Kiihtelysvaaran koulun historiaa

Alakoulun historiaa

Koulullamme on ollut olemassaolonsa aikana eri nimiä: Kiihtelysvaaran kirkonkylän kansakoulu, Kiihtelysvaaran peruskoulun kirkonkylän ala-aste, Kiihtelyksen koulu ja nykyisin osa Kiihtelysvaaran koulua.

Kansakoulu aloitti toimintansa 6.9.1877 vuokratiloissa talossa, jossa oli luokkahuoneen lisäksi asuntoja ja kauppakin. Tulipalo tuhosi kesällä 1881 koko talon irtaimistoineen. Syksyllä päästiin kuitenkin koulunkäynti aloittamaan kauppias Simo Pakarisen talossa. Neljän vuoden kuluttua oli edessä muutto Juhana Pääkkösen taloon, jossa opiskeltiin aina siihen asti, kunnes kauan kaivattu oma koulurakennus saatiin kirkonkylään vuonna 1896. Koulu oli toiminut 19 vuotta ahtaissa ja vaatimattomissa oloissa. Riemuiten muutettiin uuteen koulutaloon. Seuraavina vuosina pihapiiriin kohosivat ulkorakennus sekä erillinen käsityöhuone.

Kansakouluntarkastaja Tuure Kivikkokangas uuden koulutalon vihkiäisjuhlassa 1955.

Kirkonkylän upouuden kansakoulun vihkiäiset keväällä 1955.

Ensimmäisinä vuosina Kirkonkylän kansakoulussa, joka oli laajan alueen ainoa koulu, oli oppilaita ainoastaan kolmisenkymmentä, koska talollisistakin vain harvat panivat lapsensa kouluun. Köyhemmillä ei ollut varaa sisäänkirjoitusmaksuihin.

Vuosisadan vaihteessa piirijakoasetus vaati perustamaan kansakouluja niin, että oppilailla ei saanut olla 5 km pitempi koulumatka. Jos alueella oli vähintään 30 kouluikäistä lasta, oli koulu perustettava. Niinpä Kiihtelysvaarassa oli tuolloin jo seitsemän koulua.

Opettajat Jorma Karreinen ja Liina Puustinen sekä joukko oppilaita koulun edessä 1940-luvulla.

Kirkonkylän kansakoulussa opiskeli 1930-luvulla 80-90 lasta. Sodan jälkeen oppilasmäärä kasvoi niin, että uusi koulurakennus tuli aivan välttämättömäksi. Vuonna 1954 valmistuikin komea kivikoulu aivan entisen 58 vuotta palvelleen rakennuksen viereen.

Joitakin muutoksia ja pientä kunnostusta tehtiin vuosien mittaan, kunnes koulukeskuksen suuressa remontissa 1991-92 koulumme sai sisätiloiltaan uuden ilmeen ja ulkopuolelleen sadekatoksen. Vielä myöhemmin 2000-luvun vaihteessa saatiin esikoulun myötä lisätilaa asuntojen puolelta.

Vanha yli 100-vuotias puukoulu palvelee edelleen koulukeskuksemme Taiteiden talona.

Kiihtelysvaaran Kirkonkylän kansakoulu 1950-luvun lopussa.

Yläkoulun historiaa

1960-luvun vaihde ja alkuvuodet olivat Kiihtelysvaaran koulutoimessa tapahtumarikasta aikaa. Kansakoulun jatko-opetus muuttui ensin kurssimuotoiseksi kansalaiskouluksi ja lukuvuoden 1964-65 alusta 2-vuotiseksi kansalaiskouluksi. Tämän lisäksi kunnallinen keskikoulu sai valtioneuvostolta perustamisluvan 3.5.1961. Syyskuun alussa I luokalle valitut 40 oppilasta aloittivat oppikoulun opetussuunnitelman mukaisen opiskelun.

Sekä kansalaiskoulu että keskikoulu olivat aluksi "hyyryläisinä" kansakoulujen tiloissa: keskikoulu kirkonkylässä, kurssimuotoinen kansalaiskoulu Huhtilammilla,
Heinävaaralla ja Keskijärvellä. Sopeutumista tilanne on vaatinut puolin ja toisin - kuvitellaanpa vaikka Kiihtelyksen koulun tiloihin kolme 40 oppilaan luokkaa lisää, kuten tilanne oli lukuvuoden 1963-1964 aikana. Osan opetuksestakin hoitivat kyseisten koulujen opettajat.

Syyslukukauden 1964 alusta keski- ja kansalaiskoulu pääsivät uuteen punatiilitaloon. Tilanahtaus helpotti, mutta vain osittain. Rakennukseen ahtautui noin 300 oppilasta.
Keskikoulun luokat valtasivat koko yläkerran sekä alakerrasta yhden luokan. Kansalaiskoulun käytäntöpainotteinen opetus tapahtui puu-ja metallipajassa, käsityön ja kotitalouden opetustiloissa, sekä yhdessä yleisaineiden luokassa.

Alkuaikojen koulutyön järjestämistä hankaloitti muodollisesti pätevien opettajien puute ja sen myötä opettajien vaihtuvuus. Tämä ongelma näkyi vaikeampana keskikoulun puolella, etenkin kun matemaattisten aineiden ja kielten opettajat vaihtuivat usein. Lopullisesti tilanne vakiintui peruskouluun siirryttäessä.

Peruskouluun siirtyminen tapahtui syyslukukauden 1974 alusta ns. toisessa aallossa. Luokat 1-6 aloittivat peruskoulun opetussuunnitelman mukaisen opiskelun. Yläasteella toimi lukuvuoden yksi 6. luokka, oppilaat, jotka olivat aloittaneet keskikoulun edellisenä vuonna. Luokat 7-9 jatkoivat omien opetussuunnitelmien mukaan. Viimeiset kansalaiskoulun ja keskikoulun opetussuunnitelmien mukaiset päästötodistukset jaettiin keväällä 1977

Pienen yläasteen ongelmana on opettajien saaminen ns. vähätuntisiin aineisiin. Meillä on saatu hyviä, koulussa pitkään viihtyneitä "mittatilausopettajia" ko. tehtäviin. Todetuksi on myös tullut opettajien rohkeus, kun oman viran tuntien vähentyessä on rohkeasti lähdetty opettamaan aineita, jotka eivät ole omaan koulutukseen kuuluneet.

Peruskoulun opetussuunnitelmat ja tavoitteet elävät koko ajan. Valtakunnallisesta, kaikille yhteisestä ops:sta on vapauduttu, tuntijakoja on muutettu, kielten ja matematiikan tasokurssit romutettiin kymmenen vuoden jälkeen ja tilalle tuli tuntikehysjärjestelmä. Pienellä yläasteella tuntikehys toi mukavasti opetustunteja.

Voipa todeta, että systeemi pelasti koulun tilanteessa, jossa oppilasmäärä oli alimmillaan ( lukuvuoden 1985-1986 aikana 69 oppilasta ja seuraavan lukuvuoden aikana 67 oppilasta). Eipä ollut ahdasta. Vähin äänin mureni tuntikehyskin 90-luvun säästöjen ja valtionosuuksien muutoksen seurauksena. Tosin - koulun saneerauksessa pienennetyt luokkatilat tulivat seurauksena ajatuksesta, että tuntikehys takaa alle 20 oppilaan opetusryhmiä.

Yhtenäiskoulun aika

Kiihtelyksen koulu ja Kiihtelysvaaran peruskoulu yhdistettiin hallinnollisesti Kiihtelysvaaran kouluksi 1.8.2015. Yhtenäiskoulun toiminta jatkui 31.7.2017 asti. Koulurakennusten huono kunto laittoi kaupungin päättäjät miettimään kouluverkkoratkaisuja Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla. Päätöksenä oli, että alakoulut jatkavat sekä Tuupovaarassa että Kiihtelysvaaran kirkonkylällä, mutta yläkoululaisten opetus siirretään Heinävaaran koulun yhteyteen rakennetaavaan uuteen koulurakennukseen. Näin ollen Kiihtelysvaaran koulu jatkaa luokkien 1.-6. opetusta antavana kouluna 1.8.2017 alkaen.

 

Pitkäaikaiset opettajat ovat olleet koulun tukipilareita, tässä "saapumisjärjestyksessä" pitkään koulussamme "viihtyneitä"

• Eeva Eskelinen, kansalaiskoulun kotitalousopettaja 1957-1967
• Inkeri Suoninen, yleisaineiden opettaja 1963-1986
• Anneli Jääskeläinen, tekstiilityön opettaja 1964-1999
• Maija Ihatsu, äidinkielen ja historian lehtori 1965-1989
• Kyllikki Kaustio, tuntiopettaja (kemia) 1967-1968
  luonnonhistorian ja maantiedon lehtori 1968-1974
  keskikoulun johtaja 1970-1974
  peruskoulun yläasteen rehtori 1974-2000
• Pekka Sepponen, tuntiopettaja (tekninen työ, ym., ym.) 1967-2003
• Terttu Sepponen, luokanopettaja, koulunjohtaja, 1967 -2004
• Marja-Leena Piirainen, kotitalouden opettaja 1968-2001
• Matti Mäntynen, kielten lehtori, 1977 - 2009
• Aino Tawast-Söderholm, matemaattiseten aineiden lehtori, 1977 - 2008
• Aarne Kauppinen, tuntiopettaja (liikunta, fysiikka, matematiikka...), 1977 - 2003
• Ilona Vänskä, kielten lehtori, 1987 - 2008
• Matti Kosonen, lehtori, 1989 - 2010
• Liisa Korhonen, opinto-ohjaaja, 1990 - 2007
• Timo Pennanen, luokanopettaja, koulunjohtaja, apulaisrehtori, 1991 - edelleen
• Anna Hirvonen, luokanopettaja, 1994 - 2016
• Tainamari Turunen, 1996 - edelleen