Vaskipuhaltimet

Vaskipuhaltimet eli puhallinsoittimet

  • ovat kehittyneet keskiajan signaalitorvista eli merkinantotorvista
  • nykyisin orkesterissa on 11 soittajan vaskisto (4 käyrätorvea, 3 trumpettia, 3 pasunaa, 1 tuuba)
  • jokaisessa soittimessa on suukappale, mikä vaikuttaa puhaltimen sointiin
  • joissakin puhaltimissa käytetään sordiinoa. Sen avulla voidaan säädellä soittimen ääntä.
trumpetin sordiinoja

Sordiinoja on monenlaisia, ja niitä valmistetaan monenlaisista materiaaleista, useimmiten puusta ja metallista. Ääntä voidaan myös säädellä työntämällä käsi kaikusuppiloon.

käyrätorvi
Käyrätorvi on yksi vaikeampia soittimia soittaa. Jos käyrätorvi vedetään suoraksi, sen pituus on 3-4 metriä.


trumpetti




Trumpetti on ääneltään kaikkein läpitunkevana. Trumpetin alkuperä on sotilaallinen. Trumpetin koko vaihtelee piccolotrumpetista bassotrumpettiin.




pasuuna eli vetopasuuna



Pasuunaa sanotaan usein vetopasuunaksi, koska siihen on rakennettu kaksi sisäkkäin menevää putkea, joista toista vetämällä putken pituutta voidaan lisätä. Pasuunana on seitsemän vetoa, kukin vastaa puolen sävelaskeleen madallusta sävelkorkeuteen. Vetojärjestelmän avulla pasuunalla voidaan soittaa helposti esim. Glissando (liukuen) tai huojuva vibrato.


tuuba

Tuuba on vaskipuhaltimista matalin ääneltään. Tuubia on useaa eri kokoa. Soittimella on musiikillisen elefantin maine. Tuuba kehittyi 1800-luvun lopulla.