Männyn runko.

Puut
Puulla on kolme osaa, juuret, runko ja lehdet. Puun runko on kovaa, mutta samalla sitkeää ainetta. Näin puu kestää rungon ja oksien painon ja taipuu joustavasti myrskyssä.

Männyn juuret.

Juuret
Puulla on oltava pitkät ja vahvat juuret, joiden avulla se pysyy tukevasti kiinni maassa eikä helposti kaadu. Niiden toinen tärkeä tehtävä on imeä maasta vettä ja siihen liuenneita ravinteita.

Koivun lehtiä.

Lehdet
Kasvien lehdet ovat vihreitä, koska niiden soluissa on runsaasti hyvin pieniä viherhiukkasia. Ilmasta viherhiukkasiin virtaa hiilidioksidia lehtien alapinnan pienten rakojen läpi.

Kärpässieni, yksi suomen yleisimmistä myrkkysienistä.

Sienet
Sienessä on kaksi osaa, lakki ja jalka. Maan alla on sienirihmastoa. Se on sienten maanalainen osa, jonka avulla sieni saa maasta vettä ja ravinteita. Sienirihmaston avulla sieni myös leviää ymristöönsä. Sieni talvehtii sienirihmaston avulla, joka ei kuole talven aikana. Sienet ryhmitellään itiöiden sijainnin mukaan. Sienissä ei ole lehtivihreää, jolloin ne eit kykene yhteyttämään, joka tarkoittaa että ne eivät ole kasveja.

Sienen heltat.

Kääpäsieni puun rungossa.

Puiden rungoissa kasvaa usein kääpäsieniä. Ne ovat elintavoiltaan loisia. Kun ne ottavat tarvitsemansa aineet elävästä puusta, ne eivät anna mitään tilalle.










Kuvissa mänty
vasemmalla ja kuusi oikealla.

Mänty ja kuusi
Kaikkien havupuiden lehdet ovat ohuita, kovia neulasia. Neulasien vahapinta ja pieni koko vähentävät veden haihtumista, jonka takia havupuut tulevat toimeen vähälläkin vedellä. Pihka suojaa puuta tuhohyönteisiltä ja sienitaudeilta.

Käpy muodostuu emikukinnosta, kuvassa männynkäpy.

Mänty
Mänty pystyy kasvamaan kuivassa ja vähäravinteisessa maastossa. Mänty vaatii runsaasti valoa, toisin kuin kuusi. Kanervaa pidetään mäntymetsän tunnuskasvina, sillä sitä kasvaa niissä paljon. Myös puolukoita on paljon mäntymetsissä. Jäkälää taas kasvaa puiden oksista riippumalla. Mänty kestää tulta aika hyvin. Männyn pystyy tunnistamaan solakasta, oksattomasta rungosta puun alaosassa.

Havunneulasia

Kuusi
Kuuset voivat kasvaa hyvin lähellä toisiaan, jonka takia tiheän kuusimetsän hämäryydessä ei kasva juuri mitään. Kuusentaimet pystyvät kasvamaan isompien puiden ja pensaiden varjossa, jonka takia kuuset valtaavat helposti uusia kasvupaikkoja. Kuusi menestyy parhaiten kosteassa ja ravinnerikkaassa maastossa. Kuusi kaatuu myrskyssä helpommin kuin mänty, koska tällä ei ole syvälle ulottuvaa pääjuurta, kuten männyllä. Mustikka on tyypillinen kuusimetsän kasvi. Monilla kuusimetsän olosuhteisiin tottuneella kasvilla on vaaleat, hämärässä näkyvät kukat. Vanamo on tällainen. Metsä maitikka on kuusimetsän yleinen siemenkasvi, ja saniaisia kasvaa varjoisimmilla paikoilla.

Vaahtera kauniissa ruskan väreissä.

Lehtipuut
Syksyllä lehtipuiden kellertävät värit johtuvat siitä, että ennen lehtien putoamista, puut kuljettavat viherhiukkasten tärkeät aineet runkoon ja oksiin ja lehtiin jää niiden kesän aikana keräämiä värikkäitä aineita.


Haavan lehdet ovat pitkien litteiden lehtiruotien päässä, minkä vuoksi pieninkin tuulenvire saa haavan lehdet värisemään.