Ääntäminen

Ääntämisohjeet

Ääntämisohjeita

Seuraavista esimerkeistä näet saksan ääntämisen keskeisimpiä piirteitä. Lue sanoja ääneen ohjeiden mukaisesti.

  • -ie- äännetään pitkänä i:nä, e ei siis äänny
    esim. Liebe, sieben, Miene (muutamia poikkeuksia, esim. Familie-sanassa myös e ääntyy)
  • -ei- ja -ey- ääntyvät kuten suomessa ai
    esim. Nein, klein, Heidelberg, Meyer
  • -äu- ja -eu- ääntyvät kuten suomessa oi
    esim. Europa, Deutschland, enttäuscht, Fräulein
  • -en ja -er sanan lopussa äännetään usein hyvin epäselvästi, tavallaan "nielaistaan"
    esim. Guten Morgen; sicher, unser, Zimmer
  • -ä- muistuttaa usein avointa e:tä
    esim. mäßig, wählen, Fähre
  • sanan lopussa -e- muistuttaa hieman suomen ö:tä ja ääntyy lyhyenä
    esim. Dusche, lange, Bluse, danke, bitte
  • muut vokaalit sanan lopussa ääntyvät hieman pidempinä kuin suomessa
    esim. Juni, hallo, Firma
  • ü äännetään samalla tavalla kuin y
    esim. Lübeck, Düsseldorf, Menü, Ypsilon
  • -b, -d, -g äännetään sanan ja tavun lopussa aivan kuin suomen p,t,k, siis melko kovina äänteinä, mutta esim. sanan alussa pehmeinä
    esim. Korb, Finnland, Kind, Tag; backen, Daumen, Gurke
  • -h- sana keskellä ei äänny itse mutta pidentää edellä olevan vokaalin - sanan alussa se ääntyy kuten suomessa
    esim. sehr, Sohn, fahren; hören, helfen, haben
  • -r- äännetään hyvin eri tavoilla eri puolilla saksankielistä aluetta: pohjoisosissa se on pehmeämpi kurkunpää-äänne, etelässä sitä "tärisytetään" enemmän suomalaisen r-äänteen tavoin.
  • -s- ääntyy joko soinnillisena tai soinnittomana, soinnillisena vokaalin edellä sanan tai tavun alussa
    esim. singen, Sohn, sehr, besuchen
    muualla se ääntyy soinnittomana eli kuten suomen s
    esim. Was ist das?
  • -v- ääntyy kuten suomen f
    esim. Volk, viel, Vater (joitakin poikkeuksia, esim. November-sanassa v ääntyy v:nä kuten suomessa)
    suomen v-äännettä vastaa siis saksassa -w-
    esim. Wagen, Wasser, Wetter
  • -ch- muistuttaa hieman suomen h:ta, mutta on terävämpi
    esim. ich lache, machen, München, nichts, China, Chemie
    Poikkeuksen muodostavat vierasperäiset sanat kuten Chef, Chaos jne.
  • -chs- ja -x- ääntyvät kuten suomessa ks
    esim. wachsen, Sachsen, sechs; Export, Textil
  • sch- äännetään suhuäänteenä
    esim. schön, schreiben, Schrank
  • myös pelkkä s- p:n ja t edellä sanan tai tavun alussa muodostaa suhuäänteen
    esim. Staub, sterben, sprechen, versprechen
    Samalla tavalla lausutaan usein myös sellaiset vierasperäiset sanat kuin Chef (vrt. yllä kohta -ch-)
  • -ig- ääntyy useimmilla alueilla sanan lopussa kuten -ich
    esim. zwanzig, richtig
  • -qu ääntyy kuin suomessa kv
    esim. Qualität, bequem
  • -tion äännetään kuten -tsion
    esim. Nation, Revolution
  • Kaksoiskonsonantit ääntyvät lyhyinä
    esim. kommen, bitten, hassen
  • -ß- ääntyy kuten s ja ss
    esim. heißen, dass, groß