Opintojaksossa vahvistetaan opiskelijan aiempaa kemian osaamista ja tuodaan näkyväksi kemian merkitystä opiskelijan omassa elämässä. Lisäksi opiskelija syventää käsitystään kemiallisista sidoksista ja niiden merkityksestä aineen ominaisuuksille. Tutustuminen ainemäärän käsitteeseen esittelee kemiasta kvantitatiivisen puolen. Opintojaksossa tutustutaan myös luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä. 

Tavoitteet 

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 

• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin 
• saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa arvioida tietolähteiden luotettavuutta 
• oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna 
• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen valinnoissa
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä
• tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin tapoihin tuottaa tietoa
• osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa
• ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.

Keskeiset sisällöt 

• arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä 
• kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa 
• jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla 
• puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät 
• ainemäärä ja konsentraatio 
• tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä luonnontieteissä
• aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen
• alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus

Opintojakson keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: elintarvikkeet ja elintarvikelisäaineet, hivenaineet ja terveys, kuluttajan valinnat, vesi ja ilma, alkuaineiden kierto ja riittävyys, elinkaariajattelu ja kiertotalous, vihreä kemia sekä atomi- tai sidosmallien historiallinen kehittyminen. 

Laaja-alainen osaaminen 

Opintojaksossa painottuvat hyvinvointiosaamisen, monitieteisen ja luovan osaamisen sekä yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset tavoitteet. Tämä voi näkyä opintojaksolla esimerkiksi niin, että tutustutaan luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä, käytetään yhtenä työtapana tutkimuksellista opiskelua ja ongelmanratkaisua sekä pohditaan kemian merkitystä oman arjen, terveyden ja elinympäristön kannalta.

Opintojakson arviointi

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoitavaa palautetta. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.

Opintojakson arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön sekä opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Arvioinnissa voidaan käyttää myös itse- ja vertaisarviointia sekä ryhmätuotosten arviointia. Erilaisten kirjallisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida esimerkiksi tiedon hankintaa ja tutkimisen taitoja. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.