Pakolliset opinnot

YH1 Suomalainen yhteiskunta (2op)

Opintojakso perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Opintojakso keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
  • ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
  • tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet, osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
  • tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
  • osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
  • pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
  • osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
  • osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.


Keskeiset sisällöt

Suomen yhteiskunnan rakenne
  • Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
  • väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät
Demokratia ja oikeusvaltio
  • ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
  • oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta
Hyvinvointi ja tasa-arvo
  • yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
  • pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet
Valta, osallistuminen ja vaikuttaminen
  • yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja suomalainen sopimusyhteiskunta
  • kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
  • Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
  • median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen


Laaja-alainen osaaminen

  • Vuorovaikutusosaamisen harjaantuessa pohditaan sananvapauden merkitystä, sen vastuullista käyttöä sekä tiedonkäsityksen ja tiedonvälityksen muuttumista eri näkökulmista. Opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle.
  • Yhteiskunnallinen osaaminen syventää opiskelijan ymmärrystä omasta roolistaan, vastuustaan ja mahdollisuuksistaan tukea demokratian monimuotoista toteutumista ympäröivässä yhteiskunnassa ja yhteistyössä muiden kanssa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Hän ymmärtää, miten yhteinen sosiaalinen pääoma muodostuu ja miten sitä voi kartuttaa. Opiskelija omaksuu aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitoja.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä. 

YH2 Taloustieto (2op)

Taloustieteisiin pohjautuva opintojakso johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Opintojaksolla käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Opintojaksolla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
  • tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
  • osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
  • ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
  • osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
  • osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
  • osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia.


Keskeiset sisällöt

Kansantalous ja sen toimijat
  • talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
  • kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus
  • oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen
Markkinat, suhdanteet ja talouselämä
  • vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
  • työ, yrittäjyys ja yritykset
  • Suomi globaalin talouden osana
  • rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
  • talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset

Talouspolitiikka

  • kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat

  • julkinen talous ja sen tasapaino

  • talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet


Laaja-alainen osaaminen

  • Hyvinvointiosaaminen tutustuttaa opiskelijaa yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja globaaleihin keinoihin, joiden avulla edistetään yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia.
  • Monitieteisen ja luovan osaamisen kautta opiskelija harjaantuu pohtimaan tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä, ja oppii tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.
  • Yhteiskunnallisen osaamisen myötä opiskelija sisäistää yritteliään ja uudistumishenkisen asenteen eri elämänalueilla. Hän harjaantuu suunnittelemaan tulevaisuuttaan avarakatseisesti sekä rohkaistuu ottamaan perusteltuja riskejä ja sietämään epävarmuutta, turhautumista ja epäonnistumisia. Yhteiskunnallinen osaaminen syventää opiskelijan ymmärrystä siitä, miten yhteinen sosiaalinen pääoma muodostuu ja miten sitä voi kartuttaa. Opiskelija omaksuu aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitoja.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä. 

YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2op)

Opintojakso perehdyttää Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Opintojaksolla seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun ja toimimaan globaalikansalaisena. Opintojaksolla on mahdollista toteuttaa tutkivaa oppimista.


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä
  • ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista
  • tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti sitä koskevaa tietoa
  • ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena
  • osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
  • osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.


Keskeiset sisällöt

Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen
  • ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus
  • kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet
  • Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja
  • kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti
Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen
  • eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus
  • Suomi osana EU:n päätöksentekoa
  • EU:n talous- ja aluepolitiikka
  • EU globaalina toimijana
Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä
  • paikallinen ja kansallinen turvallisuus
  • Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka
  • muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet


Laaja-alainen osaaminen

  • Opiskelija ymmärtää perusasiat globalisaatiosta ja siitä, miten se vaikuttaa erilaisissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuuksiin noudattaa kestävää elämäntapaa. Hän tuntee YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteita ja arvioi niissä edistymistä. Eettisyys ja ympäristöosaaminen vahvistaa opiskelijan omaa panosta ja tarvittavia kumppanuuksia kestävän tulevaisuuden hyväksi.
  • Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu harjaannuttaa opiskelijoiden taitoa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi.
  • Vuorovaikutusosaamisen kehittämisessä pohditaan sananvapauden merkitystä, sen vastuullista käyttöä sekä tiedonkäsityksen ja tiedonvälityksen muuttumista eri näkökulmista. Opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle.


Arviointi

Opintojakson alussa päätetään osaamiselle ja oppimiselle yhteiset ja/tai yksilölliset tavoitteet sekä niiden saavuttamiselle kriteerit sekä menetelmät. Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10). Opintojakson aikana opiskelija saa palautetta edistymisestään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan opintojakson tavoitteiden yhteydessä. 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä