Jäkäliä, sammalia ja sieniä
Valitsin tason 3
Jäkälät
Jäkälät ovat merkillisiä eliöitä sillä niissä yhdessä on leviä ja sieni. Levät ovat tosipieniä kasveja, jotka pystyvät tekemään yhteyttämistä. Ne antavat sokeria jäkälän sieniosakkaalle. Se taas antaa vettä leville eli molemmat auttavat toisiaan. Kun jäkälää katsoo on vaikea uskoa, että siinä on sieni ja tuhansia leviä. Jäkälät viihtyvät kalliolla, joissa kasvit eivät menesty. Jäkälä myös kasvaa todella hitaasti. Jäkälän muoto määräytyy sen mukaan, kuinka iso sieniosakas on. Jäkälä lajeja arvioidaan olevan 17 500 - 20 000. Suomessa lajeja on suunnilleen 1500
Tuon jäkälän nimi sormipaisukarve jota on yleensä kyllä puissa. Se on varmaan tippunut puusta ja löytänyt hyvän uuden paikan kiven päältä. Siinä se on sitten alkanut kasvaa ja levittäytyä.
kuva 1

Kuva 2

Kuva 3
Sammalet
Sammalella ei ole kasvin pää osia. Siltä puuttuu juuret ja kukka. Sammal kiinnittyy pienillä juurtumahapsilla. Sammal voi ottaa vettä kaikilla osillaan, joten sitä siltä ei puutu. Sammalen varsi ei voi kasvaa korkeaksi, koska sammalen varsi ei ole vahva. Noista syistä sammal kasvaa vain kosteilla paikoilla matalana kasvustona. Sammal pystyy myös lisääntymään, mutta vain itiöiden avulla. Sammalet menestyvät hyvin paikoilla joilla sataa paljon tai ilma on tosi kosteaa. Kuten Norja ja Suomi. Sammal ei siis menesty ulkomailla jossa on lämmin.

Kuva 4
Sienet
Sienet elävät maan alla rihmastona. Syksyllä rihmastoista kasvaa itiöemä. Itiöemä koostuu varresta ja sienen päästä. Sienen päästä vapautuu itiöitä. Niiden avulla sieni pystyy levittymään/lisääntymään. Kaikkien eri sienien itiöemät ovat erillaisia. Sillä tavalla sieni pystyy tietämään mitkä sienet ovat sen lajikumppaneja. Siitä myös ihminen voi opetella mitä sieniä voi kerätä ja mitä ei. Sienissä ei ole viherhiukkasia eli ne eivät voi yhteyttää. Ne ottavat kaiken tarvitsemansa sokerin kasveilta. Sienet ovat kuluttajia. Jotkut sienet saavat sokerin puun juurien kautta. Sieni antaa puulle takaisin vettä, jota rihmasto on kerännyt. Tuota molempia hyödyttävää juttua kutsutaan symbioosiksi. Jotkut sienet ovat hajoittajia, jotka hajoittavat kuolleita kasveja. Myrkyllisiä sieniä ovat mm. Valkokärpässieni ja punakärpässieni. Hyviä ruoka sieniä on tatit ja vahverot. Siellä missä on enemmän koivuja on kanttarelleja.Missä on taas enemmän kuusikkoa niin sieltä löytyy herkku tatteja. Kanttarelliä voi olla vaikea löytää, koska se on heinien, oksien ja risujen alla.
kuva 5
Metsäpalot.
Voisi kuvitella, että metsäpalot ovat vaarallisia ja niistä ei ole kenellekkään hyötyä. Metsäpalot eivät ole vaarallisia, jos ne eivät paisu liian suuriksi. Metsäpaloista on myös hyötyä kasveille, linnuille ja hyönteisille kuten sinisiipi perhonen. Metsällä on monta kerrosta. Korkeimman kerroksen nimi on puukerros. Puu kerroksessa on puut ja niiden lehdet. Puukerroksen näkee menemällä metsään ja katsomalla ylemmäs. Puu kerroksen jälkeen on pensas kerros, jossa kasvaa sammalia ja jäkäliä. Pensas kerros on kerroksista rehevin. Pensaskerroksen jälkeen on kenttäkerros. Kenttäkerroksessa on kasveja kuten mustikka. Kenttäkerroksen jälkeen on pohjakerros.

Symbioosi
Sana symbioosi tarkoittaa tässä tilanteessa sienen ja puun yhteistyötä. Sieni saa puulta sokereita juurien kautta ja puu saa vettä taas rihmastolta. Se on yhteistyötä eli symbioosia.
Kasvin ja sienen ero
Kasvin osat ovat juuri, varsi, lehti ja kukka. Sienellä taas rihmasto, jalka ja lakki. Sienellä ei ole viherhiukkasia kuten kukilla ja kasveilla, joten se joutuu elämään puun tai muun kasvin lähellä jos haluaa elää ja levittäytyä.
Lähteet
Kuva 1-4 omia kuvia.
5 kuva
http://blogi.hygieniapassi.fi/wp-content/uploads/2014/09/101.jpeg
6 kuva https://atmoslehti.fi/saa/laajat-metsapalot-ovat-mahdollisia-myos-suomessa/
Jäkälät
Jäkälät ovat merkillisiä eliöitä sillä niissä yhdessä on leviä ja sieni. Levät ovat tosipieniä kasveja, jotka pystyvät tekemään yhteyttämistä. Ne antavat sokeria jäkälän sieniosakkaalle. Se taas antaa vettä leville eli molemmat auttavat toisiaan. Kun jäkälää katsoo on vaikea uskoa, että siinä on sieni ja tuhansia leviä. Jäkälät viihtyvät kalliolla, joissa kasvit eivät menesty. Jäkälä myös kasvaa todella hitaasti. Jäkälän muoto määräytyy sen mukaan, kuinka iso sieniosakas on. Jäkälä lajeja arvioidaan olevan 17 500 - 20 000. Suomessa lajeja on suunnilleen 1500

Tuon jäkälän nimi sormipaisukarve jota on yleensä kyllä puissa. Se on varmaan tippunut puusta ja löytänyt hyvän uuden paikan kiven päältä. Siinä se on sitten alkanut kasvaa ja levittäytyä.
kuva 1

Kuva 2

Kuva 3
Sammalet
Sammalella ei ole kasvin pää osia. Siltä puuttuu juuret ja kukka. Sammal kiinnittyy pienillä juurtumahapsilla. Sammal voi ottaa vettä kaikilla osillaan, joten sitä siltä ei puutu. Sammalen varsi ei voi kasvaa korkeaksi, koska sammalen varsi ei ole vahva. Noista syistä sammal kasvaa vain kosteilla paikoilla matalana kasvustona. Sammal pystyy myös lisääntymään, mutta vain itiöiden avulla. Sammalet menestyvät hyvin paikoilla joilla sataa paljon tai ilma on tosi kosteaa. Kuten Norja ja Suomi. Sammal ei siis menesty ulkomailla jossa on lämmin.

Kuva 4
Sienet
Sienet elävät maan alla rihmastona. Syksyllä rihmastoista kasvaa itiöemä. Itiöemä koostuu varresta ja sienen päästä. Sienen päästä vapautuu itiöitä. Niiden avulla sieni pystyy levittymään/lisääntymään. Kaikkien eri sienien itiöemät ovat erillaisia. Sillä tavalla sieni pystyy tietämään mitkä sienet ovat sen lajikumppaneja. Siitä myös ihminen voi opetella mitä sieniä voi kerätä ja mitä ei. Sienissä ei ole viherhiukkasia eli ne eivät voi yhteyttää. Ne ottavat kaiken tarvitsemansa sokerin kasveilta. Sienet ovat kuluttajia. Jotkut sienet saavat sokerin puun juurien kautta. Sieni antaa puulle takaisin vettä, jota rihmasto on kerännyt. Tuota molempia hyödyttävää juttua kutsutaan symbioosiksi. Jotkut sienet ovat hajoittajia, jotka hajoittavat kuolleita kasveja. Myrkyllisiä sieniä ovat mm. Valkokärpässieni ja punakärpässieni. Hyviä ruoka sieniä on tatit ja vahverot. Siellä missä on enemmän koivuja on kanttarelleja.Missä on taas enemmän kuusikkoa niin sieltä löytyy herkku tatteja. Kanttarelliä voi olla vaikea löytää, koska se on heinien, oksien ja risujen alla.

Metsäpalot.
Voisi kuvitella, että metsäpalot ovat vaarallisia ja niistä ei ole kenellekkään hyötyä. Metsäpalot eivät ole vaarallisia, jos ne eivät paisu liian suuriksi. Metsäpaloista on myös hyötyä kasveille, linnuille ja hyönteisille kuten sinisiipi perhonen. Metsällä on monta kerrosta. Korkeimman kerroksen nimi on puukerros. Puu kerroksessa on puut ja niiden lehdet. Puukerroksen näkee menemällä metsään ja katsomalla ylemmäs. Puu kerroksen jälkeen on pensas kerros, jossa kasvaa sammalia ja jäkäliä. Pensas kerros on kerroksista rehevin. Pensaskerroksen jälkeen on kenttäkerros. Kenttäkerroksessa on kasveja kuten mustikka. Kenttäkerroksen jälkeen on pohjakerros.

Symbioosi
Sana symbioosi tarkoittaa tässä tilanteessa sienen ja puun yhteistyötä. Sieni saa puulta sokereita juurien kautta ja puu saa vettä taas rihmastolta. Se on yhteistyötä eli symbioosia.
Kasvin ja sienen ero
Kasvin osat ovat juuri, varsi, lehti ja kukka. Sienellä taas rihmasto, jalka ja lakki. Sienellä ei ole viherhiukkasia kuten kukilla ja kasveilla, joten se joutuu elämään puun tai muun kasvin lähellä jos haluaa elää ja levittäytyä.
Lähteet
Kuva 1-4 omia kuvia.
5 kuva
http://blogi.hygieniapassi.fi/wp-content/uploads/2014/09/101.jpeg
6 kuva https://atmoslehti.fi/saa/laajat-metsapalot-ovat-mahdollisia-myos-suomessa/
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin