liberalismi

• hullu vuosi: vuosi1848, jolloin Euroopassa oli vallankumouksia ja kapinoita vanhoja vallanpitäjiä ja konservatiivistä arvomaailmaa vastaan
• sananvapaus ja lehdistönvapaus: liberalistit kannattivat mahdollisimman vapaata mielipiteenilmaisua
• yleinen äänioikeus: myös liberaalien agendalla, tosin aluksi ajateltiin tarkoittavan lähinnä porvarismiehiä
• J.S. Mill: englantilainen filosofi, yksi liberalismin oppi-isistä, tunnetaan nk. vahinkoperiaatteestaan: jokaisella pitää olla oikeus toimia täysin vapaasti, kunhan hän ei toimillaan rajoita muiden vapauksia
• Adam Smith: skotlantilainen filosofi ja taloustieteilijä, jota pidetään taloudellisen liberalismin oppi-isänä: kaikki hyötyvät vapaasta taloudesta, jossa yksilöt tavoittelevat omia etujaan
• porvaristo: liberalismin kannattajat olivat pääosin porvaristoa
• optimistinen ihmiskuva: liberaalit uskoivat koulutuksen sivistävään voimaan ja siihen, että tavallinen kansa osaisi käyttää heille annettuja oikeuksia ja vapauksia hyvin
• demokratia: liberalismin ihanteiden mukaisesti yksilöiden pitäisi saada osallistua yhteiskunnan asioista päättämiseen

konservatismi

• Wienin kongressi: Kokous, jossa Euroopan valtiot (Itävalta, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Preussi) sopivat Euroopan rajoista Napoleonin sotien jälkeen. Kongressin henki oli konservatiivinen ja se halusi palauttaa vallan Ranskan suurta vallankumousta edeltäneille toimijoille.
• ancien régime: vanha hallinto, aika ennen Ranskan suurta vallankumousta, johon paluusta konservatiivit haaveilivat
• Edmund Burke: irlantilais-brittiläinen konservatismin teoreetikko, joka kritisoi vallankumouksia äkkinäisydestä ja väkivaltaisuudesta
• pessimistinen ihmiskuva: konservatiivit eivät luottaneet tavalliseen kansaan, vaan katsoivat sen tarvitsevan kaitsijaa ja kurissapitäjää
• sääty-yhteiskunta: Euroopan yhteiskuntarakenne keskiajalta 1800-luvulle, konsevatiivit pitivät säätyetuoikeuksia historian aikana muotoutuneina ja täten oikeutettuina
• aatelisto: konservatismia kannattivat erityisesti aatelisto ja papisto, sillä nämä säädyt olivat sääty-yhteiskunnan hierarkian huipulla eivätkä ne halunneet luopua etuoikeuksistaan
• muutoksen vastustaminen: keskeinen osa konservatismin ideologiaa

nationalismi

• hullu vuosi: vuosi1848, jolloin Euroopassa oli vallankumouksia ja myös nationalistista liikehdintään vanhoja vallanpitäjiä ja konservatiivistä arvomaailmaa vastaan
• kansallisvaltio: nationalistien ihanne, “yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio”
• kansansuvereenisuus: valistuksen esiin tuoma ihanne, ajatus vallan kuulumisesta kansalle
• Johann Gottfried Herder: saksalainen filosofi, jonka mukaan maailma on jakautunut oman erityisluonteen omaaviin kansoihin, joilla on omat kielet
• Georg Friedrich Hegel: saksalainen filosofi, joka korosti valtioiden roolia jumalan suuressa suunnitelmassa ja piti omaa valtiota kansan ylimpänä tavoitteena
• imperialismi: siirtomaakilpailu ja taloudellinen ja sotilaallinen voimakilpaillu, sai voimaa nationalismista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Euroopassa
• valtioiden välinen kilpailu: nationalismiin kuuluu ajatus oman kansan erityislaatuisuudesta, joskus myös paremmuudesta, mikä näkyi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Euroopassa valtioiden välisenä kilpaluna niin taloudessa, teollisuudessa, urheilussa, kulttuurissa kuin varustautumisessakin

sosialismi

• Karl Marx: saksalainen filosofi ja taloustieteilijä, sosialismin oppi-isä ja teoreetikko
• työväki: sosialismin aatetta kannatti ennen kaikkea työväki, jonka olojen parantamiseen aate 1800-luvulla keskittyi
• Friedrich Engels: saksalainen filosofi ja sosialismin oppi-isä
• Kommunistinen manifesti: Marxin ja Engelsin teos, joka kehottaa kaikkien maiden työläisiä liittymään yhteen ja vaatimaan itselleen oikeuksia
• Pääoma: Marxin talouden teoriaa ja yhteiskuntien historiallista kehitystä analysoiva teos
• vallankumous: työväestön liikehdinnän lopullinen tavoite marxilaisessa sosialismissa; vallankumous ratkaisee luokkaristiriidan riistävän porvariston ja riistetyn työväenluokan välillä
• luokkaristiriidat: Marxin historiakäsityksen mukaan ristiriidat ovat historiaa eteenpäin työntävä voima; kapitalistisessa teollisuusyhteiskunnassa ristiriita on omistavan luokan ja työväenluokan välillä
• Eduard Bernstein: saksalainen poliitikko ja teoreetikko, joka teki sosialismista oman tulkintansa; Bernstein uskoi että työväen asemaa voi parantaa rauhanomaisilla uudistuksilla eikä vallankumousta tarvita
• sosialidemokratia: sosialismin pohjalta syntynyt poliittinen aate, joka kannattaa laajaa hyvinvointivaltiota ja työläisten oikeuksia
• revisionismi: uudenlainen, marxista poikkeava tulkinta sosialismin tavoitteista; Bernstein edusti revisionismia, jossa ajateltiin että sosialismin tavoitteita voi tavoitella rauhanomaisesti ilman vallankumousta
• kommunismi: Marxin teoriassa sosialistisen vallankumouksen myötä syntyvä yhteiskuntautopia; yksityisomistusta ei ole ja kaikki ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia
• utopia: ihanneyhteiskunta; Marx hahmotteli kommunistisen utopian
• bolševikit: Leninin johtama sosialistinen puolue Venäjällä, joka korosti vallankumouksen merkitystä