Käsitteitä
Napoleonin sodat: keisari Napoleon I:n johtaman Ranskan ja sen vihollisvaltioiden keskinäisten sotien sarja vuosina 1803−1815
Wienin kongressi: vuosina 1814–15 järjestetty kongressi, jossa usean Euroopan maan päämiehet kokoontuivat yhteen pohtimaan kansainvälistä tilannetta Napoleonin sotien jälkeen
konservatismi: vanhoillisuus; Ranskan vuoden 1789 suuren vallankumouksen jälkeen syntynyt poliittinen aate, joka korostaa perinteisiä yhteiskunnallisia arvoja ja vastustaa kumouksellista toimintaa
liberalismi: vapaamielisyys; poliittinen ja taloudellinen aatesuunta, joka syntyi 1700- ja 1800-lukujen taitteessa; perusajatuksena oli vapauksien tarjoaminen yksilöille niin taloudessa kuin politiikassakin
valistus: pääasiassa 1700-luvulla vallinnut hajanainen eurooppalainen kulttuurivirtaus, joka korosti järjen käyttöä ja arvosteli mm. kirkon määräävää asemaa ja itsevaltiutta
Euroopan hullu vuosi: Ranskasta vuonna 1848 alkanut vallankumouksellinen levottomuuksien sarja, jota innoittivat uudet aatteet liberalismi, nationalismi ja sosialismi
sosiaaliliberalismi: aatesuunta, joka katsoo, että valtion tai yhteiskunnan puuttuminen esimerkiksi talouteen on hyvä asia, jos siten turvataan vähempiosaisten asema
naisasialiike: liike, joka tavoittelee naisille poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta; syntyi ajatuksena 1700-luvun loppupuolella ja järjestäytyneenä organisaationa vuoden 1848 Seneca Fallsin kokouksen jälkeen
nationalismi: kansallisuusaate; 1800-luvulla syntynyt poliittinen aatesuunta, jonka tavoitteena oli saada kullekin kansalle oma valtio; korostaa oman valtion ja kansan paremmuutta muihin verrattuna
kansansuvereenisuus: valistusajalla syntynyt käsitys, jonka mukaan valtiovalta on yksi ja jakamaton ja se kuuluu kansalle
kansalliseepos: kirjan muotoon koottu yhden kansan käsitys omasta menneisyydestään; erityisesti 1800-luvulla nationalismin voimistuessa eri maissa kirjoitettiin omia kansalliseepoksia, kuten Suomessa Elias Lönnrotin toimesta Kalevala (1835)
imperialismi: lähinnä eurooppalaisten valtioiden harjoittamaa politiikkaa, jonka tavoitteena oli valloittaa ja alistaa siirtomaita niin poliittisesti kuin taloudellisestikin
sosialismi: 1800-luvulla syntynyt poliittinen aatesuunta, joka pyrkii parantamaan työläisten asemaa ottamalla esimerkiksi tuotantovälineet yhteisomistukseen
sosiaalidemokratia: sosialismin muoto, jossa katsotaan työläisten aseman parantamisen olevan mahdollista parlamenttien kautta; hylkää vallankumouksen keinona parantaa työläisten asemaa
utopistisosialisti: nimitys, jota käytetään ennen varsinaista sosialismia toimineista ajattelijoista ja toimijoista, jotka halusivat parantaa työläisten asemaa; usein heidän ajatuksiaan pidettiin utopioina eli kuvitelmina
materialistinen historiankäsitys: marxilaisen käsityksen mukaan taloudelliset suhteet ja tuotantotavat määrittävät yhteiskuntaluokkien välisiä suhteita; historia on luokkien välistä taistelua, jossa siirrytään vaiheittain kohti kommunistista yhteiskuntaa
kapitalisti: pääomanomistaja; ks. luokkayhteiskunta
luokkayhteiskunta: yhteiskunta, jossa on vastakkain kaksi keskenään kilpailevaa luokkaa eli omistava (kapitalistit) ja työtätekevä (proletariaatti) luokka; syntyperä ei määrää sosiaalista asemaa, vaan varallisuus
kommunismi: poliittinen aatesuunta, jonka tavoitteena on tuotantovälineiden ottaminen pois yksityisomistuksesta sekä luokkayhteiskunnan hävittäminen