3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen
Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.
Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.
Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Esiopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen ja arviointi Jämsässä
Lapsia kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan, kokeilemaan, leikkimään ja tutkimaan.
Kasvattaja tiedostaa yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksessa olemisen merkityksen oppimiselle.
Kasvattaja ohjaa lapsen oppimista ei ainoastaan sitä, mitä opitaan.
Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeää tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle. Tavoitteena on avoin, kannustava ja myönteinen ilmapiiri, josta jokainen kantaa vastuun. Vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia perustaitoja opetetaan lapselle esimerkiksi vuorovaikutusleikkien sekä tunnekuvien ja -pelien avulla.
Ryhmäytymiselle annetaan syksyllä riittävästi aikaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistetaan.
Erilaisia ryhmiä muodostetaan joustavasti siten, että otetaan lasten yksilölliset tarpeet huomioon. Pienryhmätoimintaa toteutetaan säännöllisesti ja sitä kautta tuetaan lasten osallisuutta.
Esiopetuksen toimintakulttuuriin kuuluu monipuolinen liikunta osana jokaista esiopetuspäivää. Tiedostetaan motoriikan merkitys oppimisessa. Lapsia ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista ja vaihtelemaan työskentelyasentoja. Lapsia ohjataan myös rauhoittumaan ja annetaan rauhoittumiselle tilaa.
Kehitetään joustavia ratkaisuja esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen niissä yksiköissä, joissa ne toimivat lähellä toisiaan. Esi- ja alkuopetusta voidaan toteuttaa joustavasti vuosiluokkiin sitomatta.
Toimintakulttuuria arvioidaan viikottaisissa tiimipalavereissa sekä vuosittain suunnittelupäivillä ja kehityskeskusteluissa. Arviointiin voidaan käyttää myös erilaisia työyhteisön kehittämismenetelmiä, kuten Tiimille hyvä päivä tänään. Lapsia havainnoidaan ja kuunnellaan toimintakulttuurin arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Lapsille voidaan järjestää omia lasten palavereita, joissa he osallistuvat suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lasten ideat, aloitteet ja mielipiteet tulevat näin kuulluksi.
Varhaiskasvatuksen laatukäsikirjassa on määritelty laajasti turvallisuuteen liittyvä ohjeistus.