FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (2 op)

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet 

Opintojaksossa perehdytään filosofisen ajattelun luonteeseen tutustumalla joihinkin filosofisiin ongelmiin. Opintojakson aikana harjaannutaan soveltamaan filosofista työtapaa: kyseenalaistamaan, määrittelemään käsitteitä ja perustelemaan omia ajatuksia. Argumentaatiotaidot ja kriittinen ajattelu ovat kurssin keskeistä sisältöä. 

Opintojakson laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa painottuvat monitieteellinen ja luova osaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen. Opintojakson aikana tavoitteena on kehittää dialogisuutta ja hyvää argumentaatiota, mikä edistää opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Filosofia on luonteeltaan eri tiedonaloja integroiva oppiaine, mikä auttaa vahvistamaan opiskelijan monitieteellistä ja luovaa osaamista

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
  • oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä
  • tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
  • perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
  • osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

  • mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
  • johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
  • keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
  • tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
  • tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

Opintojakson arviointi 

Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan jatkuvasti painottaen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Jatkuvaa arviointia ei ole pakko dokumentoida.

Numeerinen arviointi perustuu näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Tämä koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista. 

Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.