Metsät ja suot
Vertaisarvio
Lauri.
Emilia.
Ella.
Lauri.
Laurilla oli aivan omaa tekstiä. Lauri oli katsorut tietoa eri, paikoista mutta oli kirjottanut omin sanoin. Laurin taso on 3. Laurilla oli paljon tekstiä ja omaa tietoa. Laurilla oli kaikki tarvittavaa tietoa. Lauri on tehnyt paljon hienoa työtä. Laurin numero on 10.
Emilia.
Ella.
Lauri.
Laurilla oli aivan omaa tekstiä. Lauri oli katsorut tietoa eri, paikoista mutta oli kirjottanut omin sanoin. Laurin taso on 3. Laurilla oli paljon tekstiä ja omaa tietoa. Laurilla oli kaikki tarvittavaa tietoa. Lauri on tehnyt paljon hienoa työtä. Laurin numero on 10.
Metsien suurpetoja
Taso 3
Karhu
Aikuiset Karhut voivat painaa 200 kg. Karhun koon ansiosta mikään eläin ei ole sillle vaarallinen. Ainut vaarallinen juttu karhulle on ihminen. Karhun paksu turkki ja rasvakerros ovat karhulle kylmän suojana. Karhun rasvakerros on sille todella tärkeä talviunen aikana, koska siitä karhu saa energiaa ja pystyy tekemään maitoa poikasille. Karhu syö hirviä, poroja, myyriä sun muuta. Karhu tykkää syödä myös raatoja. Sen takia karhusta on niin helppo ottaa kuvia. Karhu on syksyisin kasvissyöjä. Silloin se syö marjoja ja viljapellon siemeniä. Karhu on myös tunnettu muurahaispesien rikkoja. Sama pätee myös mehiläis pesiin. Karhu tykkää syödä niistä mehiläisten tekemää hunajaa ja muurahaisen koteloja. Karhu väistää metsässä tulevaa ihmistä huomaamattovasti. Karhu lähtee ihmisestä heti pois päin, kun haistaa sen. Karhulla on huono näkö. Suomen karhut viettävät talven talviunessa. Karhun talviuni pesä on yleensä muurahais keossa tai kannon alla. Tyttö puolioset karhut eli naaras karhut synnyttävät poikaset talviunipesään. Naaraan poikaset ovat seuraavan kesän riippuvaisia äidin huolenpidosta.
kuva 1
Sudet
Sutta voidaan kutsua koiraeläimeksi. Muita koiraeläimia ovat esim: naali, supikoira ja kettu. Koira on alun perin kehittynut sudesta. Susi on todella pieni kokoinen suurpedoksi sillä se painaa vain 50 kg. kaikki maailman sudet elävät laumoissa jos ovat päässeet seillaiseen. Laumoissa on pääliikköt ja yleensä ne uros ja naaras. Muut lauman jäsenet ovat heidän jälkeläisiä. Susilauma on todella tuhoisa ja tehokas saalistaja, sillä se pystyy saalistamaan täyskasvuisen hirvenkin. Kun hirvi on kaadettu lauma jakaa sen ja syö iloisena oman osansa. Päälliköiden poikasia ruokitaan yhdessä. Susilaumoilla on oma elinympäristönsä ja sitä kutsutaan reviiriksi. Reviirille ei saa päästää muita susia. Sudet väistävät ihmistä. Jos susi on tullut asumuksen lähelle se on yksinäinen ja nälkiintynyt susi. Susi on uhanalainen laji. Suomessa niitä elää ehkä 100. Suden ainoa vihollinen on salametsästäjä.
kuva 2
Ilves
Ilves lajitellaan kissaeläimeksi. Sillä on todella hyvä kuulo, sulavat ja äänettömät liikkeet ja todella hyvä näkökyky. Ilves ei menesty suomessa hyvin. se johtuu siitä, että suomessa ei ole saalistettavia saaliseläimiä niinkuin muissa maan osissa. Niinpä ilves joutuu liikkumaan todella pitkällä alueella etsiessään ruokaa. Ilves vaatii laajan reviirin, joten niitä ei ole hirveän monta suomessa. Ilveksiä arvioidaan olevan 2000. Ilves on rauhoitettu joten jos sitä haluua metsästää pitää olla poikkeuslupa. Ilves saalistaa odottamalla pitkään ja lähestymällä kohdetta hiljaa eli vaanimalla. Ilvekselle yleisimmät saaliseläimet ovat metsäjänis, metsäkauris ja myyrät. Ilves naaras synnyttää poikaset keväällä kallionlohkareen tai puun alle. Naaras pitää niistä huolta yksin.
kuva 3
Ahma
Ahmaa kutsutaan näätäeläimeksi. Muita näätäeläimiä on mäyrä, kärppä, lumikko,näätä ja minkki. Näätäeläimet omistavat pitkän ruumiin ja pitkän hännän. Monet näätäeläimistä on nopeita saalistajia, mutta ahma on pitkänmatkan nopea saalistaja. Ahman normaalit saaliit ovat linnut, myyrät, porot lapissa ja jänis. Ahma voi tappaa monta poroa kerralla, koska sille kelpaa myös jäätynyt raato. Ahma painaa vain alle 20 kg. Ahmalla on kuitenkin suuri voimavara ja se pystyy saalistamaan paljon itseänsäkin painavimpia eläimiä kuten poroja. Naaras puolinen Ahma synnyttää pari poikasta lumiluolaan kevällä/talvella. Emo huolehtii niistä itse. Suomessa Ahmoja ei ole paljon, mutta niitä on kuitenkin satakunta. Ahma on rauhoitettu laji.
kuva 4
Lähteet
kuva 1
https://www.studio55.fi/terveys/article/karhun-kohdanneet-lukijat-kertovat-hata-meinasi-iskea/196408#gs.ctqz56
kuva 2
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-susi-iskee-kun-tilaisuus-tulee-1.2231072
kuva 3
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.384051
kuva 4
http://www.suurpedot.fi/lajit/ahma.html
Karhu
Aikuiset Karhut voivat painaa 200 kg. Karhun koon ansiosta mikään eläin ei ole sillle vaarallinen. Ainut vaarallinen juttu karhulle on ihminen. Karhun paksu turkki ja rasvakerros ovat karhulle kylmän suojana. Karhun rasvakerros on sille todella tärkeä talviunen aikana, koska siitä karhu saa energiaa ja pystyy tekemään maitoa poikasille. Karhu syö hirviä, poroja, myyriä sun muuta. Karhu tykkää syödä myös raatoja. Sen takia karhusta on niin helppo ottaa kuvia. Karhu on syksyisin kasvissyöjä. Silloin se syö marjoja ja viljapellon siemeniä. Karhu on myös tunnettu muurahaispesien rikkoja. Sama pätee myös mehiläis pesiin. Karhu tykkää syödä niistä mehiläisten tekemää hunajaa ja muurahaisen koteloja. Karhu väistää metsässä tulevaa ihmistä huomaamattovasti. Karhu lähtee ihmisestä heti pois päin, kun haistaa sen. Karhulla on huono näkö. Suomen karhut viettävät talven talviunessa. Karhun talviuni pesä on yleensä muurahais keossa tai kannon alla. Tyttö puolioset karhut eli naaras karhut synnyttävät poikaset talviunipesään. Naaraan poikaset ovat seuraavan kesän riippuvaisia äidin huolenpidosta.
kuva 1Sudet
Sutta voidaan kutsua koiraeläimeksi. Muita koiraeläimia ovat esim: naali, supikoira ja kettu. Koira on alun perin kehittynut sudesta. Susi on todella pieni kokoinen suurpedoksi sillä se painaa vain 50 kg. kaikki maailman sudet elävät laumoissa jos ovat päässeet seillaiseen. Laumoissa on pääliikköt ja yleensä ne uros ja naaras. Muut lauman jäsenet ovat heidän jälkeläisiä. Susilauma on todella tuhoisa ja tehokas saalistaja, sillä se pystyy saalistamaan täyskasvuisen hirvenkin. Kun hirvi on kaadettu lauma jakaa sen ja syö iloisena oman osansa. Päälliköiden poikasia ruokitaan yhdessä. Susilaumoilla on oma elinympäristönsä ja sitä kutsutaan reviiriksi. Reviirille ei saa päästää muita susia. Sudet väistävät ihmistä. Jos susi on tullut asumuksen lähelle se on yksinäinen ja nälkiintynyt susi. Susi on uhanalainen laji. Suomessa niitä elää ehkä 100. Suden ainoa vihollinen on salametsästäjä.
kuva 2Ilves
Ilves lajitellaan kissaeläimeksi. Sillä on todella hyvä kuulo, sulavat ja äänettömät liikkeet ja todella hyvä näkökyky. Ilves ei menesty suomessa hyvin. se johtuu siitä, että suomessa ei ole saalistettavia saaliseläimiä niinkuin muissa maan osissa. Niinpä ilves joutuu liikkumaan todella pitkällä alueella etsiessään ruokaa. Ilves vaatii laajan reviirin, joten niitä ei ole hirveän monta suomessa. Ilveksiä arvioidaan olevan 2000. Ilves on rauhoitettu joten jos sitä haluua metsästää pitää olla poikkeuslupa. Ilves saalistaa odottamalla pitkään ja lähestymällä kohdetta hiljaa eli vaanimalla. Ilvekselle yleisimmät saaliseläimet ovat metsäjänis, metsäkauris ja myyrät. Ilves naaras synnyttää poikaset keväällä kallionlohkareen tai puun alle. Naaras pitää niistä huolta yksin.
kuva 3Ahma
Ahmaa kutsutaan näätäeläimeksi. Muita näätäeläimiä on mäyrä, kärppä, lumikko,näätä ja minkki. Näätäeläimet omistavat pitkän ruumiin ja pitkän hännän. Monet näätäeläimistä on nopeita saalistajia, mutta ahma on pitkänmatkan nopea saalistaja. Ahman normaalit saaliit ovat linnut, myyrät, porot lapissa ja jänis. Ahma voi tappaa monta poroa kerralla, koska sille kelpaa myös jäätynyt raato. Ahma painaa vain alle 20 kg. Ahmalla on kuitenkin suuri voimavara ja se pystyy saalistamaan paljon itseänsäkin painavimpia eläimiä kuten poroja. Naaras puolinen Ahma synnyttää pari poikasta lumiluolaan kevällä/talvella. Emo huolehtii niistä itse. Suomessa Ahmoja ei ole paljon, mutta niitä on kuitenkin satakunta. Ahma on rauhoitettu laji.
kuva 4Lähteet
kuva 1
https://www.studio55.fi/terveys/article/karhun-kohdanneet-lukijat-kertovat-hata-meinasi-iskea/196408#gs.ctqz56
kuva 2
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-susi-iskee-kun-tilaisuus-tulee-1.2231072
kuva 3
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.384051
kuva 4
http://www.suurpedot.fi/lajit/ahma.html
Hyönteiset ja hämähäkit kesken
Valitsin tason 3
Metsien hyönteiset.
Aikuisen hyönteisen tunnistaa kuudesta jalasta. Hyönteisellä on usein päässä isot silmät. Hyönteisen keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, joilla hyönteinen lentää. Yleensä hyönteisen toinen siipi pari on tarkoitettu lentämiseen ja toinen taas peittää elintärkeät lentosiivet alleen. Monella hyönteisellä on todella hyvä muodonvaihdos. Munasta kuoriutuu toukka ja, kun se on tarpeeksi kasvanut se koteloituu. Kotelosta kuoriutuu myöhemmin aikuinen hyönteinen.
kuva 1
Hyönteis ryhmät
Metsässä on paljon erillaisia hyönteisiä, mutta yleisimpiä niistä ovat prhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
Perhosen toukat ovat kasvinsyöjiä. Tämän takia luonnosta löytyy syötyjä puiden lehtiä.
Todella moni kovakuoriainen syö ruuakseen muita hyönteisiä.
kuva 2
Muurahaiset
Muurahaiset ovat hyönteisiä. Muurahaisilla on kuusi jalkaa. Muurahaisen tunnistaa parhaiten polvitaitteista, tuntosarvista ja kapeasta vyötäröstä. Muurahaisen keski ja takaruumiin välissä on todella kapeita jaokkeita. Muurahaisella on todella kova kuori ja erittäin vahvat leuat. Muurahaisella on vahvat jalat ja se pystyy kantamaan uskomattoman painavia juttuja kokoonsa nähden. Muurahaiset luokitellaan pedoiksi. Ne saalistavat enimmilleen muita hyönteisiä, mutta syövät myös kukkien mettä ja imevät kirvoista mesikastetta. Muurahaiskekojen lähellä puissa ei ole toukkia, jotka söisivät lehtiä. Kun ajattelee asiaa muurahaiset ikään kuin puollustavat puita. Muurahaiset puolustautuvat myös isoja eläimiä vastaan. Kyykäärmeet eivät ole seuduilla missä on muurahaisia. Ei ihminenkään viihdy muurahais keon lähellä. Muurahaisen puraisu koskee ja peräpäästä tullut happo kirvelee. Muurahaiset elävät yhteiskunnissa. Kek muurhaiset rakentavat pesänsä neulasista. Jotkut muurahais lajit asuvat maan tai kiven alla. Muurahaisten yhteiskunnassa on tarkat säännöt. Vain kuningatar saa lisääntyä. Kaikki muut naaraspuoliset ovat työläisiä. Ne ruokkivat toukat ja suojelevat pesää vaaroilta. Koiraspuoliset muurahaiset ovat kuhnureita. Ne osallistuvat vain häälennolle tulevien kuningattarien kanssa. Uudet kuningattaret prustavat uuden yhteiskunnan eri paikkaan.
kuva 3
Hämähäkit
Hämähäkit ovat erillaisia kuin muut hyönteiset, mm niillä on 8 jalkaa eikä ollenkaan siipiä. Hämähäkit luokitellaan pedoiksi. Ne syövät erityisesti muita hyönteisiä. Kaikilla hämähäkeillä on taito tehdä seittiä, muutta kaikki hämähäkit eivät tee seittiä saalistamista varten. Ristihämähäkki osaa tehdä hienon verkon. Kun hämähäkki on tehnyt verkon se odottaa, että siihen lentää sen ateria eli joku muu hyönteinen. Kun verkossa loppujen lopuksi on ruokaa hämähäkki tainuttaa saaliinsa myrkyllä. Hämähäkillä on kiduksia muistuttavat lehtikeuhkot. Ne sijaitsevat takaruumiin etuosassa. Vaikka hämähäkillä on 8 silmää, jotka menevät suoraan aivoihin se ei nää kuin 30 cm päähän. Voi siis ajatella, että hämähäkin elämä on vähäv vaikeampaa kuin muiden hyönteisten. PS. voisin parantaa hämähäkki tietojani, mutta en halua mennä uudestaan katsomaan hämähäkki videoita joten etsin tiedon internetistä. :)
Lähteet
kuva 1
https://hiveminer.com/Tags/hy%C3%B6nteiset%2Cperhonen
kuva 2 https://peda.net/forssa/perusopetus/vierem%C3%A4n-koulu/luokat/3-lk/el1/bige/kkje/hy%C3%B6nteiset/kuvamappi/hy%C3%B6nteiset/hy%C3%B6nteisi%C3%A42
kuva 3 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/21/muurahaiset-ovat-ekosysteemin-kannalta-tarkeita
Metsien hyönteiset.
Aikuisen hyönteisen tunnistaa kuudesta jalasta. Hyönteisellä on usein päässä isot silmät. Hyönteisen keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, joilla hyönteinen lentää. Yleensä hyönteisen toinen siipi pari on tarkoitettu lentämiseen ja toinen taas peittää elintärkeät lentosiivet alleen. Monella hyönteisellä on todella hyvä muodonvaihdos. Munasta kuoriutuu toukka ja, kun se on tarpeeksi kasvanut se koteloituu. Kotelosta kuoriutuu myöhemmin aikuinen hyönteinen.
kuva 1
Hyönteis ryhmät
Metsässä on paljon erillaisia hyönteisiä, mutta yleisimpiä niistä ovat prhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
Perhosen toukat ovat kasvinsyöjiä. Tämän takia luonnosta löytyy syötyjä puiden lehtiä.
Todella moni kovakuoriainen syö ruuakseen muita hyönteisiä.
kuva 2Muurahaiset
Muurahaiset ovat hyönteisiä. Muurahaisilla on kuusi jalkaa. Muurahaisen tunnistaa parhaiten polvitaitteista, tuntosarvista ja kapeasta vyötäröstä. Muurahaisen keski ja takaruumiin välissä on todella kapeita jaokkeita. Muurahaisella on todella kova kuori ja erittäin vahvat leuat. Muurahaisella on vahvat jalat ja se pystyy kantamaan uskomattoman painavia juttuja kokoonsa nähden. Muurahaiset luokitellaan pedoiksi. Ne saalistavat enimmilleen muita hyönteisiä, mutta syövät myös kukkien mettä ja imevät kirvoista mesikastetta. Muurahaiskekojen lähellä puissa ei ole toukkia, jotka söisivät lehtiä. Kun ajattelee asiaa muurahaiset ikään kuin puollustavat puita. Muurahaiset puolustautuvat myös isoja eläimiä vastaan. Kyykäärmeet eivät ole seuduilla missä on muurahaisia. Ei ihminenkään viihdy muurahais keon lähellä. Muurahaisen puraisu koskee ja peräpäästä tullut happo kirvelee. Muurahaiset elävät yhteiskunnissa. Kek muurhaiset rakentavat pesänsä neulasista. Jotkut muurahais lajit asuvat maan tai kiven alla. Muurahaisten yhteiskunnassa on tarkat säännöt. Vain kuningatar saa lisääntyä. Kaikki muut naaraspuoliset ovat työläisiä. Ne ruokkivat toukat ja suojelevat pesää vaaroilta. Koiraspuoliset muurahaiset ovat kuhnureita. Ne osallistuvat vain häälennolle tulevien kuningattarien kanssa. Uudet kuningattaret prustavat uuden yhteiskunnan eri paikkaan.
kuva 3
Hämähäkit
Hämähäkit ovat erillaisia kuin muut hyönteiset, mm niillä on 8 jalkaa eikä ollenkaan siipiä. Hämähäkit luokitellaan pedoiksi. Ne syövät erityisesti muita hyönteisiä. Kaikilla hämähäkeillä on taito tehdä seittiä, muutta kaikki hämähäkit eivät tee seittiä saalistamista varten. Ristihämähäkki osaa tehdä hienon verkon. Kun hämähäkki on tehnyt verkon se odottaa, että siihen lentää sen ateria eli joku muu hyönteinen. Kun verkossa loppujen lopuksi on ruokaa hämähäkki tainuttaa saaliinsa myrkyllä. Hämähäkillä on kiduksia muistuttavat lehtikeuhkot. Ne sijaitsevat takaruumiin etuosassa. Vaikka hämähäkillä on 8 silmää, jotka menevät suoraan aivoihin se ei nää kuin 30 cm päähän. Voi siis ajatella, että hämähäkin elämä on vähäv vaikeampaa kuin muiden hyönteisten. PS. voisin parantaa hämähäkki tietojani, mutta en halua mennä uudestaan katsomaan hämähäkki videoita joten etsin tiedon internetistä. :)
Lähteet
kuva 1
https://hiveminer.com/Tags/hy%C3%B6nteiset%2Cperhonen
kuva 2 https://peda.net/forssa/perusopetus/vierem%C3%A4n-koulu/luokat/3-lk/el1/bige/kkje/hy%C3%B6nteiset/kuvamappi/hy%C3%B6nteiset/hy%C3%B6nteisi%C3%A42
kuva 3 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/21/muurahaiset-ovat-ekosysteemin-kannalta-tarkeita
Jäkäliä, sammalia ja sieniä
Valitsin tason 3
Jäkälät
Jäkälät ovat merkillisiä eliöitä sillä niissä yhdessä on leviä ja sieni. Levät ovat tosipieniä kasveja, jotka pystyvät tekemään yhteyttämistä. Ne antavat sokeria jäkälän sieniosakkaalle. Se taas antaa vettä leville eli molemmat auttavat toisiaan. Kun jäkälää katsoo on vaikea uskoa, että siinä on sieni ja tuhansia leviä. Jäkälät viihtyvät kalliolla, joissa kasvit eivät menesty. Jäkälä myös kasvaa todella hitaasti. Jäkälän muoto määräytyy sen mukaan, kuinka iso sieniosakas on. Jäkälä lajeja arvioidaan olevan 17 500 - 20 000. Suomessa lajeja on suunnilleen 1500
Tuon jäkälän nimi sormipaisukarve jota on yleensä kyllä puissa. Se on varmaan tippunut puusta ja löytänyt hyvän uuden paikan kiven päältä. Siinä se on sitten alkanut kasvaa ja levittäytyä.
kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Sammalet
Sammalella ei ole kasvin pää osia. Siltä puuttuu juuret ja kukka. Sammal kiinnittyy pienillä juurtumahapsilla. Sammal voi ottaa vettä kaikilla osillaan, joten sitä siltä ei puutu. Sammalen varsi ei voi kasvaa korkeaksi, koska sammalen varsi ei ole vahva. Noista syistä sammal kasvaa vain kosteilla paikoilla matalana kasvustona. Sammal pystyy myös lisääntymään, mutta vain itiöiden avulla. Sammalet menestyvät hyvin paikoilla joilla sataa paljon tai ilma on tosi kosteaa. Kuten Norja ja Suomi. Sammal ei siis menesty ulkomailla jossa on lämmin.
Kuva 4
Sienet
Sienet elävät maan alla rihmastona. Syksyllä rihmastoista kasvaa itiöemä. Itiöemä koostuu varresta ja sienen päästä. Sienen päästä vapautuu itiöitä. Niiden avulla sieni pystyy levittymään/lisääntymään. Kaikkien eri sienien itiöemät ovat erillaisia. Sillä tavalla sieni pystyy tietämään mitkä sienet ovat sen lajikumppaneja. Siitä myös ihminen voi opetella mitä sieniä voi kerätä ja mitä ei. Sienissä ei ole viherhiukkasia eli ne eivät voi yhteyttää. Ne ottavat kaiken tarvitsemansa sokerin kasveilta. Sienet ovat kuluttajia. Jotkut sienet saavat sokerin puun juurien kautta. Sieni antaa puulle takaisin vettä, jota rihmasto on kerännyt. Tuota molempia hyödyttävää juttua kutsutaan symbioosiksi. Jotkut sienet ovat hajoittajia, jotka hajoittavat kuolleita kasveja. Myrkyllisiä sieniä ovat mm. Valkokärpässieni ja punakärpässieni. Hyviä ruoka sieniä on tatit ja vahverot. Siellä missä on enemmän koivuja on kanttarelleja.Missä on taas enemmän kuusikkoa niin sieltä löytyy herkku tatteja. Kanttarelliä voi olla vaikea löytää, koska se on heinien, oksien ja risujen alla.
kuva 5
Metsäpalot.
Voisi kuvitella, että metsäpalot ovat vaarallisia ja niistä ei ole kenellekkään hyötyä. Metsäpalot eivät ole vaarallisia, jos ne eivät paisu liian suuriksi. Metsäpaloista on myös hyötyä kasveille, linnuille ja hyönteisille kuten sinisiipi perhonen. Metsällä on monta kerrosta. Korkeimman kerroksen nimi on puukerros. Puu kerroksessa on puut ja niiden lehdet. Puukerroksen näkee menemällä metsään ja katsomalla ylemmäs. Puu kerroksen jälkeen on pensas kerros, jossa kasvaa sammalia ja jäkäliä. Pensas kerros on kerroksista rehevin. Pensaskerroksen jälkeen on kenttäkerros. Kenttäkerroksessa on kasveja kuten mustikka. Kenttäkerroksen jälkeen on pohjakerros.
Symbioosi
Sana symbioosi tarkoittaa tässä tilanteessa sienen ja puun yhteistyötä. Sieni saa puulta sokereita juurien kautta ja puu saa vettä taas rihmastolta. Se on yhteistyötä eli symbioosia.
Kasvin ja sienen ero
Kasvin osat ovat juuri, varsi, lehti ja kukka. Sienellä taas rihmasto, jalka ja lakki. Sienellä ei ole viherhiukkasia kuten kukilla ja kasveilla, joten se joutuu elämään puun tai muun kasvin lähellä jos haluaa elää ja levittäytyä.
Lähteet
Kuva 1-4 omia kuvia.
5 kuva
http://blogi.hygieniapassi.fi/wp-content/uploads/2014/09/101.jpeg
6 kuva https://atmoslehti.fi/saa/laajat-metsapalot-ovat-mahdollisia-myos-suomessa/
Jäkälät
Jäkälät ovat merkillisiä eliöitä sillä niissä yhdessä on leviä ja sieni. Levät ovat tosipieniä kasveja, jotka pystyvät tekemään yhteyttämistä. Ne antavat sokeria jäkälän sieniosakkaalle. Se taas antaa vettä leville eli molemmat auttavat toisiaan. Kun jäkälää katsoo on vaikea uskoa, että siinä on sieni ja tuhansia leviä. Jäkälät viihtyvät kalliolla, joissa kasvit eivät menesty. Jäkälä myös kasvaa todella hitaasti. Jäkälän muoto määräytyy sen mukaan, kuinka iso sieniosakas on. Jäkälä lajeja arvioidaan olevan 17 500 - 20 000. Suomessa lajeja on suunnilleen 1500
Tuon jäkälän nimi sormipaisukarve jota on yleensä kyllä puissa. Se on varmaan tippunut puusta ja löytänyt hyvän uuden paikan kiven päältä. Siinä se on sitten alkanut kasvaa ja levittäytyä.
kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Sammalet
Sammalella ei ole kasvin pää osia. Siltä puuttuu juuret ja kukka. Sammal kiinnittyy pienillä juurtumahapsilla. Sammal voi ottaa vettä kaikilla osillaan, joten sitä siltä ei puutu. Sammalen varsi ei voi kasvaa korkeaksi, koska sammalen varsi ei ole vahva. Noista syistä sammal kasvaa vain kosteilla paikoilla matalana kasvustona. Sammal pystyy myös lisääntymään, mutta vain itiöiden avulla. Sammalet menestyvät hyvin paikoilla joilla sataa paljon tai ilma on tosi kosteaa. Kuten Norja ja Suomi. Sammal ei siis menesty ulkomailla jossa on lämmin.
Kuva 4
Sienet
Sienet elävät maan alla rihmastona. Syksyllä rihmastoista kasvaa itiöemä. Itiöemä koostuu varresta ja sienen päästä. Sienen päästä vapautuu itiöitä. Niiden avulla sieni pystyy levittymään/lisääntymään. Kaikkien eri sienien itiöemät ovat erillaisia. Sillä tavalla sieni pystyy tietämään mitkä sienet ovat sen lajikumppaneja. Siitä myös ihminen voi opetella mitä sieniä voi kerätä ja mitä ei. Sienissä ei ole viherhiukkasia eli ne eivät voi yhteyttää. Ne ottavat kaiken tarvitsemansa sokerin kasveilta. Sienet ovat kuluttajia. Jotkut sienet saavat sokerin puun juurien kautta. Sieni antaa puulle takaisin vettä, jota rihmasto on kerännyt. Tuota molempia hyödyttävää juttua kutsutaan symbioosiksi. Jotkut sienet ovat hajoittajia, jotka hajoittavat kuolleita kasveja. Myrkyllisiä sieniä ovat mm. Valkokärpässieni ja punakärpässieni. Hyviä ruoka sieniä on tatit ja vahverot. Siellä missä on enemmän koivuja on kanttarelleja.Missä on taas enemmän kuusikkoa niin sieltä löytyy herkku tatteja. Kanttarelliä voi olla vaikea löytää, koska se on heinien, oksien ja risujen alla.
kuva 5Metsäpalot.
Voisi kuvitella, että metsäpalot ovat vaarallisia ja niistä ei ole kenellekkään hyötyä. Metsäpalot eivät ole vaarallisia, jos ne eivät paisu liian suuriksi. Metsäpaloista on myös hyötyä kasveille, linnuille ja hyönteisille kuten sinisiipi perhonen. Metsällä on monta kerrosta. Korkeimman kerroksen nimi on puukerros. Puu kerroksessa on puut ja niiden lehdet. Puukerroksen näkee menemällä metsään ja katsomalla ylemmäs. Puu kerroksen jälkeen on pensas kerros, jossa kasvaa sammalia ja jäkäliä. Pensas kerros on kerroksista rehevin. Pensaskerroksen jälkeen on kenttäkerros. Kenttäkerroksessa on kasveja kuten mustikka. Kenttäkerroksen jälkeen on pohjakerros.
Symbioosi
Sana symbioosi tarkoittaa tässä tilanteessa sienen ja puun yhteistyötä. Sieni saa puulta sokereita juurien kautta ja puu saa vettä taas rihmastolta. Se on yhteistyötä eli symbioosia.
Kasvin ja sienen ero
Kasvin osat ovat juuri, varsi, lehti ja kukka. Sienellä taas rihmasto, jalka ja lakki. Sienellä ei ole viherhiukkasia kuten kukilla ja kasveilla, joten se joutuu elämään puun tai muun kasvin lähellä jos haluaa elää ja levittäytyä.
Lähteet
Kuva 1-4 omia kuvia.
5 kuva
http://blogi.hygieniapassi.fi/wp-content/uploads/2014/09/101.jpeg
6 kuva https://atmoslehti.fi/saa/laajat-metsapalot-ovat-mahdollisia-myos-suomessa/
Mänty ja kuusi
Taso 3
Tässä tekstissä käsittelen mäntyä ja kuusta.
Mänty ja kuusi ovat Suomen yleisimpiä puita. Niitä kasvaa lähes koko Suomessa. Kuusen ja männyn neulaset ovat pieniä ja ohuita lehtiä, jotka kestävät pakkasen. Sen takia ne eivät pudota lehtiä eli neulasia talveksi. Neulasten vahamainen pinta estää veden karkaamisen ilmaan. Heti kun kevät aurinko alkaa lämmittää mänty ja kuusi voivat alkaa yhteyttämään.
kuva 1
Kävyt.
Kävyt ovat tärkeitä koko puulle, koska ne tuottavat siemenet jotka puu tiputtaa maahan. Voi olla että siemen on melkein täysin turha, koska ei voi olla varma alkaako siemen kasvaa. Jos siemen ei ala kasvaa se kelpaa oravalle ruoaksi. Sen takia oravat tykkäävät kävyistä.
kuva 2
Mänty.
Mänty tarvitsee paljon valoa nimittäin jos oksat eivät saa valoa ne kuolevat. Sen takia männyissä ei ole alaoksia ja isoissa männyissä on havunneulasia vasta korkealla. Mänty pystyy kasvaa vaikka vuoristossa, koska sillä on niin vahvat juuret. Mänty ei tarvitse paljon vettä. Siitä syystä mäntyjä pystyy kasvamaan hiekkaisillakin paikoilla. Maailman merillä seilanneet tutkimusmatkailijat menivät männyn tervalla tervatuilla veneillä. Männystä tehdään edelleen huonekaluja, ovia ja hirsimökkejä. Nykyään mäntyä käytetään paljon paperituotannossa.
kuva 3
Kuusi.
kuva 4
Kuusi on varjokasvi joka ei tarvitse paljon auringonvaloa, mutta tarvitsee enemmän vettä kuin mänty. Sen takia kuusi kasvaa vettäpitävimmillä paikoilla. Sana varjokasvi tarkoittaa kasvia joka pystyy kasvamaan varjossa. Siinä on myös se etu, että alaoksat eivät kuole. Jääkauden jälkeen kuusi ja mänty olivat yleisimpiä puita, mutta sen jälkeen noin 5000-vuotta sitten idästä tullut kuusi alkoi vallata kosteita paikkoja itselleen. Siinä samassa se syrjäytti kaikki puut ja alkoi luoda tiheitä ja pimeitä kuusikoita.
Puiden hyväksikäyttö.
Puista voidaan tehdä vaatteita kuten tekosilkkiä. Kuusi ja mänty ovat tärkeitä rakennuspuita. Kuusi on myös hyvä takkapuuna. Puun jalostusteollisuudelle kuusi erinomaista raaka-ainetta. Siitä voi syntyä painopaperit koko maailmalle.
Lähteet.
Kuva 1
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/muut-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t/demo/e8n/e8nd/5-metsien-kasvit/kasvit/kuvamappi/puulajikuvia/kuusi
kuva 2
https://heinavesi.fi/kotimainenkuusi
kuva 3
http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/pinus_sylvestris.html
kuva 4
Oma kuva
Tässä tekstissä käsittelen mäntyä ja kuusta.
Mänty ja kuusi ovat Suomen yleisimpiä puita. Niitä kasvaa lähes koko Suomessa. Kuusen ja männyn neulaset ovat pieniä ja ohuita lehtiä, jotka kestävät pakkasen. Sen takia ne eivät pudota lehtiä eli neulasia talveksi. Neulasten vahamainen pinta estää veden karkaamisen ilmaan. Heti kun kevät aurinko alkaa lämmittää mänty ja kuusi voivat alkaa yhteyttämään.
kuva 1Kävyt.
Kävyt ovat tärkeitä koko puulle, koska ne tuottavat siemenet jotka puu tiputtaa maahan. Voi olla että siemen on melkein täysin turha, koska ei voi olla varma alkaako siemen kasvaa. Jos siemen ei ala kasvaa se kelpaa oravalle ruoaksi. Sen takia oravat tykkäävät kävyistä.
Mänty.
Mänty tarvitsee paljon valoa nimittäin jos oksat eivät saa valoa ne kuolevat. Sen takia männyissä ei ole alaoksia ja isoissa männyissä on havunneulasia vasta korkealla. Mänty pystyy kasvaa vaikka vuoristossa, koska sillä on niin vahvat juuret. Mänty ei tarvitse paljon vettä. Siitä syystä mäntyjä pystyy kasvamaan hiekkaisillakin paikoilla. Maailman merillä seilanneet tutkimusmatkailijat menivät männyn tervalla tervatuilla veneillä. Männystä tehdään edelleen huonekaluja, ovia ja hirsimökkejä. Nykyään mäntyä käytetään paljon paperituotannossa.
kuva 3Kuusi.
kuva 4Kuusi on varjokasvi joka ei tarvitse paljon auringonvaloa, mutta tarvitsee enemmän vettä kuin mänty. Sen takia kuusi kasvaa vettäpitävimmillä paikoilla. Sana varjokasvi tarkoittaa kasvia joka pystyy kasvamaan varjossa. Siinä on myös se etu, että alaoksat eivät kuole. Jääkauden jälkeen kuusi ja mänty olivat yleisimpiä puita, mutta sen jälkeen noin 5000-vuotta sitten idästä tullut kuusi alkoi vallata kosteita paikkoja itselleen. Siinä samassa se syrjäytti kaikki puut ja alkoi luoda tiheitä ja pimeitä kuusikoita.
Puiden hyväksikäyttö.
Puista voidaan tehdä vaatteita kuten tekosilkkiä. Kuusi ja mänty ovat tärkeitä rakennuspuita. Kuusi on myös hyvä takkapuuna. Puun jalostusteollisuudelle kuusi erinomaista raaka-ainetta. Siitä voi syntyä painopaperit koko maailmalle.
Lähteet.
Kuva 1
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/muut-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t/demo/e8n/e8nd/5-metsien-kasvit/kasvit/kuvamappi/puulajikuvia/kuusi
kuva 2
https://heinavesi.fi/kotimainenkuusi
kuva 3
http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/pinus_sylvestris.html
kuva 4
Oma kuva
Puut
Taso 3
Tämä teksti kertoo puista.
Puussa on hyvin vahvat juuret. Ne voivat kasvaa 10 metriä pitkiksi sekä monen metrin syvyyteen. Puun juuret muodostavat suuren verkoston maan alla. Puun juuret auttavat myös puuta selviytymään keräämällä vettä ja muita ravinteita. Puulle tärkeitä ravinteita ovat kalium, fosfori ja typpi. Ne kaikki tulevat veden mukana. Puu kasvaa jotta lehdet pääsisivät valoon. Puussa on ohuita putkia jotka ovat mehupilliäkin kapeampia. Ne vievät puun lehtiin tärkeitä aineita kuten vettä. Lehdet puhkeavat keväällä ja tippuvat syksyllä. Havupuun lehdet tuottavat sokeria ja happea vain kesäisin.
Yhteyttäminen
Yhteyttämisen kaava ei ole monimutkainen. Siihen tarvitaan hiilidioksidia, vettä ja auringonvaloa, jonka kasvi muuttaa sokeriksi ja hapeksi. Yhteyttäminen on pohjimmiltaan valoenergiaa, jonka vuoksi sitä kutsutaankin fotosynteesiksi.Yhteyttämisestä syntyy myös happea jonka puu päästää ilmaan.
Puita kutsutaan tuottajiksi, koska ne tuottavat kaiken hapen ja sokerin eläimille kuten metsäjänikselle.
Ravinto ketju.
Metsäjänis syö puusta lehtiä. Metsäjänis on siis kasvissyöjä. Kettu on lihansyöjä. Joten kettu syö metsäjäniksen jolloin kettu saa kaiken kasvissyöjän energian. Kun kettu kuolee hajoittajat kuten muurahaiset ja madot pilkkovat ketun ruumiin. Loppujen lopuksi ketun ruumis muuttuu takaisin ravinteiksi ja hiilidioksidiksi, joka jatkaa kiertoaan maailmassa.
Koivu. Kuva 1
Kuusi
Kuva 2
Kirsikkapuu.
(Kotipihan hedelmä puu)
Kuva 3
Haapa.
Kuva 4
Minä pidän puista ja on ollut jännittävää saada uutta kiinnostavaa tietoa. Tajusin kun luin puista että ne ovat erittäin tärkeitä maailmalle ja niistä on myös hyötyä eläimille. Puut ovat rauhoittavia ja pidän paljon lehdistä. Varsinkin kesäisin, koska syksyllä joudun haravoimaan niitä :D
https://www.kotitalolehti.fi/puut-liian-lahella-taloa-ovat-riski/
Kuva 1
Oma kuva
Kuva 2
Oma kuva
Kuva 3
Oma kuva
Kuva 4
Tämä teksti kertoo puista.
Puussa on hyvin vahvat juuret. Ne voivat kasvaa 10 metriä pitkiksi sekä monen metrin syvyyteen. Puun juuret muodostavat suuren verkoston maan alla. Puun juuret auttavat myös puuta selviytymään keräämällä vettä ja muita ravinteita. Puulle tärkeitä ravinteita ovat kalium, fosfori ja typpi. Ne kaikki tulevat veden mukana. Puu kasvaa jotta lehdet pääsisivät valoon. Puussa on ohuita putkia jotka ovat mehupilliäkin kapeampia. Ne vievät puun lehtiin tärkeitä aineita kuten vettä. Lehdet puhkeavat keväällä ja tippuvat syksyllä. Havupuun lehdet tuottavat sokeria ja happea vain kesäisin.
Yhteyttäminen
Yhteyttämisen kaava ei ole monimutkainen. Siihen tarvitaan hiilidioksidia, vettä ja auringonvaloa, jonka kasvi muuttaa sokeriksi ja hapeksi. Yhteyttäminen on pohjimmiltaan valoenergiaa, jonka vuoksi sitä kutsutaankin fotosynteesiksi.Yhteyttämisestä syntyy myös happea jonka puu päästää ilmaan.
Puita kutsutaan tuottajiksi, koska ne tuottavat kaiken hapen ja sokerin eläimille kuten metsäjänikselle.
Ravinto ketju.
Metsäjänis syö puusta lehtiä. Metsäjänis on siis kasvissyöjä. Kettu on lihansyöjä. Joten kettu syö metsäjäniksen jolloin kettu saa kaiken kasvissyöjän energian. Kun kettu kuolee hajoittajat kuten muurahaiset ja madot pilkkovat ketun ruumiin. Loppujen lopuksi ketun ruumis muuttuu takaisin ravinteiksi ja hiilidioksidiksi, joka jatkaa kiertoaan maailmassa.
Koivu. Kuva 1
Kuusi
Kuva 2
Kirsikkapuu.
(Kotipihan hedelmä puu)
Kuva 3
Haapa.
Kuva 4
Minä pidän puista ja on ollut jännittävää saada uutta kiinnostavaa tietoa. Tajusin kun luin puista että ne ovat erittäin tärkeitä maailmalle ja niistä on myös hyötyä eläimille. Puut ovat rauhoittavia ja pidän paljon lehdistä. Varsinkin kesäisin, koska syksyllä joudun haravoimaan niitä :D
https://www.kotitalolehti.fi/puut-liian-lahella-taloa-ovat-riski/
Kuva 1
Oma kuva
Kuva 2
Oma kuva
Kuva 3
Oma kuva
Kuva 4
Metsät ja suot
Suot
Valitsin tason 3.
Tämä teksti käsitttelee soita.
Suot ovat kosteikkoja joihin on ajan myötä kasvanut sammalta. Sammaleesta tulee turvetta turveen vanhentuessa. Turvetta käytetään lämpövoimaloissa. Suot ovat huono kasvu paikka useille kasveille kuten kukat ja puut. Se johtuu soiden kosteudesta. Ainut kasvi joka menestyy soilla on rahkasammal. Rahkasammalta näkee melkein aina jos menet soille. Se on suo kasveista yleisin. Rahkasammalta voi myös käyttää autojen polttoaineena.Soilla on myös paljon eri lintuja. Yksi esimerkki on Suopöllö. Se soilla pesivä lintulaji. Soilla kasvaa Esim: juolukkaa.
Minusta suot ovat hyvin kauniita ja rauhoittavia. Ne ovat myös yksiä parhaita hapen tuottajia eli ne ovat tärkeitä maailmalle.
Kuva 1
Räme
Räme on erillainen suo tyyppi. Rämellä on vähän ravintoa joka haittaa mäntyjen kasvua, mutta kuivilla rämeillä voi kasvaa lakkaa, kanervaa ja suopursua. Rämeellä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä eli huonosti kasvavia mäntyä.
Räme ei ole lempi soitani mutta tykkään erityisesti maisemista.
kuva 2
Nevat
Nevat ovat vetisiä soita. Nevat ovat vähäravinteisia niin kuin Rämeet. Nevoilla ei kasva puita vetisyyden ja vähä ravinteisuuden takia, mutta siellä kasvaa lakkaa ja puolukoita. Nevoilla kasvaa saroja ja rahkasammalta. Sarat ovat yleinen kasvi soilla joissa on kylmä.
Nevat ovat kauniita ja ihania soita. Jos saisin päättää minne suolle menisin menisin nevalle.
Kuva 3
Korpisuot
Korpisuot ovat myös suo laji. Korpisoilla on ohut turve kerros joka auttaa joitakin kasveja. Sen takia korvissa kasvaa kuusia ja hies koivuja. Korpisoiden märillä kohdilla kasvaa rahkasammalta, se ei nimittäin viihdy kuivilla kohdilla.
En itse tykkää korpi soista koska ne ovat tylsiä ja pidän enmmän märistä soista.
kuva 4
Eläimet
Soilla voi nähdä paljon eläimiä kuten västäräkin, hanhen, kurjen, karhun tai teerin. Linnut siis tykkäävät aika paljon soista. Yksi syy siihen on helpon ruoan löytäminen, koska sammakot viihtyvät soilla. Jos menet bongailemaan lintuja soille sinä virkistys käytät sitä. Voit virkistyskäyttää suota ihan vain kävelemällä siellä.
kuva 5
Vielä lisäykseksi haluan kertoa että pohjoisen suot ovat kosteampia kuin etelässä olevat suot.
Lähteet
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjW_47GlaPkAhXyoYsKHTn3AucQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.naturalehti.fi%2F2018%2F09%2F14%2Fsuot-hiilen-varastoina-ilmaston-hyvaksi%2F&psig=AOvVaw3wKdS9tD_5cfW_R7S85rwH&ust=1566999329970363 kuva 1
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiO5MW5jKPkAhVSpYsKHVUYC-cQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.kolumbus.fi%2Fmabohu%2FLuonto%2Frame.htm&psig=AOvVaw3fgnqtg7D3xmpX3e5_wKGI&ust=1566996795431883 kuva 2
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjmtKrjj6PkAhXxwosKHYKCALcQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNeva_(suotyyppi)&psig=AOvVaw0idu9xy697whwAhISEcbUz&ust=1566997776450243 kuva 3
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiOiPmukqPkAhVQ_CoKHUTTBmEQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.vastavalo.net%2Fkorpi-metsakortekorpi-korpi-583944.html&psig=AOvVaw2W6o-Zbz8dDyQS64dGERb6&ust=1566998473023797 kuva 4
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiOqfiplKPkAhUJtYsKHW9TArcQjRx6BAgBEAQ&url=%2Furl%3Fsa%3Di%26rct%3Dj%26q%3D%26esrc%3Ds%26source%3Dimages%26cd%3D%26ved%3D%26url%3Dhttps%253A%252F%252Fpxhere.com%252Ffi%252Fphoto%252F758371%26psig%3DAOvVaw2M2tFbay2_zDoWi5uPBUyC%26ust%3D1566998971624026&psig=AOvVaw2M2tFbay2_zDoWi5uPBUyC&ust=1566998971624026 kuva 5
Linkit eivät toimi. En tiedä miksi koska olen yrittänyt kaikkia keinoja. Alentaa ehkä numeroa mutta kyllä selviän siitä :)
Tämä teksti käsitttelee soita.
Suot ovat kosteikkoja joihin on ajan myötä kasvanut sammalta. Sammaleesta tulee turvetta turveen vanhentuessa. Turvetta käytetään lämpövoimaloissa. Suot ovat huono kasvu paikka useille kasveille kuten kukat ja puut. Se johtuu soiden kosteudesta. Ainut kasvi joka menestyy soilla on rahkasammal. Rahkasammalta näkee melkein aina jos menet soille. Se on suo kasveista yleisin. Rahkasammalta voi myös käyttää autojen polttoaineena.Soilla on myös paljon eri lintuja. Yksi esimerkki on Suopöllö. Se soilla pesivä lintulaji. Soilla kasvaa Esim: juolukkaa.
Minusta suot ovat hyvin kauniita ja rauhoittavia. Ne ovat myös yksiä parhaita hapen tuottajia eli ne ovat tärkeitä maailmalle.
Kuva 1Räme
Räme on erillainen suo tyyppi. Rämellä on vähän ravintoa joka haittaa mäntyjen kasvua, mutta kuivilla rämeillä voi kasvaa lakkaa, kanervaa ja suopursua. Rämeellä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä eli huonosti kasvavia mäntyä.
Räme ei ole lempi soitani mutta tykkään erityisesti maisemista.
kuva 2Nevat
Nevat ovat vetisiä soita. Nevat ovat vähäravinteisia niin kuin Rämeet. Nevoilla ei kasva puita vetisyyden ja vähä ravinteisuuden takia, mutta siellä kasvaa lakkaa ja puolukoita. Nevoilla kasvaa saroja ja rahkasammalta. Sarat ovat yleinen kasvi soilla joissa on kylmä.
Nevat ovat kauniita ja ihania soita. Jos saisin päättää minne suolle menisin menisin nevalle.
Kuva 3Korpisuot
Korpisuot ovat myös suo laji. Korpisoilla on ohut turve kerros joka auttaa joitakin kasveja. Sen takia korvissa kasvaa kuusia ja hies koivuja. Korpisoiden märillä kohdilla kasvaa rahkasammalta, se ei nimittäin viihdy kuivilla kohdilla.
En itse tykkää korpi soista koska ne ovat tylsiä ja pidän enmmän märistä soista.
kuva 4Eläimet
Soilla voi nähdä paljon eläimiä kuten västäräkin, hanhen, kurjen, karhun tai teerin. Linnut siis tykkäävät aika paljon soista. Yksi syy siihen on helpon ruoan löytäminen, koska sammakot viihtyvät soilla. Jos menet bongailemaan lintuja soille sinä virkistys käytät sitä. Voit virkistyskäyttää suota ihan vain kävelemällä siellä.
kuva 5
Vielä lisäykseksi haluan kertoa että pohjoisen suot ovat kosteampia kuin etelässä olevat suot.
Lähteet
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjW_47GlaPkAhXyoYsKHTn3AucQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.naturalehti.fi%2F2018%2F09%2F14%2Fsuot-hiilen-varastoina-ilmaston-hyvaksi%2F&psig=AOvVaw3wKdS9tD_5cfW_R7S85rwH&ust=1566999329970363 kuva 1
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiO5MW5jKPkAhVSpYsKHVUYC-cQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.kolumbus.fi%2Fmabohu%2FLuonto%2Frame.htm&psig=AOvVaw3fgnqtg7D3xmpX3e5_wKGI&ust=1566996795431883 kuva 2
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjmtKrjj6PkAhXxwosKHYKCALcQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNeva_(suotyyppi)&psig=AOvVaw0idu9xy697whwAhISEcbUz&ust=1566997776450243 kuva 3
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiOiPmukqPkAhVQ_CoKHUTTBmEQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.vastavalo.net%2Fkorpi-metsakortekorpi-korpi-583944.html&psig=AOvVaw2W6o-Zbz8dDyQS64dGERb6&ust=1566998473023797 kuva 4
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiOqfiplKPkAhUJtYsKHW9TArcQjRx6BAgBEAQ&url=%2Furl%3Fsa%3Di%26rct%3Dj%26q%3D%26esrc%3Ds%26source%3Dimages%26cd%3D%26ved%3D%26url%3Dhttps%253A%252F%252Fpxhere.com%252Ffi%252Fphoto%252F758371%26psig%3DAOvVaw2M2tFbay2_zDoWi5uPBUyC%26ust%3D1566998971624026&psig=AOvVaw2M2tFbay2_zDoWi5uPBUyC&ust=1566998971624026 kuva 5
Linkit eivät toimi. En tiedä miksi koska olen yrittänyt kaikkia keinoja. Alentaa ehkä numeroa mutta kyllä selviän siitä :)