaksossa
Opintojaksossa korostuvat laaja-alaisena vuorovaikutusosaaminen ja hyvinvointiosaaminen. Nämä toteutuvat opintojaksossa esimerkiksi ryhmäkeskustelujen ja oman kehityksen itsereflektiivisen pohdinnan kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden-, sisältöjen-, ja laaja-alaisen osaamisen monipuoliseen hallintaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota niin opiskelijan opintojakso kohtaisen tiedonkäsittelyn taidokkuuteen, kuin myös tiedolliseen osaamiseen. Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute, että opitun ja osaamisen
arviointi. Arviointi toteutuu formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson suoritus arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.
Tietoa käsittelevä ihminen (PS3) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
- osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn
- ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
- ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
- ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana
- osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa
- osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Keskeiset sisällöt
Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita
- ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
- tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
- sisäiset mallit ja havaintokehä
- havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
- tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
- perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä
Muisti
- työmuistin ja säilömuistin toiminta
- muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
- perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä
Kieli
- kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
- perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä
Päätöksenteko
- nopea ja hidas ajattelu
- esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista
Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta
- hermoston ja aivojen päärakenteet
- hermosolun ja synapsin toiminta
- tiedon kulku hermoverkoissa
- plastisuus
- esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät
- kokeellisen tutkimuksen periaatteet
- esimerkkejä tapaustutkimuksista
- esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
- kokeellisen tutkimuksen suunnittelu
Laaja-alaisen osaamisen toteutuminen opintojaksossa
Opintojaksossa korostuu laaja-alaisena monititeteinen ja luova osaaminen. Tämä toteutuu opintojaksossa esimerkiksi psykologisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin perehtymisen sekä erinäisten psykologisten testien toteuttamisen kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden-, sisältöjen-, ja laaja-alaisen osaamisen monipuoliseen hallintaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota niin opiskelijan opintojakso kohtaisen tiedonkäsittelyn taidokkuuteen, kuin myös tiedolliseen osaamiseen.Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute, että opitun ja osaamisen
arviointi. Arviointi toteutuu formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson suoritus arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.
Tunteet ja mielenterveys (PS4) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta
- ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä
- osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen
- tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä
- osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
- osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa
- syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.
Keskeiset sisällöt
Tunteiden psykologia
- tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
- perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
- tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
- tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
- tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä
Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen
- hallintakeinojen ja defenssien merkitys
- resilienssin merkitys hyvinvoinnille
- nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
- keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
- stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
- kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen
Mielenterveys
- mielenterveys käsitteenä
- yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
- esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta
Psykologinen tutkimus
- ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
- esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
Laaja-alaisen osaamisen toteutuminen opintojaksossa
Opintojaksossa korostuvat laaja-alaisena hyvinvointiosaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen. Nämä toteutuvat opintojaksossa esimerkiksi omien vahvuuksien tunnistamisen, ja hyvinvointia edistäviin tekijöihin sekä toimintoihin perehtymisen kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden-, sisältöjen-, ja laaja-alaisen osaamisen monipuoliseen hallintaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota niin opiskelijan opintojakso kohtaisen tiedonkäsittelyn taidokkuuteen, kuin myös tiedolliseen osaamiseen.Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute, että opitun ja osaamisen
arviointi. Arviointi toteutuu formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson suoritus arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa
- osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa
- osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa
- osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan
- ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta
- osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen
- osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.
Keskeiset sisällöt
Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen
- persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
- perustietoa käyttäytymisgenetiikasta
Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista
- temperamentti
- piirreteoreettinen näkökulma
- motivaatio
- yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit
- identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu
Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa
- älykkyyden määritelmiä
- älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet
- perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä
- luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä
Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan
- tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen
- esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta
- ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet
- tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään
- kulttuurien eri ulottuvuuksia
- esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen
- esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
Psykologinen tutkimus
- yksilöllisten erojen tutkiminen
- persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
- reliabiliteetti ja validiteetti
- esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista
- esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista
Laaja-alaisen osaamisen toteutuminen opintojaksossa
Opintojaksossa korostuvat laaja alaisena yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Nämä toteutuvat opintojaksossa esimerkiksi johtajatyyppeihin tututstumisen, ryhmien muodostumiseen sekä ryhmätoimintaan perehtymisen ja mielipiteen ilmaisua harjoittavien keskustelujen kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden-, sisältöjen-, ja laaja-alaisen osaamisen monipuoliseen hallintaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota niin opiskelijan opintojakso kohtaisen tiedonkäsittelyn taidokkuuteen, kuin myös tiedolliseen osaamiseen.Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute, että opitun ja osaamisen
arviointi. Arviointi toteutuu formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson suoritus arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.