Soittimia, joissa on koskettimisto oli klaviatuuri, nimitetään kosketinsoittimiksi.

Klavikordi on pienikokoinen, hyvin hiljainen historiallinen eurooppalainen kosketinsoitin. Se keksittiin 1300-luvulla ja sitä valmistettiin vielä 1840-luvulle asti. Klavikordi on eräs pianoa edeltävä kosketinsoitin, jonka piano myöhemmin lopulta syrjäytti.


klavikordi

Cembalo

Soittimen valtakausi kesti lähes kolme vuosisataa. Soittimen kukoistuskausi oli n. 1650-1750-luvuilla. Cembalo on usein tuhlailevasti koristeltu. Cembalo on myös pianon edeltäjä.


flyygeli

Pianon keksi italialainen Bartolommeo Christofoni vuonna 1709 rakentaessaan cembaloon vasarakoneistoa. Pianoja oli alussa kolmea eri tyyppiä: flyygeli (kuvassa), pystypiano ja taffelipiano (alla).



Piano on monipuolinen soitin, jolle on sävelletty paljon soolo- ja kamarimusiikkiteoksia. Se on myös erinomainen säestyssoitin, joka sopii moneen musiikin tyyliin, nykymusiikkiin, pop- ja rockmusiikkiin. Pianossa on yksi koskettimisto, jossa on 85-88 valkoista ja mustaa kosketinta. Mustista koskettimista muodostuu pentatoninen asteikko. Pedaaleja on tavallisimmin kaksi. Ne ovat unacorda (vaimentaja) ja pedaali (pidentäjä).

Urut

Urut ovat yli 2000 vuotta vanha soitin. Urkuja kutsutaan myös pilliuruiksi tai kirkkouruiksi, joissa yhdistyvät puhallin- ja kosketinsoitin. Urut muodostuvat pillistöstä, ilmanantolaitteista ja koneistosta, joka käsittää myös soittopöydän. Uruissa on paineilman avulla soivat pillit. Äänen laatu riippuu pillien muodosta ja rakenteesta. Pillejä on kahta eri lajia. Huilupillit tehdään metallista tai puusta, ja niiden äänen synty muistuttaa nokkahuilun äänen syntyä. Kielipillit ovat lähes aina metallisia, niiden ääni syntyy samaan tapaan kuin klarinetin. Suuren C:n pillin pituus on 4,8 metriä.

Vuoden 850 tienoilla Englannissa oli kuuluisat urut, joissa oli 400 pilliä. Soittamista varten tarvittiin 70 miestä pumppaamaan ilmaa palkeisiin. Uruista lähti lähes sellainen meteli, että kuulijoiden oli pakko tukkiakorvansa välttyäkseen kuulovaurioilta. Urkujen soitto vaatii hyvää silmien, ajatuksen, jalkojen ja käsien yhteistyötä.

Harppu (enkelten soitin)

Harppu on näppäilysoitin. Harppua soitetaan näppäilemällä kieliä kaikilla muilla sormilla paitsi pikkurilleillä. Tyypillisimmät soittotavat ovat arpeggio (murtosoitinkulku) ja glissando (käsi pyyhkäisee kieliä pitkin). Harpun kielet ovat enimmäkseen suolikieliä, matalimmat on päällystetty uhuella metallipunoksella. Harppu viritetään seitsemällä pedaalilla.