Reflektion avulla tarkastelemme toimintaamme, kokemuksiamme, tunteitamme ja niitä tulkintoja, joita näiden pohjalta olemme itsellemme luoneet ja jotka ohjaavat toimintaamme. Reflektion käsitettä on tutkittu oppimisen näkökulmasta paljon ja jokainen tutkija on halunnut tuoda sen ympärille omat tulkintansa niin, että koko käsite tuntuu nykyään hahmottomalta ja sekavalta.

Jack Mezirowin mukaan reflektion tavoitteena on omien uskomusten oikeutuksen kriittinen selvittely. Kriittisellä itsereflektiolla Mezirow tarkoittaa prosessia, jossa tutkimme ja arvioimme nimenomaan ennakko-oletuksiamme: mistä ne syntyvät ja ovat lähtöisin, ovatko ne päteviä ja mitä niistä aiheutuu. (Mezirow 1995.) Kun nostamme itsestään selvänä pidettyjä ja usein alitajuisesti vaikuttavia taustaoletuksiamme esiin kriittisen reflektion avulla, voimme myös helpommin niitä muuttaa. Dialogin rooli on keskeinen, kun taustaoletuksia lähdetään tutkimaan, kyseenalaistamaan ja laittamaan koetukselle. 

Seuraavissa luvuissa esittelen muutamia tapoja ja menetelmiä, joilla nostan opiskelijoiden pystyvyyskäsitystä tarkasteltavaksi omassa opetuksessani.

Lähde: Mezirow, J. 1995. Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa Mezirow, J. (toim.) Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa.