Filosofiaa lapsille

Teksti

https://filory.files.wordpress.com/2019/02/opas-ajatteluun-filosofiaa-lasten-kanssa-opas-filo.pdf

6.2 Perustelujen harjoittelua – kumpi on parempi?

Tässä Filosofiaa lapsille -tehtävässä harjoitellaan perustelujen antamista, vähän väittelyäkin, ja sitä että argumentit pohjaavat faktoihin. Mielikuvituksellekin tässä tehtävässä saa töitä.

Kumpi on parempi-leikki toimii hyvin jäänmurtamisleikkinä, sillä siinä pääsee juttelemaan ohjatusti toisten kanssa, sanomaan mielipiteensä mutta myös hassuttelemaan, eikä oikeastaan voi mokata. Tehtävässä voi käyttää muistipelikortteja. Aluksi parista kumpikin valitsee kortin (tai muun asian), ja kertoo toiselle, miksi valitsi juuri sen. Sen jälkeen tehtävnä on vuoronperään keksiä omasta kortista hyviä ominaisuuksia, joita toisen kuvassa ei ole. Jos kuvat ovat esimerkiksi mansikka ja takki, voi keskustelu kulkea vaikka näin:

”Mansikka on kauniin punainen.”
”Takki ei ole punainen, mutta se on lämmin.”
”Mansikka maistuu niin hyvältä, että se lämmittää jo ajatuksena.”
”Takki kestää monta vuotta.”
”Mansikka ei jää nurkkiin pyörimään eikä sitä tarvitse viedä kirpparille”
”Takkiin voi tarpeen tullen niistää nenänsä, mansikkaan ei.”

Uppo Nalle -loruleikki
Kuluttamisen, ahneuden tai onnellisuuden pohtimiseen sopiva harjoitus:
”Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista...” Elina Karjalaisen Uppo Nalle -loru herättää pohtimaan, mitkä asiat tuovat iloa, ja minkä verran tavaraa oikein tarvitsee. Liikkeen taso pohdinnoissa voi olla esimerkiksi leikki, jossa lasten tulee juosta nurkkiin kasattuja esineitä (puisia hedelmiä, työvälineitä ja muita leluja) huoneen keskelle ja toisessa erässä palauttaa kierrätyspisteeseen sellaiset, mitä ei välttämättä tarvitse.

Ollaanko me samanlaisia?:
Kiva leikki on MLL:n sivuilla mainittu Ollaanko me samanlaisia? Siinä ohjaaja jakaa leikkijät pareittain ja parit menevät vierekkäin seisomaan. Ohjaaja esittää väittämiä, kuten pidän tulisista ruuista. Vastauksen mukaisesti lapsi voi liikkua eteen tai taaksepäin. Kun ohjaaja haluaa lopettaa, hän katsoo ketkä olivat eniten samanlaisia ja ketkä eniten erilaisia.

Hattukilpa:
Leikkijät istuvat piirissä polvi-istunnassa lähellä toi
siaan. Leikin johtaja soittaa musiikkia katsomatta leikkijöitä ja leikkijät yrittävät mahdollisimman nopeasti siirtää hatun omasta päästään seuraavalle leikkijälle. Hän, jolle hattu jää soiton loputtua sanoo: ”Olipa huono tuuri”. (Fräntti & Vilenius 1989.)

Estot ja vapaus:
Laita rytmikästä melodista musiikkia. Liikkukaa tilassa tanssien luovasti. Toiseen ei saa koskea. Liiku mahdollisimman kauniisti ja sitten rumasti. Miten elehtisit hauskasti? Tanssisit energisenä? Entä väsyneenä? Miten itse haluaisit liikkua jos olisit yksin? Uskallatko ryhmässä?

Tästä siirrytään kysymyksiin: Miltä tuntuu asettua toisten katseille alttiiksi luovassa
liikkeessä? Mitä on nolous? Entä vapaus? Miten sosiaaliset normit rajoittavat meitä ja
estävät toteuttamasta itseämme.