historia
Ranskan vallankumous
Bastiljin linnoituksen valtaus käynnisti vallankumouksen --->14.heinäkuuta on Ranskan kansallispäivä.
Syitä vallankumoukseen olivat:
-Säätyjen eriarvoisuus
-Köyhyys
-Valistusajattelioiden näkemykset herättivät porvariston vaatimaan uudituksia(myös yhdysvaltojen vapaussota)
Vallankumouksen jälkeen :
-Säätyjen eriarvoisuus poistettiin
-Kirkon valtaa rajoitettiin
-julistettiin ihmisoikeusjulistus
-perusajatiksena vapaus, valjeys, tasa-arvo
Vallankumous päättyy sekasortoon
-Ranska ajautui sotiin ja vallankumouksellisten suosio laski
-Valtaan nousi Maximillian Roberspierre
-vallankumousta vastaan alettiin kapinoida jonka seurauksena ihmisiä teloitettii nvaltavasti--> hirmuvallan aika
-Roberspierren jälkeen valtaan nousi Napoleon Bonapartte--> kukisti Ranskaa uhanneet naapurimaat ja nousi itsevaltiaan asemaan--> ympyrä sulkeutuu.
1. a. Kolmatta säätyä verotettiin enemmän ja heillä oli vähemmän äänivaltaa.
b. Pahamaineinen vankilalinnoitus.
c.Kansa halusi tasa-arvon ja samat oikeudet ja lait kaikille
2. Kaikki ihmiset tasa-arvoisia lain edessä, uskonnon vapaus, avioero sallittua, orjuus kielletty, oikeus työhön ja koulutukseen.Käyttöön otettiin yhtenäiset pituus ja painomitat, pukeutuminen yksinkertaistui. Ihmisoikeuksien julistuksen periaatteet näkyvät Suomen laissa eli valta kuuluu kansalle, kaikki ovat vapaita ja tasa-arvoisia, kaikilla oikeus äänestää ja ilmaista mielipiteensä.
Syitä vallankumoukseen olivat:
-Säätyjen eriarvoisuus
-Köyhyys
-Valistusajattelioiden näkemykset herättivät porvariston vaatimaan uudituksia(myös yhdysvaltojen vapaussota)
Vallankumouksen jälkeen :
-Säätyjen eriarvoisuus poistettiin
-Kirkon valtaa rajoitettiin
-julistettiin ihmisoikeusjulistus
-perusajatiksena vapaus, valjeys, tasa-arvo
Vallankumous päättyy sekasortoon
-Ranska ajautui sotiin ja vallankumouksellisten suosio laski
-Valtaan nousi Maximillian Roberspierre
-vallankumousta vastaan alettiin kapinoida jonka seurauksena ihmisiä teloitettii nvaltavasti--> hirmuvallan aika
-Roberspierren jälkeen valtaan nousi Napoleon Bonapartte--> kukisti Ranskaa uhanneet naapurimaat ja nousi itsevaltiaan asemaan--> ympyrä sulkeutuu.
1. a. Kolmatta säätyä verotettiin enemmän ja heillä oli vähemmän äänivaltaa.
b. Pahamaineinen vankilalinnoitus.
c.Kansa halusi tasa-arvon ja samat oikeudet ja lait kaikille
2. Kaikki ihmiset tasa-arvoisia lain edessä, uskonnon vapaus, avioero sallittua, orjuus kielletty, oikeus työhön ja koulutukseen.Käyttöön otettiin yhtenäiset pituus ja painomitat, pukeutuminen yksinkertaistui. Ihmisoikeuksien julistuksen periaatteet näkyvät Suomen laissa eli valta kuuluu kansalle, kaikki ovat vapaita ja tasa-arvoisia, kaikilla oikeus äänestää ja ilmaista mielipiteensä.
Historian koe
-Rikkaat olivat virkamiehiä, aateliset myös jotkut talonpojat,papit, porvarit ja upseerit.
-Tavallinen kansa talonpojat, torpparit ja tilattomat, työläiset, palvelusväki kiertolaiset ja kerjäläiset.
-Asumus:Rikkailla oli varaa kartanoihin, joka olivat isoja valoisia ja koristeellisia, ulkomailta tuotua tavaraa. Köyhillä oli pienempi, ikkunaton savu tupa jotka olivat pimeitä ja vaatimattomia. Talonpojilla oli maatila niihin saatettiin rakentaa ikkuna ja savupiippu. Niissä oli vähän huonekaluja. Tilattomilla ei ollut asuntoa.
-Vaatetus: Rikkailla kauppiailla ja aatelisilla oli useita hienoja asuntoja jotka oli tehty ulkomailta tuoduista kankaista. Naisilla hame, huivi ja koruja. miehillä polvihousut sukat paita ja liivi sekä korkokengät. Rahvaalla arkena työvaatteet, pyhiä varten yksivaatekerta. Alusvatteita ei ollut, piti käyttää päähinettä. Vaatteet hyvin likaisia.
-Elinkeinot: Rikkaimmat olivat tärkeitä virkamiehiä ja kauppiaita. Oli myös eri alojen käsityöläisiä ja palvelusväkeä. Laivojen rakennusta ja teollisuutta ja tervanpolttoa, joissain kaupungeissa kukoistivat rautaruukit. Maaseudulla asuvat viljelivät maata.
-koulutus:Vain rikkaimpien lapset kävivät koulua. Köyhimpen lapset menivät töihin.
-arkielämä: Rikkaat viettivät ylellistä elämää olemalla illallisilla teekutsuilla ja tanssiaisissa. Miehet pelasivat korttia ja naiset tekivät käsitöitä. Rahvas teki töitä ja arkiaskareita
-perhe-elämä:Synnyttin saunassa, lasten tuli totella vanhempiaan, mentiin naimisiin nuorena ja vanhemmat tekivät avioliittosopimuksen. Monet kuolivat kotona ja kuolevaa ei jätetty yksin, eri sukupolvet asuivat saman katon alla.
-elämä eripuolella Suomea: Pohjois-Suomessa tärkein elinkeino oli poronhoito,sekä metsästys,kalastus, karjanhoito, marjastus. Elämä liittyi kiinteästi luontoon ja uskomuksiin, saamelaiskulttuuri. Itä-Suomessa elinkeinoina kalastus ja kaskiviljely. asuinpaikkaa vaihdettiin usein, oli suurperheitä. Vaikutteita tullut idän suunnasta. Länsi-Suomessa vaikutteita Euroopasta. asuttiin kyläyhteisöissä ja peltoviljeltiin
-muuta tärkeää:Sodat kiihtyivät tarvittiin sotilaita. Suomesta tuli luterilainen ja jumalanpalvelukset suomeksi. Perustettiin kouluja ja postilaitos. Kuninkaan edustaja Suomessa oli Pietari Brahe. Isovihan aika 1713-1721. Nälkävuodet1695-1697.
-Tavallinen kansa talonpojat, torpparit ja tilattomat, työläiset, palvelusväki kiertolaiset ja kerjäläiset.
-Asumus:Rikkailla oli varaa kartanoihin, joka olivat isoja valoisia ja koristeellisia, ulkomailta tuotua tavaraa. Köyhillä oli pienempi, ikkunaton savu tupa jotka olivat pimeitä ja vaatimattomia. Talonpojilla oli maatila niihin saatettiin rakentaa ikkuna ja savupiippu. Niissä oli vähän huonekaluja. Tilattomilla ei ollut asuntoa.
-Vaatetus: Rikkailla kauppiailla ja aatelisilla oli useita hienoja asuntoja jotka oli tehty ulkomailta tuoduista kankaista. Naisilla hame, huivi ja koruja. miehillä polvihousut sukat paita ja liivi sekä korkokengät. Rahvaalla arkena työvaatteet, pyhiä varten yksivaatekerta. Alusvatteita ei ollut, piti käyttää päähinettä. Vaatteet hyvin likaisia.
-Elinkeinot: Rikkaimmat olivat tärkeitä virkamiehiä ja kauppiaita. Oli myös eri alojen käsityöläisiä ja palvelusväkeä. Laivojen rakennusta ja teollisuutta ja tervanpolttoa, joissain kaupungeissa kukoistivat rautaruukit. Maaseudulla asuvat viljelivät maata.
-koulutus:Vain rikkaimpien lapset kävivät koulua. Köyhimpen lapset menivät töihin.
-arkielämä: Rikkaat viettivät ylellistä elämää olemalla illallisilla teekutsuilla ja tanssiaisissa. Miehet pelasivat korttia ja naiset tekivät käsitöitä. Rahvas teki töitä ja arkiaskareita
-perhe-elämä:Synnyttin saunassa, lasten tuli totella vanhempiaan, mentiin naimisiin nuorena ja vanhemmat tekivät avioliittosopimuksen. Monet kuolivat kotona ja kuolevaa ei jätetty yksin, eri sukupolvet asuivat saman katon alla.
-elämä eripuolella Suomea: Pohjois-Suomessa tärkein elinkeino oli poronhoito,sekä metsästys,kalastus, karjanhoito, marjastus. Elämä liittyi kiinteästi luontoon ja uskomuksiin, saamelaiskulttuuri. Itä-Suomessa elinkeinoina kalastus ja kaskiviljely. asuinpaikkaa vaihdettiin usein, oli suurperheitä. Vaikutteita tullut idän suunnasta. Länsi-Suomessa vaikutteita Euroopasta. asuttiin kyläyhteisöissä ja peltoviljeltiin
-muuta tärkeää:Sodat kiihtyivät tarvittiin sotilaita. Suomesta tuli luterilainen ja jumalanpalvelukset suomeksi. Perustettiin kouluja ja postilaitos. Kuninkaan edustaja Suomessa oli Pietari Brahe. Isovihan aika 1713-1721. Nälkävuodet1695-1697.
Kokeen kertaus
1. KIeli kehittyi, perustettiin postilaitos, perustettiin Turun yliopisto ja kouluja, jumalanpalveluksia alettiin pitää suomeksi
2. Miehet joutuivat sotiin, tilan työt jäivät naisille ja lapsillle, verot veivät tulot, ei puollustuskykyistä armeijaa
3. a. Alkoi kehittyä teollisuutta kaupunkeihin.
b. Varakkaimpien kauppiaiden perheet viettivät aikaa seurapiirikutsuilla
c. 1700-luvun ihmisen aseman pystyi päättelemään vaatetuksesta. tavalliset ihmiset eivät saaneet käyttää hienoja vaatteita
d. Suomenlinnan rakentamisen myötä kaupankäynti vilkastui ja tuli paljon uusia kauppiaita
e. Porvaristo johti kaupunkia ja kaupankäyntiä porvaristo jakautui kauppiaisiin ja käsityöläisiin
4.pohjoinen kulttuurialue (pronhoito,saamelaiskulttuuri), läntinen kulttuurialue (peltoviljely, kylä yhteisöt), itäinen kulttuurialue (kalastus ja kaskiveljely) . Alueiden syntyyn ovat vaikuttaneet maantieteelliset erot ja yhteydet ympäröiviin kulttuureihin.
5. Pukeutumisessa, sisutuksessa ja ruuissa otettiin mallia Ranskasta.
Rakentaminen toi Helsinkiin paljon sotilaita jotka tarvitsivat ruokaa, vaatteita ja majapaikkoja kaupankäynti vilkastui ja tuli uusia kauppiaita. OPittiin uusia rakennustapoja.
2. Miehet joutuivat sotiin, tilan työt jäivät naisille ja lapsillle, verot veivät tulot, ei puollustuskykyistä armeijaa
3. a. Alkoi kehittyä teollisuutta kaupunkeihin.
b. Varakkaimpien kauppiaiden perheet viettivät aikaa seurapiirikutsuilla
c. 1700-luvun ihmisen aseman pystyi päättelemään vaatetuksesta. tavalliset ihmiset eivät saaneet käyttää hienoja vaatteita
d. Suomenlinnan rakentamisen myötä kaupankäynti vilkastui ja tuli paljon uusia kauppiaita
e. Porvaristo johti kaupunkia ja kaupankäyntiä porvaristo jakautui kauppiaisiin ja käsityöläisiin
4.pohjoinen kulttuurialue (pronhoito,saamelaiskulttuuri), läntinen kulttuurialue (peltoviljely, kylä yhteisöt), itäinen kulttuurialue (kalastus ja kaskiveljely) . Alueiden syntyyn ovat vaikuttaneet maantieteelliset erot ja yhteydet ympäröiviin kulttuureihin.
5. Pukeutumisessa, sisutuksessa ja ruuissa otettiin mallia Ranskasta.
Rakentaminen toi Helsinkiin paljon sotilaita jotka tarvitsivat ruokaa, vaatteita ja majapaikkoja kaupankäynti vilkastui ja tuli uusia kauppiaita. OPittiin uusia rakennustapoja.
Kaupungit vilkastuvat
-1700-luvulla Suomen suurin kaupunki oli Turku, muut kaupungit olivat vielä pieniä.
-Kaupunkien elämä keskittyi kaupankäyntiin, jota johti porvaristo-->jakautui kauppiaisiin ja käsityöläisiin.
-teollisuus kehittyi(raudan valmistus, tervan poltto) .
-Helsinki kasvoi Suomen linnan rakentamisen myötä ja kehittyi merkittäväksi kauppapaikaksi.
-vaatetuksesta tunnisti, mihin ihmisryhmään kukin kuului.
tehtävä.1
kauppiaita, käsityöläisiä
tehtävä. 2
Oli rikkaita kauppiaita perheineen jotka viettivät ylellistä elämää. Oli myös suuri joukko työläisiä, palvelusväkeä, kiertolaisia ja kerjäläisiä joiden elämä oli yksinkertaista ja köyhääkin eikä heillä ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon
tehtävä. 3
Rahvaalla arkisin työvaatteet pyhäpäiviä varten yksi vaatekerta. Alusvaatteita ei ollut. Rikkailla useita hienoja vaatekertoja, jotka tehty ulkomailta tuoduista kankaista.
tehtävä. 4
Tuli paljon sotilaita jotka tarvitsivat ruokaa vaatteita ja majapaikkoja. Kaupankäynti vilkastui, uusia kauppiaita saapui kaupunkiin. Opittiin rakentamaan ulkovessoja, uusia rakennustapoja sekä käyttämään uusia materiaaleja rakentamisessa.
-Kaupunkien elämä keskittyi kaupankäyntiin, jota johti porvaristo-->jakautui kauppiaisiin ja käsityöläisiin.
-teollisuus kehittyi(raudan valmistus, tervan poltto) .
-Helsinki kasvoi Suomen linnan rakentamisen myötä ja kehittyi merkittäväksi kauppapaikaksi.
-vaatetuksesta tunnisti, mihin ihmisryhmään kukin kuului.
tehtävä.1
kauppiaita, käsityöläisiä
tehtävä. 2
Oli rikkaita kauppiaita perheineen jotka viettivät ylellistä elämää. Oli myös suuri joukko työläisiä, palvelusväkeä, kiertolaisia ja kerjäläisiä joiden elämä oli yksinkertaista ja köyhääkin eikä heillä ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon
tehtävä. 3
Rahvaalla arkisin työvaatteet pyhäpäiviä varten yksi vaatekerta. Alusvaatteita ei ollut. Rikkailla useita hienoja vaatekertoja, jotka tehty ulkomailta tuoduista kankaista.
tehtävä. 4
Tuli paljon sotilaita jotka tarvitsivat ruokaa vaatteita ja majapaikkoja. Kaupankäynti vilkastui, uusia kauppiaita saapui kaupunkiin. Opittiin rakentamaan ulkovessoja, uusia rakennustapoja sekä käyttämään uusia materiaaleja rakentamisessa.
elämää maaseudulla
1.a talonpoikien
b asunto on iso,ruokaa pöydässä, ulkona viljelymaata
c tilattomia työn haussa
d isovanhempia, aikuisia ja lapsia
2.a koko suku saman katon alla,pukeutuminen,ruoka eiriittänyt kaikille lapsille, töitä lähdettiin etsimään nuorena
b. isovanhemmat hoitivat lapsia ja huonokuntoisista vanhuksista huolehdittiin kotona.
c ruoka ei riittänyt kaikille joten lapset joutuivat lähtemään nuorena kotoa.
3a posliini astiastoja, parempaa ruokaa, kahvia, hienoja vaatteita ja koruja, taideteoksia.
b asunnot loistokkaita, ulkomaisia tuotteita ja kankaita
b asunto on iso,ruokaa pöydässä, ulkona viljelymaata
c tilattomia työn haussa
d isovanhempia, aikuisia ja lapsia
2.a koko suku saman katon alla,pukeutuminen,ruoka eiriittänyt kaikille lapsille, töitä lähdettiin etsimään nuorena
b. isovanhemmat hoitivat lapsia ja huonokuntoisista vanhuksista huolehdittiin kotona.
c ruoka ei riittänyt kaikille joten lapset joutuivat lähtemään nuorena kotoa.
3a posliini astiastoja, parempaa ruokaa, kahvia, hienoja vaatteita ja koruja, taideteoksia.
b asunnot loistokkaita, ulkomaisia tuotteita ja kankaita
Pietari Brahe
Perjantai
Suuri työ meni tähän
Läksyt on historiaa 🤣
Vasa laiva
Vasa
Ruotsin kuningas II Adolf antoi käskyn rakentaa uuden sota-aluksen turvaamaan Ruotsin muuta laivastoa eteläisellä Itä-merellä. Laiva kuitenkin upposi kuin Titanic neitsytmatkallaan.Tänä päivänä Vasa laiva on Vasa museossa Tukholmassa.
Rakentaminen
Laivan rakentaminen kesti 3 vuotta 1625-1628.
Käskyn laivaston uuden lippulaivan rakentamiselle antoi silloinen Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf.Sitä rakennettiin tukholmalaisella telakalla. Rakennustöitä johtivat kaksi laivanrakentajaa Ruotsista ja Hollannista. Hollantilainen Hybertsson kuitenkin sairastui ja kuoli ennen Vasa laivan valmistumista. Aluksen rakentamiseen tarvittiin tuhatkunta tammea sekä eri ammattikuntien taitajia. Rakennustyöt eivät aina edenneet suunnitellusti. Materiaaleista oli pulaa ja rakennuspiirrustukset muuttuivat rakentamisen aikana.
Valmistuessaan vuonna 1626 se oli Euroopan suurimpia sotalaivoja. Aluksessa oli kolme kantta ja se oli 69 metriä pitkä. Sen korkeus oli 52 metriä ja se painoi 1200 tonnia. Alus oli koristeltu veistoksin ja varustettu 64 kanuunalla.
Uppoaminen
Vasa laiva lähti matkaan Tukholmasta 10.8.1628. Sää oli hyvä. Laiva ennätti matkata reilun kilometrin kun tuulen puuska kaatoi sen.Alus upposi nopeasti muutamassa minuutissa noin kolmenkymmenen metrin syvyyteen. Tietojen mukaan noin 50 ihmistä hukkui mutta kapteeni Hansson pelastui. Uppoamisen syynä arvellaan olleen sen kiikkeryys ja rakennusvirheet. Alus makasi meren pohjassa 333 vuotta.
Vasa laiva tänään
Vuonna 1956 ruotsalainen merihistorioitsija löysi Vasan hylyn ja se nostettiin 24.4.1961.
Tänä päivänä vasan koottu hylky sijaitsee Tukholman Vasa-museossa,jonne ihmiset pääsivät sitä katselemaan 15.6.1990.
Ruotsin kuningas II Adolf antoi käskyn rakentaa uuden sota-aluksen turvaamaan Ruotsin muuta laivastoa eteläisellä Itä-merellä. Laiva kuitenkin upposi kuin Titanic neitsytmatkallaan.Tänä päivänä Vasa laiva on Vasa museossa Tukholmassa.
Rakentaminen
Laivan rakentaminen kesti 3 vuotta 1625-1628.
Käskyn laivaston uuden lippulaivan rakentamiselle antoi silloinen Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf.Sitä rakennettiin tukholmalaisella telakalla. Rakennustöitä johtivat kaksi laivanrakentajaa Ruotsista ja Hollannista. Hollantilainen Hybertsson kuitenkin sairastui ja kuoli ennen Vasa laivan valmistumista. Aluksen rakentamiseen tarvittiin tuhatkunta tammea sekä eri ammattikuntien taitajia. Rakennustyöt eivät aina edenneet suunnitellusti. Materiaaleista oli pulaa ja rakennuspiirrustukset muuttuivat rakentamisen aikana.
Valmistuessaan vuonna 1626 se oli Euroopan suurimpia sotalaivoja. Aluksessa oli kolme kantta ja se oli 69 metriä pitkä. Sen korkeus oli 52 metriä ja se painoi 1200 tonnia. Alus oli koristeltu veistoksin ja varustettu 64 kanuunalla.
Uppoaminen
Vasa laiva lähti matkaan Tukholmasta 10.8.1628. Sää oli hyvä. Laiva ennätti matkata reilun kilometrin kun tuulen puuska kaatoi sen.Alus upposi nopeasti muutamassa minuutissa noin kolmenkymmenen metrin syvyyteen. Tietojen mukaan noin 50 ihmistä hukkui mutta kapteeni Hansson pelastui. Uppoamisen syynä arvellaan olleen sen kiikkeryys ja rakennusvirheet. Alus makasi meren pohjassa 333 vuotta.
Vasa laiva tänään
Vuonna 1956 ruotsalainen merihistorioitsija löysi Vasan hylyn ja se nostettiin 24.4.1961.
Tänä päivänä vasan koottu hylky sijaitsee Tukholman Vasa-museossa,jonne ihmiset pääsivät sitä katselemaan 15.6.1990.
Kustaa Vaasa
Vastaukset
käsitekartta pädillä internet ongelmien takia en saa pedaan
1. Kustaa vaasan kruunaus päivä
2.a)kuninkuus siirtyy vanhimmalle pojalle
b)kuninkaan johtama luterilainen kirkko
c)Tanskan Norjan ja Ruotsin liitto
d)aatelisia surmattiin Tanskan kuninkaan käskystä
3.valta keskitettiin kuninkaalle ja virkamiehille.
kuningas johti kirkkoa
4.a)Johti kirkkoa,luterilainen uskonto. valtio vaurastui. Rakennutti linnoja.
b)Verot , kirkon haituun ottaminen, vallan kesittäminen kuninkaalle.
1. Kustaa vaasan kruunaus päivä
2.a)kuninkuus siirtyy vanhimmalle pojalle
b)kuninkaan johtama luterilainen kirkko
c)Tanskan Norjan ja Ruotsin liitto
d)aatelisia surmattiin Tanskan kuninkaan käskystä
3.valta keskitettiin kuninkaalle ja virkamiehille.
kuningas johti kirkkoa
4.a)Johti kirkkoa,luterilainen uskonto. valtio vaurastui. Rakennutti linnoja.
b)Verot , kirkon haituun ottaminen, vallan kesittäminen kuninkaalle.
Leonardo Da Vinci
Leonardo da Vinci, Leonardo di ser Piero da Vinci syntyi 15.4.1452 Italiassa. Hänen isänsä oli notaari Piero da Vinci ja äiti maalaistyttö Caterina. He eivät olleet naimisissa. Lapsuutensa 5-vuotiaasta alkaen hän vietti isänsä perheessä. Koulutuksen taidemaalariksi hän sai firenzetseläiseltä Verrocchiolta. Alkuun Leonardo työskenteli Milanossa, myöhemmin Roomassa, Venetsiassa ja Bolognassa. Viimeiset elinvuotensa hän vietti Ranskassa jossa hän kuoli 2.5.1519, 67 vuotiaana,lapsettomana.
Taidemaalauksen lisäksi da Vinci toimi tutkijana ja keksijänä.
Leonardo da Vinci taiteilijana
Leonardo tunnetaan erityisesti maalauksistaan joista tunnetuin on Mona Lisa. Muita tunnettuja teoksia ovat muun muassa Luolamadonna ja Pyhä ehtoollinen. Hän osasi myös tehdä veistoksia pronssista,marmorista ja savesta.Hän oli kiinnostunut myös musiikista ja kirjallisuudesta.
Leonardo keksijänä
Leonardo suunniteli ja rakensi erilaisa sotimiseen käytettäviä laitteita esimerkiksi liikutettavia siltoja ja kulkuneuvoja, kanuunoja. Hän toimi myös arkkitehtinä kanavointi- ja kaupunkisunnittelu projekteissa. Leonardo tutki innostuneesti erilaisia fysiikan,matematiikan,anatomian ja optiikan asioita.
Leonardo yhdistää taiteen ja tieteen
da Vincia kiinnosti suuresti ihmisruumiin anatomia. Hän leikkeli ruumiita ja tutki ihmisen lihaksiston ja luuston toimintaa. Hän teki tutkimustensa pohjalta piirroksia jotka olivat ensimmäiset tarkat piirrokset ihmisen anatomiasta.
Muuta
da Vinci on mielestäni yksi historian hienoimpia taiteilijoita ja arvostan hänen työtään. Hän oli monitaitaja ja keksi lukuisia keksintöjä. Leonardo da Vinci oli innokas tutkija. Hänen tekonsa näkyy vielä nykyään.
Taidemaalauksen lisäksi da Vinci toimi tutkijana ja keksijänä.
Leonardo da Vinci taiteilijana
Leonardo tunnetaan erityisesti maalauksistaan joista tunnetuin on Mona Lisa. Muita tunnettuja teoksia ovat muun muassa Luolamadonna ja Pyhä ehtoollinen. Hän osasi myös tehdä veistoksia pronssista,marmorista ja savesta.Hän oli kiinnostunut myös musiikista ja kirjallisuudesta.
Leonardo keksijänä
Leonardo suunniteli ja rakensi erilaisa sotimiseen käytettäviä laitteita esimerkiksi liikutettavia siltoja ja kulkuneuvoja, kanuunoja. Hän toimi myös arkkitehtinä kanavointi- ja kaupunkisunnittelu projekteissa. Leonardo tutki innostuneesti erilaisia fysiikan,matematiikan,anatomian ja optiikan asioita.
Leonardo yhdistää taiteen ja tieteen
da Vincia kiinnosti suuresti ihmisruumiin anatomia. Hän leikkeli ruumiita ja tutki ihmisen lihaksiston ja luuston toimintaa. Hän teki tutkimustensa pohjalta piirroksia jotka olivat ensimmäiset tarkat piirrokset ihmisen anatomiasta.
Muuta
da Vinci on mielestäni yksi historian hienoimpia taiteilijoita ja arvostan hänen työtään. Hän oli monitaitaja ja keksi lukuisia keksintöjä. Leonardo da Vinci oli innokas tutkija. Hänen tekonsa näkyy vielä nykyään.
Kustaa vaasa yhdistää Ruotsin
-Kruunu vaihtoi usein omistajaa
-Ruotsi kuului Kalmarin unioniin eli Tanskan Norjan Ja Ruotsin liittoon
-Tanska hyökkäsi Ruotsiin kuninkaaksi Cristian toinen
-Teloitti kruunajaisissa aatelisia
-Tapahtumaa kutsutaa tukohlman verilöylyksi
-Ruotsalaiset kumminkin kapinaan
-Kapinaa johti Kustaa Eerikin poika Vaasa
-Kapinallist ja lyypekkiläiset häätivät Tanskalaiset ruotsista
-Ruotsin kuninkaaksi kruunattiin Kustaa Vaasa
-kruunajapäivä on yhä Ruotsin kansallispäivä 6 kesäkuuta
Kuva1-Tanskan kuningas Kristian toinen surmauttaa Ruotsin aatelisia kruunajaisjuhlassa
Kuva2-Kustaa Vaasa piileskeli Tukholman tapahtumien jälkeen
Kuva3-Kustaa kasasi kapinallisjoukkoja talonpojista
Kuva4-Kustaa kruunattiin Ruotsin kunikaaksi
-Ruotsi kuului Kalmarin unioniin eli Tanskan Norjan Ja Ruotsin liittoon
-Tanska hyökkäsi Ruotsiin kuninkaaksi Cristian toinen
-Teloitti kruunajaisissa aatelisia
-Tapahtumaa kutsutaa tukohlman verilöylyksi
-Ruotsalaiset kumminkin kapinaan
-Kapinaa johti Kustaa Eerikin poika Vaasa
-Kapinallist ja lyypekkiläiset häätivät Tanskalaiset ruotsista
-Ruotsin kuninkaaksi kruunattiin Kustaa Vaasa
-kruunajapäivä on yhä Ruotsin kansallispäivä 6 kesäkuuta
Kuva1-Tanskan kuningas Kristian toinen surmauttaa Ruotsin aatelisia kruunajaisjuhlassa
Kuva2-Kustaa Vaasa piileskeli Tukholman tapahtumien jälkeen
Kuva3-Kustaa kasasi kapinallisjoukkoja talonpojista
Kuva4-Kustaa kruunattiin Ruotsin kunikaaksi
Löytöretket
Kesti 1400-1500. Caribialle, erelä Amerikkaan ja maailman ympäri. Meritie Intiaan. Etsittiin arvometalleja. Dias, Kolumbus, Gama, Magalhäes lähdettiin Espanjasta ja Portugalista. Maantieto laajeni, löytyi kultaa ja timantteja sekä uusia kasvi ja eläin lajeja,kartat tarkentu
HISTORIAA joka henkäyksellä historiaa
Linjoja rakennettiin paljon kute erittäin hyvin tunnettu Olavin linna1575. Ja Turun linna 1200sekä Viipurin linna1293 . Kirkkoja on Turun tuomiokirkko1200 ,jumafari1275ja vanaja1495
ensimmäisen kappaleen arviointi
Historia on mennyttä aikaa jotkin hitorian tapahtumat ovat tapahtuneet satoja tuhansia jopa miljoonia vuosia sitten.Historia herättää minussa kysymyksiä kuten miksi ydin pommi keksittiin ja paljon muuta.Opin jakson aikana sen että minulle jäi mieleen miten kehitys toimi eli miten ihminen kehittyi.
Ok!
Tuula-ope
Ok!
Tuula-ope