17. Voiko Suomi olla biotalouden edelläkävijä?
Luvun sisällys
17.1 Mitä ovat ekosysteemipalvelut ja luonnonvarat?17.2 Suomi voisi olla biotalouden edelläkävijä
17.3 Joet, järvet ja Itämeri ovat aineellisia ja aineettomia luonnonvarojamme
17.4 Puhdas vesi on maailman tärkein luonnonvara
17.5 Metsillä on suuri merkitys
17.6 Maatalous ja puutarhat luonnonvaroina
17.1 Mitä ovat ekosysteemipalvelut ja luonnonvarat?
Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja ja luonnon toimintaa. Luonnonvaroja ovat esimerkiksi ravintokasvit, puut ja lääkekasvit. Luonnon toimintaa ovat esimerkiksi pohjaveden puhdistuminen ja varastoituminen sekä auringon lämmitysenergia.
| Palvelu | Kuvaus |
|---|---|
| Tuotantopalvelut | Luonnosta saatavia hyödykkeitä, kuten syötävät luonnonvarat ja maanviljelyn tuotteet, puhdas vesi, energia ja raaka-aineet. |
| Säätelypalvelut | Ilmaston säätely, tulvien tasaus ja pohjaveden muodostuminen, veden puhdistuminen, taudinaiheuttajien määrän säätely, eroosion säätely ja kasvien pölyttäminen. |
| Kulttuuripalvelut | Virkistys, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, tiede, taide, koulutus. |
| Ylläpitävät ja säilyttävät palvelut | Geneettinen, lajistollinen ja ekosysteemien monimuotoisuus. Ravinteiden sidonta ja kierto, maaperän muodostuminen, veden kierto, vihreiden kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi |
Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen. Luonnonvarat voidaan jakaa aineellisiin ja aineettomiin luonnonvaroihin.
Aineellisia luonnonvaroja ovat esimerkiksi metsät, kivet, malmit, viljelykelpoinen maaperä ja puhdas vesi. Niitä voi omistaa, ostaa ja myydä. Aineelliset luonnonvarat voivat olla uusiutuvia tai uusiutumattomia.
Uusiutumattomia luonnonvaroja ovat sellaiset luonnonvarat, jotka eivät käytön jälkeen enää palaa ennalleen. Tällaisia ovat kallioiden malmi- ja kivivarat, öljy, maakaasu, hiili ja soiden turve.
Aineettomia luonnonvaroja ovat luonnon rauhoittava vaikutus ihmiseen tai opetus ja tutkimus luonnosta. Niitä ei voi kukaan omistaa, ja niiden arvoa on mahdoton mitata rahassa.
Luonnonvarat, kuten auringonsäteily, merivirrat ja tuuli ovat jatkuvia virtoja, joiden käyttö ei vaikuta niiden määrään. Ne ovat aineettomia, uusiutuvia luonnonvaroja. Uusiutuvia luonnonvaroja ovat myös erilaiset ekosysteemipalvelut, kuten kasvien ja eläinten kasvu, pohjaveden puhdistuminen ja mehiläisten kukkien keväinen pölytystyö.
Kierrätettäviä luonnonvaroja ovat sellaiset luonnonvarat, joita voi käyttää useita kertoa. Esimerkiksi jätepaperista voi tehdä WC-paperirullan keskiosia tai auton romumetalli voidaan kierrättää muuhun käyttöön.
Metsän monet merkitykset.
17.2 Suomi voisi olla biotalouden edelläkävijä
Biotalous tarkoittaa vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Suuri osa ekosysteemipalveluista on meille ja yrityksille ilmaisia. Puhdasta ilmaa, hyvää multaa tai pölyttäjähyönteisiä ei lasketa taloudellisissa laskelmissa. Luontoa köyhdyttävästä toiminnasta ei myöskään laskuteta erikseen tuotteiden hinnoissa tai maankäyttösuunnitelmissa.
Luonnonvaroilla on sen sijaan maailmanmarkkinahinnat, jotka määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Niiden hinnoissa ei oteta kuitenkaan huomioon luonnon pilaantumista tai monimuotoisuuden vähenemistä.
Jos ekosysteemipalveluille määriteltäisiin hinta, tiedettäisiin, milloin on halvempaa säilyttää ja käyttää luonnon palveluita kuin tuottaa niitä keinotekoisilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi vedenpuhdistus, tulvantorjunta ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa toteuttaa suojelemalla näitä palveluja tuottava luonto.
Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa.
Biotalouden eli vihreän talouden kehittäjät uskovat, että talous- ja ympäristöongelmia voidaan ratkaista samanaikaisesti. Tämä onnistuu, kun rakennetaan sellaista yritystoimintaa, jossa ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja, ja joka on samalla taloudellisesti tuottavaa. Biotaloudessa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja materiaalien kierto on suljettu siten, että tuotannosta ei synny kasvihuonepäästöjä tai jätettä. Biotalous perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin.
Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan tuotteiden ja niissä olevien materiaalien kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Näin syntyy mahdollisimman vähän jätettä ja energian hukkaa.
Viljanviljely on osa biotaloutta.
Esimerkiksi puun jalostaminen paperiksi ja bakteerien hyödyntäminen arvometallien erottamiseksi malmista tai vedenpuhdistamoissa ovat biotaloutta. Tulevaisuudessa jätteet ja sivutuotteet kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Toisen yrityksen jäte sopii toisen yrityksen raaka-aineeksi.
Suomelle tehdään parhaillaan kansallista luonnonvarastrategiaa. Älykkäästi luonnon voimin –strategia kuvaa biotalouden uusiutuvien luonnonvarojen kestäväksi hoidoksi ja käytöksi ja niistä valmistettujen tuotteiden sekä palvelujen tuotannoksi samoin kuin biologisten ja teknisten menetelmien käytöksi tuotannossa.
Suomen metsävarat kuuluvat Euroopan laajempiin. Erityisesti uusiutuvan puun käyttöä biotaloudessa olisi mahdollista lisätä.
Biotalous hillitsee luonnonvarojen ehtymistä ja hidasta ilmastonmuutoksen aiheuttamia globaaleja ongelmia.
Jätehuollon periaatteita.
Video: biotalousstrategia
biotalous.fi Luovasti luonnonvaroista Suomen luonnonsuojeluliitto
17.3 Joet, järvet ja Itämeri ovat aineellisia ja aineettomia luonnonvarojamme
Vedet kulkureitteinä ja kalavesinä toivat esi-isämme Suomeen. Vedet ja vesiekosysteemit ovat aineellisia luonnonvaroja ja tuottavat ekosysteemipalveluna liikennereittejä. Voimakkaasti virtaavaa vettä on käytetty voimanlähteenä ensin vesimyllyissä ja nykyään sähköä tuottavissa vesivoimalaitoksissa. Teollisuus tarvitsee tuotantoprosesseissa usein puhdasta vettä. Jäähdytys- ja lauhdevesiä tarvitaan paljon monissa teollisuuslaitoksissa, kuten ydinvoimaloissa.
Kalastus on Suomessa tärkeä vapaa-ajan harrastus. Suomessa on 1,2 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa. Näistä 50 000 suomalaiselle kalastus on tärkein harrastus. Kalastajien saamista ennätyskaloista pidetään rekisteriä.
Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä. Suuri osa suomalaisista lomailee kotimaassa, usein veden äärellä. Lomailijoille ja retkeilijöille vesistöillä on suuri virkistysarvo. Rannoilla uidaan, kalastetaan, istutaan nuotiolla, veneillään ja nautitaan maisemista.
Suomen järvet ovat ainutlaatuinen kokemus.
Suomen tuhannet järvet houkuttelevat maahamme vuosittain turisteja. Heille meidän tutut maisemamme ovat eksoottisen kauniit sekä kesällä että talvella. Turisteille meidän luonnonvaramme ovat aineettomia, mutta me taas saamme taloudellista hyötyä turistien palvelemisesta. Turistien määrä on kasvussa ja he jättävät Suomeen miljardeja euroa. Summa on lähes kymmenen prosenttia maamme vientituloista.
17.4 Puhdas vesi on maailman tärkein luonnonvara
Maailman kaikesta vedestä vain noin 1 % on makeaa vettä. Ihminen selviää vain kolmisen päivää ilman vettä. Vesi on terveyden oleellisin osatekijä riittävän ja puhtaan ruuan kanssa. Maatalous kuluttaa makeaa vettä kasteluun maailmassa enemmän kuin teollisuus.
Upporikkaat suomalaiset
Maailman vesivaroja mitattaessa me suomalaiset olemme upporikkaita. Reilu sademäärä ja viileä ilmasto, jossa vesi ei haihdu, varastoivat vettä järviin, jokiin ja maaperän pohjavesiksi.
Suomessa riittää vettä kaikkeen tarvitsemaamme. Vesi on puhdasta. Suomessa vesilaitosten vesijohtovesi on hyvälaatuista, oli se sitten pohjavettä (46 % suomalaisista käyttää pohjavettä), tekopohjavettä (19 %) tai pintavettä (35 %). Pääkaupunkiseudun yli miljoona ihmistä nauttii Päijänteen vettä, joka kuljetetaan vesilaitokselle 200 kilometriä pitkää tunnelia pitkin.
| peseytyminen | 60 litraa (39 %) |
| WC | 40 litraa (26 %) |
| pyykki | 20 litraa (13 %) |
| keittiö | 35 litraa (22 %) |
Suomessa me vedämme jopa WC:n juomakelpoisella vedellä.
Yksittäisen ihmisen vedenkulutus on kuitenkin vain murto-osa kaikesta veden käytöstä. Näkyvästi hanasta ja vessasta lorisevan veden lisäksi kulutamme paljon piilovettä. Se on vettä, joka on tarvittu tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen.
Kun lasketaan kaikki kuluttamamme vesi, saadaan suomalaisen keskimääräinen vedenkulutus. Se onkin 3 874 litraa vuorokaudessa eli 1 414 m³ vettä/henkilö/vuodessa. Tästä vedestä melkein puolet (47 %) on peräisin ulkomailta.
| ruoka | valmistuksen vedenkulutus |
| mukillinen kahvia | 240 litraa |
| 1 kg appelsiineja | 460 litraa |
| 1 kg juustoa | 5 000 litraa |
| 1 kg perunaa | 250 litraa |
| 1 kg riisiä | 3 400 litraa |
| 1 kg suklaata | 24 000 litraa |
| 1kg kananlihaa | 3 900 litraa |
Suomalaisten vedenkulutuksesta 82 % syntyy maataloustuotteiden valmistuksessa ja kulutuksessa, 15 % teollisista kulutushyödykkeistä ja loput 3 % kotitalouksissa.
Tätä koko tuotteen elinkaaren vedenkulutusta kutsutaan myös vesijalanjäljeksi.
Koska suurin osa suomalaisten syömistä appelsiineista tuodaan Espanjasta, Egyptistä ja Marokosta, vettä kuljetetaan valtavat määrät maapallolla paikasta toiseen. Syöminen ja juominen ovatkin maantietoa.
17.5 Metsillä on suuri merkitys
Vaikka Suomen metsien osuus maailman metsistä on alle prosentin, Suomen osuus maailman paperin ja kartongin viennistä on lähes 10 prosenttia. Metsäsektori ja siihen liittyvät alat ovat merkittäviä työllistäjiä. Sen osuus bruttokansantuotteesta on neljä prosenttia. Metsäteollisuuden osuus maan kokonaisviennistä on noin viidennes.
Puut ovat uusiutuva luonnonvara.
Metsä on myös aineeton luonnonvara. Esimerkiksi kaunis suomalainen metsämaisema on kokemusperäinen luonnonvara. Marjametsässä virkistytään, vaikka satoa ei saisikaan. Aineetonta luonnonvaraa ei voi kukaan omistaa ja sen arvo on vaikea, jopa mahdoton mitata rahassa.
Metsät tuottavat paljon ekosysteemipalveluita: ne varastoivat lumensulamisvesiä, jolloin tulvat ovat pienempiä, metsät keräävät ylleen pilviä, joista saadaan tarpeellista sadevettä, ne tarjoavat eläimistölle elinympäristön ja ravintoa, ne sitovat paljon hiilidioksidia eli toimivat hiilinieluina. Yksi puu sitoo yhden ihmisen tuottaman hiilidioksidimäärän.
|
Tuote |
Määrä |
Yksikkö |
Arvo milj. € |
|
Teollisuuden ainespuu |
65 |
milj. m3 |
1 600 |
|
Pientalojen polttopuu |
7 |
milj. m3 |
110 |
|
Hake |
9 |
milj. m3 |
180 |
|
Joulukuusien myynti |
1,4 |
milj. puuta |
25 |
|
Luonnonmarjat (puolukka, mustikka jne.), kauppaan ostetut |
9,1 |
milj. kg |
9 |
|
Luonnonsienet, kauppaan ostetut |
0,9 |
milj. kg |
3 |
|
Jäkälä, vienti |
0,2 |
milj. kg |
1 |
|
Nisäkkäät |
11,0 |
milj. kg |
69 |
|
Riistalinnut |
0,6 |
milj. kg |
14 |
|
Poron liha |
2,5 |
milj. kg |
17 |
17.6 Maatalous ja puutarhat luonnonvaroina
Toisten mielestä taas on tärkeää, että tuotamme ruokaa myös itse, emmekä ole riippuvaisia kokonaan ulkomailta tuodusta ruuasta. Osa arvostaa juuri suomalaista ruokaa tai jopa lähellä tuotettua luomuruokaa.
Meillä on monenlaista maataloutta. Maatilan päätuotetta kutsutaan tilan tuotantosuunnaksi. Viljanviljely ja lypsykarjatalous ovat Suomen maatalouden tärkeimmät tuotantosuunnat.
Koska maatalous, metsätalous ja kalastus sekä kaivostoiminta käyttävät luonnonvaroja hyödykseen, niitä kutsutaan yhteisnimellä alkutuotanto.
Maataloustuotanto on Suomelle tärkeää, vaikka emme pystykään olemaan omavaraisia maatalouden tuotteiden osalta.
