Ohjaus
Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.
Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.
1) Opiskelusuunnitelma
- aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
- suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
- hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
- suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
- opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
- opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
- korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
- työelämän tutustumisjaksot
- arvioitu opiskeluaika
3) Jatko-opinto- ja urasuunnitelma
Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.
Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)
Paikallinen ohjaussuunnitelma
Alla kuvataan Tulliportin normaalikoulun lukion opinto-ohjauksen keskeisiä käsitteitä, ohjauksen järjestämisen työtapoja, työn- ja vastuunjakoa sekä yhteistyötahoja ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.
Opiskelijoiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään opintojen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä seuraavat niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.
Ohjaustoiminnan keskeiset tehtävät ja tavoitteet
Opinto-ohjauksen kahdella pakollisella OP1- ja OP2-opintojaksolla ohjausta voidaan järjestää luokkamuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, verkkotehtävinä, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelminä. Lukiolainen voi sisällyttää opintoihinsa valinnaisen OP3 Työelämään tutustuminen -opintojakson. Lisäksi lukiolaiselle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ilman että se kuuluu opintojaksoihin.
Lukiossa päävastuu ohjauksen koordinoinnista ja ohjauksesta on opinto-ohjaajilla. Aineenopettajat osallistuvat ohjaustyöhön ensisijaisesti oman oppiaineensa sisältöjen kautta. Ohjaus on silti koko koulun henkilökunnan yhteistä työtä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin, eri korkeakoulujen tapahtumiin ja koulutusesittelyihin. Lisäksi lukiolaisille pyritään järjestämään tutustumiskäyntejä eri korkeakouluihin.
Ohjaustyö on luottamuksellista, ja ohjauksessa on aina otettava huomioon ohjattavan ikä, taidot ja tarpeet. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen.
Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida itse taitojaan kehittyvät lukio-opintojen aikana. Opiskelijaa tuetaan monipuolisten työtapojen avulla tunnistamaan vahvuutensa ja harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen ja jatkuvan tietojen päivittämisen tarpeen.
Lukion aikana opiskelija tekee opinto-ohjauksen pakollisilla OP1 ja OP2 -opintojaksoilla henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka koostuu seuraavista kolmesta eri osa-alueesta:
1) Opiskelusuunnitelma, joka laaditaan opintojen alussa ja jota päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Suunnitelma sisältää muun muassa hyväksi luettavat opinnot ja muun osaamisen, lisätiedot kielitaidosta ja -opinnoista sekä arvioidun lukion suoritusajan.
2) Ylioppilastutkintosuunnitelma, joka laaditaan pääsääntöisesti toisen vuoden aikana ja joka sisältää ylioppilaskirjoitusten suorittamisen ja hajauttamisen lisäksi muun muassa mahdollisten erityisjärjestelyjen (lisäaika tms.) hakemisen yo-kirjoituksia varten.
3) Jatko-opinto- ja urasuunnitelma, joka laaditaan ja päivitetään lukio-opintojen aikana ja joka sisältää mahdolliset korkea-asteen valintakokeisiin tarvittavat tukitoimet (erityinen tila, lisäaika vastaamiseen tms.). Jos nuori suunnittelee pitävänsä välivuoden, huolehditaan suunnitelmasta myös tälle ajalle.
Ohjauksen toimijat ja työnjako
Kaikkien opettajien tehtävänä on yhteisesti ohjata opiskelijaa eri oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajaopiskelijoita kannustetaan myös ottamaan tämä näkökulma huomioon lukiolaisten opetuksessa.
Yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto tukee tarpeen mukaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti (tarkempi kuvaus Tulliportin normaalikoulun opiskelijahuoltosuunnitelmassa). Lisäksi ohjauksessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisen asiantuntijaverkoston kanssa tarpeen mukaan. Seuraavaksi käydään pääpiirteittäin läpi eri toimijoiden työnjakoa Tulliportin normaalikoulun lukiossa:
Johtava rehtori ja lukion rehtori tekevät opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset. Lukion rehtori vastaa ylioppilastutkinnon toimeenpanosta ja tiedottamisesta.
Koulusihteeri tekee opiskelijatodistukset ja huolehtii ohjauksen tukena olevista hallintojärjestelmistä.
Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen koordinoinnista, seuraa lukiolaisen opintojen etenemistä ja sujumista yhdessä ryhmänohjaajien kanssa sekä huolehtii valinnaisaineiden ja opintojaksojen valitsemisen opastamisesta. Opinto-ohjaaja ohjaa kohti seuraavia opintoja ja aiemmin jo kuvatun kolmesta eri osa-alueesta koostuvan HOPSin tekemistä ja päivittämistä.
Ryhmänohjaajan vastuulla on oman ryhmänsä opiskelijoihin tutustuminen, heidän opintojensa seuranta ja yhteistyö kodin kanssa. Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan ja huoltajan kanssa, seuraa lukio-opintojen etenemistä ja sujumista sekä opiskelijan säännöllistä koulunkäyntiä. Lukion ryhmänohjaaja huolehtii omalta osaltaan nuoren kasvun ja kehityksen ja koulutuspolun tukemisesta erityisesti nivelvaiheissa.
Aineenopettaja seuraa oman oppiaineensa opintojen etenemistä, ohjaa opiskelussa, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja jakaa oman oppiaineensa työelämätietoutta.
Yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto/opiskelijahuolto tukee tarpeen mukaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti (tarkempi kuvaus Tulliportin normaalikoulun lukion opiskelijahuoltosuunnitelmassa).
Koulupsykologi tarjoaa tukitoimia, tukee kasvua ja kehitystä sekä toimii yhteistyössä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa.
Kuraattori tarjoaa opiskelijoille riittävän tuen ja ohjauksen sekä muut tarpeelliset toimet opiskeluun ja opiskelijoiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Kuraattori tukee myös koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämistä. Kuraattori tarjoaa opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa, luottamuksellisia keskusteluita, perhetapaamisia sekä työskentelee tarvittaessa ryhmien kanssa, konsultoi muuta henkilökuntaa ja kehittää opiskeluhuoltoa ja verkostoyhteistyötä.
Terveydenhoitaja tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, tekee terveystarkastukset ja toimii yhteistyössä koululääkärin kanssa.
Erityisopettaja kartoittaa tuen tarpeet, huolehtii ja tarvittaessa tiedottaa erityisjärjestelyistä sekä huolehtii tarvittavasta tiedonsiirrosta nivelvaiheissa.
Opettajaopiskelija huomioi ohjauksen omassa oppiaineessaan ja koko koulun kannalta kaikissa opetusharjoitteluissa.
Ohjausyhteistyö
Lukion ohjauksen tavoitteena on, että nuori on motivoitunut hakemaan jatko-opintoihin sekä sitoutunut jatkamaan opintojaan valitsemassaan koulutuksessa. Lukion päättävän nuoren ohjaus painottuu henkilökohtaisten ura- ja jatko-opintomahdollisuuksien löytämiseen sekä elinikäisen oppimisen ymmärtämiseen. Lisäksi ohjausta annetaan lukion aikana tehtäviin avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintojaksojen suorittamiseen.
Normaalikoulu toimii yhteistyössä lähiseudun yläkoulujen ja lukioiden kanssa järjestämällä huoltajailtoja 9.-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Lisäksi järjestetään tutustumisvierailuja normaalikoulun lukioon aikoville ja heitä opastetaan mahdollisuuksien mukaan lukio-opintojen valinnoissa.
Kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista ja työelämäyhteistyöstä tiedottamalla varmistetaan, että kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuus saada lisää tietoa kansainvälisistä opiskelu- ja vaihtomahdollisuuksista, työelämästä ja yrittäjyydestä. Lisäksi vastaanotetaan mahdollisuuksien mukaan vierailijoita, kuten entisiä opiskelijoita, jotka kertovat heidän nykyisistä opinnoistaan.
Lukion alussa kartoitetaan lukioon tulevien tuen tarve yhteistyössä huoltajien ja muun ohjaushenkilöstön kesken (ns. nivelpalaveri). Tässä nivelvaiheessa lukion erityisopettaja toimii yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa.
Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Mahdollisten lukio-opinnot keskeyttävien opiskelijoiden seurannasta huolehditaan siten, että opinto-ohjaaja seuraa opiskelijan siirtymistä toiseen oppilaitokseen tai ottaa yhteyttä Etsivään nuorisotyöhön. Lukion ohjauksessa painotetaan opiskelijan oman vastuun lisääntymistä opintojen suunnittelussa ja jatko-opintoihin liittyvissä asioissa.
Tulliportin normaalikoulun lukion keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat normaalikoulun perusopetuksen luokat 7–9, Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos ja kaikki sen eri tieteenalayksiköt, Karelia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen koulu, Joensuun seudun muut lukiot ja toisen asteen oppilaitokset.
Lisäksi yhteistyötä tehdään monipuolisesti Työ- ja elinkeinotoimiston ja Talous ja nuoret TAT:n kanssa sekä erilaisten hankkeiden ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden, yritysten ja työelämän yhteistyötahojen kanssa. Kesätyötapahtumiin osallistumalla ja kansainvälisistä mahdollisuuksista tiedottamalla nuoria rohkaistaan kansainvälistymiseen.
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan. Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana.
Ohjaustoiminnan arviointi
Ohjaustoimintaa arvioidaan monipuolisesti. Ohjausta arvioidaan jatkuvasti suhteessa kaikkiin eri toimintatasoihin, kuten yksittäisiin opiskelijoihin, aineenopettajiin, opetusharjoittelijoihin, rehtoreihin, ryhmänohjaajiin, muuhun henkilökuntaan ja kouluyhteisöön sekä yhteistyötahoihin, kuten työnantajiin ja yliopiston ainelaitoksiin (UEF Opinto-ohjaajan koulutus).
Arviointia tehdään hyödyntämällä eri toimijoiden itse- ja vertaisarviointeja, palautteita ja kyselyitä sekä keräämällä lukiolaisilta palautetta. Ohjaustoimintaa muutetaan tarvittaessa saadun palautteen mukaisesti. Lisäksi arviointia ovat ryhmänohjaajien ja rehtoreiden kanssa pidetyt säännölliset palaverit, joissa arvioidaan nykyistä ohjausta ja kehitetään tulevaa toimintaa.
Opinto-ohjauksen pakollisten opintojaksojen (OP1 ja OP2) sekä valinnaisen opintojakson (OP3) osalta ei numeraalista arviointia ole. Pakollisilla opintojaksoilla on kuitenkin tietyt, etukäteen tiedotetut osatehtävät, jotka lukiolaisten on tehtävä, jotta he saavat opintojaksot suoritettua. OP1-opintojaksolla tällaisia tehtäviä ovat muun muassa opiskelusuunnitelman ja seuraavan vuoden valintojen suunnittelu ja tekeminen. OP2-opintojaksolla näitä tehtäviä ovat muun muassa ylioppilaskirjoitussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman tekeminen ja päivittäminen.