LIITE 4 KURINPITOSUUNNITELMA

Joensuun normaalikoulun kurinpitosuunnitelma

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

Kirjataan liitteenä opetussuunnitelmaan.

Sisällys

Lukijalle

  1. Yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa
  2. Menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa

2.1. Kurinpidolliset keinot

  1. Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä
  2. Perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen
  3. Tiedottaminen
  4. Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Järjestyssäännöt

Lukijalle

Tämän suunnitelman tarkoituksena on taata omalta osaltaan turvallinen opiskeluympäristö, työrauha, sisäinen järjestys ja opiskelun esteetön sujuminen kaikille opiskelijoille ja muille kouluyhteisössä toimiville. Joensuun normaalikoulun lukiossa noudatetaan lukiolain 21.8.1998/629 ja lukioasetuksen 6.11.1998/810 määräyksiä, jotka koskevat opiskelijan turvallisuutta ja kurinpitoa.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä on osa lukion opetussuunnitelmaa, johon se on liitetty erillisenä liitteenä (Lukion opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet 2015, luku xx.) Suunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä sovelletaan lukion opiskelijoihin rike- ja häiriötilanteissa, joita ei saada sovittua muuten tai jotka vaativat hallinnollisia toimia.

Suunnitelma on laadittu osana lukion opetussuunnitelmatyötä lukion kehittämisryhmässä. Suunnitelman luonnokseen on pyydetty kommentteja ja ehdotuksia lukion opiskelijakunnalta (hallitus), lukion opettajakunnalta ja lukion huoltajilta (Wilman tiedotteet, vanhempainillat).

  1. Yhteistyö viranomaisten ja huoltajien kanssa

Aloittaessaan opintojaan toisella asteella opiskelija on pääsääntöisesti alaikäinen, joten huoltajan rooli on merkittävä opintojen alkuvaiheessa. Tästä syystä ryhmänohjaaja on tärkein toimija koulun ja kodin välisen yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa.

Lukion ensimmäisen vuoden aikana sekä opiskelijoita että vanhempia perehdytetään lukiokoulutukseen, sen toimintatapoihin ja menettelyihin. Lukiolaisen huoltajille tarjotaan keskustelutilaisuutta yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Vanhempaintapaamiset ja -illat ovat kiinteä osa koulun yhteydenpitoa huoltajiin. Toistuvat tapaamiset huoltajien kanssa edistävät opiskelijan kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä suovat mahdollisuuden tarttua sellaisiin tilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa ongelmia opiskelussa tai johtaa syrjäytymiseen. Opiskelijoiden vanhemmille esitellään järjestyssäännöt ja erilaiset suunnitelmat, joilla opiskelijan hyvinvoinnista huolehditaan. Sähköinen yhteydenpidonväline Wilmassa mahdollistaa kiinteän yhteydenpidon silloinkin, kun huoltaja ei pääse koulun järjestämiin tilaisuuksiin.

Ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa tehdään yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Tärkeimpänä on oman koulun opiskelijahuollon henkilöstö (kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhoitaja), joiden kontaktit ulottuvat alueen sosiaali- ja terveystoimen monialaisiin yhteistyötahoihin. Heidän kauttaan opiskelijan asioita voidaan hoitaa tehokkaasti niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaan asia kulloinkin liittyy.

Opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja omalla koululla sekä lääkäripalvelut ovat merkittävässä osassa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskeluterveydenhoito edistää terveitten elintapojen omaksumista ja toimii tarvittaessa linkkinä kaupungin tai sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitoon. Opiskelijat kuuluvat Joensuun kaupungin opiskeluterveyden piiriin asuinkunnasta riippumatta.

Sosiaalitoimen henkilöstön kanssa tehdään yhteistyötä opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Kokonaisuudessaan viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä lain edellyttämällä tavalla. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattu erilaisia menettelytapoja ennaltaehkäisevän työn kokonaisuudesta ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä. Ennaltaehkäisevän työn muotoja kehitetään jatkuvasti.


2. Menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa

Lukiolain 21 §:n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.

Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Tätä varten Opetushallitus on antanut määräykset suunnitelmien laatimisesta opetussuunnitelman perusteissa.

Lukiolain (629/1998) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja.

2.1. Kurinpidolliset keinot

Lukio-opiskelijan velvollisuuksista säädetään lukiolaissa (Lukiolaki (629/1998), 25§) seuraavaa:

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974), (30.12.2013/1268).

Opiskelija, joka häiritsee opetusta, rikkoo järjestyssääntöjä, käyttäytyy uhkaavasti tai vaarantaa turvallisuutta rangaistaan kurinpidollisesti opetustilanteesta poistamalla, kirjallisella varoituksella tai erottamalla oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat lukiolain tarkoittamia kurinpitorangaistuksia.

Lukiolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opiskelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetustilaisuutta pitävä opettaja. Opiskelijan määräämisestä poistumaan oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Opetuksen epäämisestä enintään kolmeksi päiväksi päättää rehtori. Kirjallisen varoituksen antaa johtava rehtori lukion rehtorin esityksestä. Lukion opiskelijan erottamisesta määräajaksi, enintään vuodeksi, päättää johtokunta.

Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 26 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Sosiaalihuollon vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna käsiteltäessä koulusta erottamista koskevaa asiaa neuvottelukunnassa, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Yhteydenoton sosiaalihuoltoon tekee erottamisen yhteydessä johtava rehtori.

Alaikäisen opiskelijan huoltajalle ilmoitetaan opiskelijaa koskevista kurinpidollisista toimista Wilma-järjestelmän kautta välittömästi. Viestit arkistoidaan järjestelmään.

Seuraavat asiat koskevat 1.8.2016 jälkeen opiskelunsa aloittaneita Joensuun normaalikoulun lukion opiskelijoita:

Toimenpide

Milloin

Päättää

Menettelyssä huomioitava

Muutoksenhaku

Ohjaus/kasvatuskeskustelu

1) tupakoi kielletyllä alueella tai pitää esillä tu-pakkatuotteita,

‑jäljitelmiä tai tupakan vastikkeita

2) oppitunnin häirintä

3) vilpin yritys (lunttauksen yritys, plagiointi tms.)

4) luvattomia poissaoloja

Ryhmänohjaaja/opettaja

1. Ryhmänohjaaja käy ohjauskeskustelun ensimmäisellä kerralla ja ilmoittaa huoltajalle. Opiskelija ohjataan tarvittaessa kuraattorin/ terveydenhoitajan keskusteluun.

Toistuva rikkomusàseuraamus kirjallinen varoitus (opiskelijalle selvitetään kirjallisen varoituksen merkitys)

Ensimmäisellä kerralla ryhmänohjaaja kirjaa keskustelun lomakkeelle ja toimittaa kopion opiskelijalle, rehtorille ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle

Kirjallinen varoitus

(hallintopäätös)

1) häiritsee opetusta

2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti

3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä

4) esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena oppilaitoksessa, oppitunneilla, koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa.

5) tupakointi kielletyllä alueella tai pitää esillä tupakkatuotteita,

‑jäljitelmiä tai tupakan vastikkeita toistuvasti vrt. yllä käyty keskustelu

6) luvattomia poissaoloja toistuvasti yhteydenotoista ja keskusteluista huolimatta

Johtava rehtori

lukion rehtorin

esityksestä

Kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä,

- hankittava tarpeellinen selvitys

- varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi

- kuultava myös opiskelijan (alle 18 v.) huoltajaa.

- toimenpiteet tulee kirjata

- tulee antaa kirjallinen päätös.

Hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolain käyttölaissa (586/1966) säädetään.

Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa tiedoksi

Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi, enintään vuodeksi

(hallintopäätös)

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan

Monijäseninen toimielin, joka on Normaalikoulun johtokunta.

Kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä

-hankittava tarpeellinen selvitys

-varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi

-kuultava myös opiskelijan huoltajaa (alle 18 v.)

- tulee antaa kirjallinen päätös

-päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta

Hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolain käyttölaissa (586/1966) sääde-tään.

Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista.

Eronneeksi katsominen

Opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja

Lukion rehtori

Kaksi kirjettä

1. kirjeessä annetaan tiedoksi mahdollisuus tulla kuulluksi

2. kirje on päätös eronneeksi katsomisesta (Alle 18 v. huoltajalle tieto)

Aluehallintovirastolta siten kuin hallintolain käyttölaissa (586/1966) säädetään

Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen

Lukiolain mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon 26 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat mainituissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle, joka on Joensuun normaalikoulun lukiossa johtava rehtori.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Toimijat: rehtori ja/tai opettaja >> tarpeellisia voimakeinoja, ei voimankäyttövälineitä (ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinta) >> kirjallinen selvitys johtavalle rehtorille

Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita

Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine.

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita.

Esineiden tai aineiden haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

Lukiolaki 26 e § (30.12.2013/1268)

Toimijat: rehtori ja/tai opettaja >> esineen tai aineen haltuun ottamiseksi tarvittavat voimakeinot, ei voimankäyttövälineitä (ikä, tilanteen vakavuus, vastarinta otettava huomioon)

Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat

Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä mainitusta tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellisen luonteen huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

Lukiolaki 26 e § (30.12.2013/1268)

Toimijat: Opettaja ja rehtori >> ilmeistä, että opiskelijan hallussa on esine tai asia, joka vaarantaa turvallisuutta >> opiskelija kieltäytyy luovuttamasta >> tutkitaan tavarat (sama sukupuoli, kaksi aikuista paikalla, opiskelija saa pyytää ”tukihenkilön” koulun henkilökunnasta.

Lukiolaki 26 f § (30.12.2013/1268)

Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet

Edellä 26 d ja 26 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella ja ohjeistaa.

Edellä 26 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle, jota edustaa Joensuun normaalikoulun lukiossa johtava rehtori. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian. Ilmoittaminen tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta.

Lukiolaki 26 f § (30.12.2013/1268)

Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen

Edellä 26 d §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet ja aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.

Lukiolaki 26 g § (30.12.2013/1268)

Haltuunotto ja hävittäminen >> turvallisesti, opiskelijan henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityisyys turvattava mahd. pitkälle >> hienotunteisuus >> kirjallinen selvitys lukion rehtorille >> ilmoitus alaikäisen huoltajalle

Esineiden luovuttaminen >> säilytettävä huolellisesti >> luovutettava mahdollisimman pian >> tahot: poliisi, opiskelija itse, huoltaja haltuun otetusta tavarasta riippuen >> luovuttaminen ja hävittäminen kirjattava

3. Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturva-periaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on syyte vireillä yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan saa samaan aikaan aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä samasta syystä. Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä, paitsi jos kyseessä on teko, joka ei ole rikos mutta josta voidaan kuitenkin rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa asuntolasta, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten esimerkiksi häpäisemistarkoituksessa.

4. Perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen

Henkilökunnan perehdyttäminen kurinpidollisten toimien käyttöön toteutetaan vuosittain lukuvuoden alussa. Koulun rehtoritiimissä ja suunnitteluryhmässä käsitellään kurinpidollisia asioita ja lainsäädännön uudistuksia, jotta koko henkilöstöllä on uusin tieto. Henkilöstön osaamisen varmistamiseksi voidaan järjestää erillisiä koulutuksia. Tarvittaessa mahdollistetaan osallistuminen asiaan liittyviin ajankohtaiskoulutuksiin.

5. Tiedottaminen

Tästä suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja muista opiskeluun liittyvistä asioista tiedotetaan huoltajille ja opiskelijoille vuosittain lukuvuoden alussa. Rehtori huolehtii ryhmänohjaajien tiedottamisesta ja osaamisesta kurinpitoon liittyvissä asioissa. Lisäksi tämä suunnitelma löytyy Wilmasta (tiedotteet) ja koulun kotisivuilta.

6. Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Menettelytavat tämän suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten ovat lähinnä määrällisiä ja asiasisällöllisiä kokonaisuuksia. Normaalikoulun lukion opiskeluhuoltoryhmässä seurataan toimenpiteiden kokonaismäärää, toistuvuutta ja rikkeiden syitä: kuinka paljon on tehty kurinpitotoimia hallintopäätösten mukaisesti ja mistä syistä ne on tehty. Lisäksi seurataan, onko yhdellä henkilöllä useita rangaistuksia vai riittääkö yksi kurinpidollinen keino ongelman ratkaisemiseksi ja rikkeen toistuvuuden ennaltaehkäisyksi.

Edellä mainitut anonyymit seurantatiedot käsitellään koulun rehtoritiimissä ja tarvittaessa johtokunnassa. Lisäksi ne käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä.

Järjestyssääntöjen rooli ja tulkinta lukiossa

  1. Järjestyssäännöt on tehty koko koulun yhteisiksi pelisäännöiksi. Niiden tarkoitus on varmistaa kaikkien yhteinen turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Järjestyssäännöt koskevat sekä fyysistä että virtuaalista toimintaympäristöä.
  2. Järjestyssääntöjä sovelletaan kaikissa Joensuun normaalikoulun järjestämissä tilaisuuksissa sekä koulurakennuksessa että sen ulkopuolella. Erillisohjeita voidaan antaa mm. ulkomaille suuntautuvilla opintoretkillä.
  3. Järjestyssääntöjen rikkomisen seuraamuksista on säädetty lukiolaissa ja asetuksessa.

Käytännön ohjeita

  1. Jokaisen lukioyhteisön jäsenen tulee käyttäytyä asiallisesti sekä kunnioittaa toisen yksilöllisyyttä, omaisuutta ja oikeutta häiriöttömään opiskeluun. Tämä ohje koskee sekä fyysistä että virtuaalista toimintaympäristöä.
  2. Lukiolain edellyttämällä tavalla opiskelijan tulee säännöllisesti osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
  3. Lukiossa työskennellään kunkin opiskelijan yksilöllisesti laaditun työjärjestyksen mukaisesti. Työjärjestys on päiväkohtaisesti Wilmassa, jota opiskelijan tulee seurata.
  4. Opiskelija on velvollinen noudattamaan annettuja työturvallisuusohjeita oppitunneilla.
  5. Jokainen opiskeluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulun alueen ja ympäristön siistinä.
  6. Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta seuraa korvausvelvollisuus.

Joensuun normaalikoulun lukion järjestyssäännöt

  1. Koulun alue, kouluyhteisö ja kouluaika: Kou­lun alue käsittää koulurakennuksen, koulun pihan ja parkkialueen (vrt. kartta). Kouluyhteisöön kuuluvat opiskelijat, opettajat, harjoittelijat ja muu kouluhen­kilökunta. Kouluaikaa ovat lukujärjestyksen mukai­nen koulupäivä ja koulun järjestämä tilaisuus kou­luajan tai koulun alueen ulkopuolella.
  2. Opiskelijakunta: Lukion opiskelijat muodostavat opiskelijakunnan, joka valitsee keskuudestaan pu­heenjohtajan ja hallituksen yleiskokouksessa kevät- ja syyslukukaudella. Hallituksen tehtävät ja koko määritellään opiskelijakunnan hallituksen säännöissä.
  3. Yleinen käytös: Jokainen noudattaa hyviä ta­poja koulun alueella ja kouluaikana sekä käyttäytyy suvaitsevasti ja ottaa huomioon muut kouluyhteisön jäsenet.
  4. Ruokailu: Ruokailussa noudatetaan hyviä tapoja ja siisteyttä. Ruokailun jälkeen jokainen huolehtii ruokailuvälineet niille tarkoitetuille paikoille.
  5. Omaisuusvahingot: Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava kansliaan. Vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan koulun omai­suudelle, koulun alueelle tai kouluyhteisön jäsenelle aiheuttamansa vahingot.
  6. Tupakointi: Tupakointi on kielletty koulun alu­eella sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
  7. Päihteet: Päihteiden ja huumeiden vaikutuksen alaisena oleminen ja niiden hallussapito on koulun alueella tai kouluaikana järjestetyissä tilaisuuksissa kielletty.
  8. Kulkuvälineet: Ajoneuvot ja muut kulkuvälineet on säilytettävä niille osoitetuilla paikoilla.
  9. Ristiriitatilanteet: Kouluyhteisössä esiintyvät ristiriidat ja erimielisyydet ratkotaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Tarvittaessa ristiriitatilanteita var­ten on neuvotteluryhmä, johon kuuluvat lukion reh­tori, opiskelijoiden edustaja ja opettajien edustaja. Opiskelijoiden edustajan valitsee opiskelijakunta ja opettajien edustajan opettajakunta. Tavoitteena on rakentava keskustelukulttuuri.
  10. Sääntöjen voimassaolo: Lukion järjestys­säännöt ovat voimassa kouluaikana ja koulun alueella.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä