Lerkkanen ym. (2020) toteavat tutkimusartikkelissaan kannustavan työyhteisön vaikuttavan positiivisesti työssä jaksamiseen sekä työstä palautumiseen. Työyhteisöön kiinnittyminen on myös tärkeässä roolissa niin sanotun työn imun syntymisessä. Myös hyvä esimiestyö ja hallinnollinen panostus esitettiin tutkimustuloksissa työyhteisön ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta merkittäviksi tekijöiksi. (Lerkkanen ym. 2020, 42-43.) Työyhteisön laatu näkyy myös kouluilmapiirissä. 

Sijaisuuden aikana ammattieettiset kysymykset olivat läsnä työssäni lähes päivittäin ja työympäristössä toimiminen vaati jatkuvaa oman arvopohjan reflektointia ja toiminnan perustelua. Kristillisessä koulussa työskennellessä minun oli myös opittava hyväksymään omaa keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä, sillä saman uskontokunnan sisään mahtuu toisistaan radikaalisti eroavia maailmankuvia. Omaan taustaani liittyvät kokemukset hengellisestä väkivallasta ja joidenkin uskonnolla perusteltujen toimintatapojen vahingollisuudesta loivat aluksi epäilyksiä työyhteisöön sopeutumisesta.

Ennakko-oletukseni osoittautuivat kuitenkin vääriksi ja työyhteisön lämminhenkisyys sekä vastaanottavaisuus tekivät minuun suuren vaikutuksen. Suurimpana vahvuutena työyhteisössä koin avoimen keskustelukulttuurin ja aidon kohtaamisen. Ne eivät olleet pelkkiä sanoja koulun arvoissa, vaan olennainen osa koulun arkipäivää. Oppilaat tulivat tutuksi nopeasti ja keskustelimme heidän kanssaan usein koulun käytävillä, vaikka heistä suurin osa ei käynyt tunneillani. Myös kollegoiden kanssa keskustelimme kaikesta opetusideoista yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin huolenaiheisiin.

Yhteissuunnitteluaikojen ja opetustuntien välisten kahvitaukojen lisäksi opettajien yhteisen ajan lisäämiseksi koululla järjestettiin torstaisin pitkän välitunnin (30 min) aikana "opettajien kohtaamisvälkkä". Näiden välituntien aikana keskusteltiin muun muassa tuleviin tapahtumiin ja retkiin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä kuulumisista ja työtilanteesta. Tarvittaessa välitunnin aikana pystyttiin sopimaan myös töiden jakamisesta, jos esimerkiksi isompien oppimistehtävien tarkastamiselle oli tarvetta varata enemmän aikaa. "Kohtaamisvälkillä" oli tarjolla kahvia, teetä ja pientä välipalaa, mikä loi välitunnille rentoa tunnelmaa kiireisen kouluarjen keskelle. 

"Musta tuntuu, et sä oot ollu näille lapsille sellanen isosisko, joka on huolehtinut heistä"

Nummenmaa (2006) kuvaa kasvattajien yhteisön rakenteita arvojen, uskomusten ja olettamusten kautta. Arvot ovat yhteisön tiedostamia tavoitteita, joita kohti kaikella toiminnalla tulisi pyrkiä. Uskomukset ja olettamukset ohjaavat arvojen toteutumista käytännössä. Hyvässä työyhteisössä arvot, uskomukset ja olettamukset kulkevat käsi kädessä vahvistaen yhteisön toimintakulttuuria myös ongelmatilanteissa. (Nummenmaa 2006, 19-20.) Sijaisuuden aikana pääsin sisälle erinomaiseen työyhteisöön, jossa koin olevani sijaisen sijaan yhdenvertainen opettajakollega, jonka työpanosta arvostettiin.