Kehittäminen ja arviointi
Kenen vastuulla?
Tiimissä vastuu arvioinnista on varhaiskasvatuksen opettajalla. Koko tiimi osallistuu arviointiin.
Arviointiin tulee osallistaa lapset sekä huoltajat.
Vakaope
Arviointiin tulee osallistaa lapset sekä huoltajat.
Vakaope
- Suunnittelee ja huolehtii, että jatkuva arviointi tiimissä toteutuu
- arvioidaan omaa toimintaa jatkuvasti suhteessa vasun tavoitteisiin
- vasun tavoitteista keskustellaan
- arvioidaan omaa toimintaa jatkuvasti suhteessa vasun tavoitteisiin
- Suunnittelee ja huolehtii, että kuntakohtaiset sekä yksikkökohtaiset kehittämiskohteet (painotettavat alueet) on sisällytetty ryhmän toimintaan ja niitä arvioidaan systemaattisesti
- Varmistaa lasten osallisuus arvioinnissa, ylläpitää keskustelua ja suunnitella lasten osallisuutta tukevia toimintoja
- Mahdollistaa huoltajien osallisuus
- Vastuu omasta ammatillisuudesta, ammatillisuuden kasvusta ja sen itsearvioinnista
- Velvollisuus toteuttaa jatkuvaa arviointia, dokumentointia sekä osallistua kehittämiseen osana yhteistä tiimiä
- Varmistaa lasten osallisuus arvioinnissa
- Mahdollistaa huoltajien osallisuus
Arvioidaan ja kehitetään - Miksi ja miten?
Miksi?
Ehjää ei tarvitse korjata, eikä sellaista joka toimii jo erittäin hyvin. Korjataan ensin yhdessä ne heikoimmat tai täysin toimimattomat kohdat.
Kokonaisuuden kannalta on oleellista tunnistaa systeemistä ne asiat, jotka toimivat hyvin ja ylläpitää sekä arvostaa niitä. Yhtä tärkeää on tunnistaa ne systeemin heikoimmat kohdat.
Kehittämistä ei tehdä kehittämisen vuoksi, vaan kehittämistyön avulla pyritään yhteisiin tavoitteisiin. Vaikka varhaiskasvatuksen laajat tavoitteet ovat kaikille samat, niin yhteiskunta (lapsiryhmät, työyhteisöt) ympärillä muuttuvat. Siksi arviointia on tehtävä jatkuvasti ja varmistettava, että "kompassi on kunnossa" ja suunta oikea.
Miten?
Kun kehittämistoimien tavoitteet ovat selvillä, etsitään ja valitaan keinoja, joilla asiaa lähdetään edistämään. Suunnitelma tarkentuu ja konkretisoituu menetelmillä, aikatauluilla, työnjaolla...
Tässä vaiheessa on myös oleellista suunnitella ja sopia mitkä ovat ne arviointimenetelmät, joilla menetelmien toimivuutta seurataan. Dokumentointi on keskeisessä asemassa. Muutokselle on annettava aikaa, mutta kohtuuttoman pitkään ei toimimatonta menetelmää ei ole syytä jatkaa.
Arviointi keskittyy ensisijaisesti oman toiminnan arviointiin. Kun arvioit toimintaa johon voit vaikuttaa, on myös toiminnan kehittäminen mahdollista ja mielekästä. Arvioinnin tueksi keräät tarvittavaa tietoa mahdollisimman monipuolisilla, tilanteeseen sopivilla menetelmillä.
Se mihin arviointi kohdentuu voi nousta tilanteessa havaitusta tarpeesta ja suunnitelmaan kirjatusta aiheesta.
Esimerkki 1:
Havaitset uloslähtötilanteen olevan levoton ja yksi lapsi vetäytyy tilanteesta. Tilannetta arvioidaan ja kehitetään.
Esimerkin mukainen arviointi ja kehittäminen perustuu henkilöstön ammattitaitoon. Tällaisten tilanteiden havaitseminen (ja dokumentointi) on jokaisen työntekjän vastuulla. Vasun sisällöt tunnistetaan, lapsen kehityksen perusasiat tunnistetaan sekä osataan toimia tilanteissa lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevalla tavalla.
Esimerkki 2:
Vuosisuunnitelman tavoitteena on vuorovaikutuksen kehittäminen. Ryhmävasuun on kirjattu, miten asiaa ryhmässänne edistetään (miten toimitaan) ja tilannetta arvioidaan sekä kehitetään ryhmän suunnitelman mukaisesti (yhteisen tavoitteen suuntaisesti).
Tämän esimerkin mukaisesti arviointia ja kehittämistä aiheesta tehdään suunnitelmallisesti koko vuoden ajan.
Ehjää ei tarvitse korjata, eikä sellaista joka toimii jo erittäin hyvin. Korjataan ensin yhdessä ne heikoimmat tai täysin toimimattomat kohdat.
Kokonaisuuden kannalta on oleellista tunnistaa systeemistä ne asiat, jotka toimivat hyvin ja ylläpitää sekä arvostaa niitä. Yhtä tärkeää on tunnistaa ne systeemin heikoimmat kohdat.
Kehittämistä ei tehdä kehittämisen vuoksi, vaan kehittämistyön avulla pyritään yhteisiin tavoitteisiin. Vaikka varhaiskasvatuksen laajat tavoitteet ovat kaikille samat, niin yhteiskunta (lapsiryhmät, työyhteisöt) ympärillä muuttuvat. Siksi arviointia on tehtävä jatkuvasti ja varmistettava, että "kompassi on kunnossa" ja suunta oikea.
- Ota selvää siitä, mihin kehittämistoimilla pyritään, mitä tavoitellaan
- Yhteisellä keskustelulla varmistetaan, että tavoite on kaikkien tiedossa ja siitä on yhteinen ymmärrys
Miten?
Kun kehittämistoimien tavoitteet ovat selvillä, etsitään ja valitaan keinoja, joilla asiaa lähdetään edistämään. Suunnitelma tarkentuu ja konkretisoituu menetelmillä, aikatauluilla, työnjaolla...
Tässä vaiheessa on myös oleellista suunnitella ja sopia mitkä ovat ne arviointimenetelmät, joilla menetelmien toimivuutta seurataan. Dokumentointi on keskeisessä asemassa. Muutokselle on annettava aikaa, mutta kohtuuttoman pitkään ei toimimatonta menetelmää ei ole syytä jatkaa.
Arviointi keskittyy ensisijaisesti oman toiminnan arviointiin. Kun arvioit toimintaa johon voit vaikuttaa, on myös toiminnan kehittäminen mahdollista ja mielekästä. Arvioinnin tueksi keräät tarvittavaa tietoa mahdollisimman monipuolisilla, tilanteeseen sopivilla menetelmillä.
Se mihin arviointi kohdentuu voi nousta tilanteessa havaitusta tarpeesta ja suunnitelmaan kirjatusta aiheesta.
Esimerkki 1:
Havaitset uloslähtötilanteen olevan levoton ja yksi lapsi vetäytyy tilanteesta. Tilannetta arvioidaan ja kehitetään.
Esimerkin mukainen arviointi ja kehittäminen perustuu henkilöstön ammattitaitoon. Tällaisten tilanteiden havaitseminen (ja dokumentointi) on jokaisen työntekjän vastuulla. Vasun sisällöt tunnistetaan, lapsen kehityksen perusasiat tunnistetaan sekä osataan toimia tilanteissa lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevalla tavalla.
Esimerkki 2:
Vuosisuunnitelman tavoitteena on vuorovaikutuksen kehittäminen. Ryhmävasuun on kirjattu, miten asiaa ryhmässänne edistetään (miten toimitaan) ja tilannetta arvioidaan sekä kehitetään ryhmän suunnitelman mukaisesti (yhteisen tavoitteen suuntaisesti).
Tämän esimerkin mukaisesti arviointia ja kehittämistä aiheesta tehdään suunnitelmallisesti koko vuoden ajan.