Pakolliset opinnot

FY1 + FY2 Fysiikka luonnontieteenä (2 op)

Opintojaksolla opiskelija saa kuvan fysiikan kokeellisesta luonteesta ja tutustuu kvantitatiiviseen mallintamiseen. Keskeisenä näkökulmana on, miten uutta tietoa rakennetaan tekemällä havaintoja ja kokeita fysiikalle ominaisella tavalla. Opintojaksolla perehdytään siihen, miten energiaa tuotetaan, siirretään ja käytetään sekä mitä vaikutuksia näillä toiminnoilla on ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Keskeisenä näkökulmana on energian käsitteen ilmeneminen näissä yhteyksissä sekä se, miten energian käsite jäsentää ja täsmentää aiheesta käytävää keskustelua ja siihen liittyviä näkemyksiä. 


Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • tutustuu fysiikkaan systemaattisena, kokeellisuuteen nojautuvana tieteenä
  • tutustuu aineen rakenteen ja maailmankaikkeuden mittasuhteisiin
  • tutustuu fysiikassa käytettäviin tiedonhankintamenetelmiin
  • osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan
  • perehtyy energiaan fysiikan keskeisenä käsitteenä
  • tuntee eri energialajeja ja energiantuotantotapoja
  • osaa vertailla eri energiantuotantotapoihin ja niiden ympäristövaikutuksiin liittyviä suuruusluokkia
  • saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon kestävän energiatalouden näkökulmasta.


Keskeiset sisällöt

  • suure ja yksikkö sekä SI-järjestelmä
  • mittaaminen, tulosten kerääminen, niiden esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi
  • graafinen malli ja lineaarinen malli
  • yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen suunnitteleminen ja toteutus
  • energialajit, energian säilyminen ja muuntuminen
  • energian tuotanto, teho, hyötysuhde ja energian siirtäminen
  • energiantuotannon vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen

Opintojakson keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: liikeilmiöt, tiheysmittaukset, kemiallinen energia energialähteenä, kansallinen energiantuotanto ja -kulutus sekä energian käyttö kotitalouksissa.

Ensimmäisellä opintojaksolla harjoitellaan taitoja, joita opiskelija hyödyntää myöhemmissä opinnoissaan:

Tutkimisen taidot

  • mittaaminen, tulosten kerääminen
  • tulosten esittäminen graafisesti
  • mittausmenetelmän ja mittaustulosten luotettavuuden arviointi
  • tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
  • tutkimuksen dokumentointi
  • lähdemateriaalin käyttö
  • kysymysten muodostaminen
  • kaavioiden tulkitseminen (esim. prosessikaavio)
TVT-taidot
  • suoran sovittaminen ja suoran yhtälön tulkinta
  • tiedon haku ja tietolähteiden luotettavuuden arviointi
Matemaattisen osaamisen taidot
  • suoraan verrannollisuus (esim. s = vt, v = gt, m = ρV)
  • kulmakertoimen määrittäminen kuvaajasta
  • suureen ratkaiseminen lineaarisesta mallista
  • yksikkömuunnokset
  • merkitsevät numerot
  • kymmenpotenssit ja etuliitteet
  • uuden matemaattisen mallin käyttö (esim. aineistosta löytyvän yksinkertaisen lain käyttö ohjeen mukaan)


Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista opintojaksolla painottuvat vuorovaikutusosaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen. Laaja-alaista osaamista voidaan vahvistaa opintojaksolla esimerkiksi ryhmätyöskentelyllä ja tekemällä mediaseurantaa. Laaja-alaista osaamista arvioidaan ryhmätöiden kautta kykynä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.


Arviointi

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei-dokumentoitavaa palautetta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson aikana antamalla palautetta esimerkiksi opiskelijan työskentelystä vuorovaikutustilanteissa tai kriittiseen tiedonhakuun liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja vuorovaikutustaidoistaan esimerkiksi ongelmanratkaisutehtävän yhteydessä. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.
 
Arvosanan antaminen perustuu opiskelijan käsitteelliseen osaamiseen, kokonaisuuksien hallintaan ja työskentelyn monipuoliseen havainnointiin. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 410.