Taso 3

Karhu
Aikuiset Karhut voivat painaa 200 kg. Karhun koon ansiosta mikään eläin ei ole sillle vaarallinen. Ainut vaarallinen juttu karhulle on ihminen. Karhun paksu turkki ja rasvakerros ovat karhulle kylmän suojana. Karhun rasvakerros on sille todella tärkeä talviunen aikana, koska siitä karhu saa energiaa ja pystyy tekemään maitoa poikasille. Karhu syö hirviä, poroja, myyriä sun muuta. Karhu tykkää syödä myös raatoja. Sen takia karhusta on niin helppo ottaa kuvia. Karhu on syksyisin kasvissyöjä. Silloin se syö marjoja ja viljapellon siemeniä. Karhu on myös tunnettu muurahaispesien rikkoja. Sama pätee myös mehiläis pesiin. Karhu tykkää syödä niistä mehiläisten tekemää hunajaa ja muurahaisen koteloja. Karhu väistää metsässä tulevaa ihmistä huomaamattovasti. Karhu lähtee ihmisestä heti pois päin, kun haistaa sen. Karhulla on huono näkö. Suomen karhut viettävät talven talviunessa. Karhun talviuni pesä on yleensä muurahais keossa tai kannon alla. Tyttö puolioset karhut eli naaras karhut synnyttävät poikaset talviunipesään. Naaraan poikaset ovat seuraavan kesän riippuvaisia äidin huolenpidosta.
kuva 1

Sudet
Sutta voidaan kutsua koiraeläimeksi. Muita koiraeläimia ovat esim: naali, supikoira ja kettu. Koira on alun perin kehittynut sudesta. Susi on todella pieni kokoinen suurpedoksi sillä se painaa vain 50 kg. kaikki maailman sudet elävät laumoissa jos ovat päässeet seillaiseen. Laumoissa on pääliikköt ja yleensä ne uros ja naaras. Muut lauman jäsenet ovat heidän jälkeläisiä. Susilauma on todella tuhoisa ja tehokas saalistaja, sillä se pystyy saalistamaan täyskasvuisen hirvenkin. Kun hirvi on kaadettu lauma jakaa sen ja syö iloisena oman osansa. Päälliköiden poikasia ruokitaan yhdessä. Susilaumoilla on oma elinympäristönsä ja sitä kutsutaan reviiriksi. Reviirille ei saa päästää muita susia. Sudet väistävät ihmistä. Jos susi on tullut asumuksen lähelle se on yksinäinen ja nälkiintynyt susi. Susi on uhanalainen laji. Suomessa niitä elää ehkä 100. Suden ainoa vihollinen on salametsästäjä.
kuva 2
Ilves
Ilves lajitellaan kissaeläimeksi. Sillä on todella hyvä kuulo, sulavat ja äänettömät liikkeet ja todella hyvä näkökyky. Ilves ei menesty suomessa hyvin. se johtuu siitä, että suomessa ei ole saalistettavia saaliseläimiä niinkuin muissa maan osissa. Niinpä ilves joutuu liikkumaan todella pitkällä alueella etsiessään ruokaa. Ilves vaatii laajan reviirin, joten niitä ei ole hirveän monta suomessa. Ilveksiä arvioidaan olevan 2000. Ilves on rauhoitettu joten jos sitä haluua metsästää pitää olla poikkeuslupa. Ilves saalistaa odottamalla pitkään ja lähestymällä kohdetta hiljaa eli vaanimalla. Ilvekselle yleisimmät saaliseläimet ovat metsäjänis, metsäkauris ja myyrät. Ilves naaras synnyttää poikaset keväällä kallionlohkareen tai puun alle. Naaras pitää niistä huolta yksin.
kuva 3
Ahma
Ahmaa kutsutaan näätäeläimeksi. Muita näätäeläimiä on mäyrä, kärppä, lumikko,näätä ja minkki. Näätäeläimet omistavat pitkän ruumiin ja pitkän hännän. Monet näätäeläimistä on nopeita saalistajia, mutta ahma on pitkänmatkan nopea saalistaja. Ahman normaalit saaliit ovat linnut, myyrät, porot lapissa ja jänis. Ahma voi tappaa monta poroa kerralla, koska sille kelpaa myös jäätynyt raato. Ahma painaa vain alle 20 kg. Ahmalla on kuitenkin suuri voimavara ja se pystyy saalistamaan paljon itseänsäkin painavimpia eläimiä kuten poroja. Naaras puolinen Ahma synnyttää pari poikasta lumiluolaan kevällä/talvella. Emo huolehtii niistä itse. Suomessa Ahmoja ei ole paljon, mutta niitä on kuitenkin satakunta. Ahma on rauhoitettu laji.
kuva 4


Lähteet

kuva 1 
https://www.studio55.fi/terveys/article/karhun-kohdanneet-lukijat-kertovat-hata-meinasi-iskea/196408#gs.ctqz56

kuva 2 
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-susi-iskee-kun-tilaisuus-tulee-1.2231072

kuva 3
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.384051

kuva 4
http://www.suurpedot.fi/lajit/ahma.html