10.6 Satelliittipaikannus
Satelliittipaikannusjärjestelmä eli GNSS (Global Navigation Satellite System) pohjautuu USA:n GPS- ja Venäjän GLONASS-satelliitteihin. Myöhemmin näihin on liittymässä EU:n Galileo-satelliittijärjestelmä. Paikan määritys näiden satelliittien avulla perustuu erittäin tarkkaan ajan mittaukseen. Kukin satelliitti lähettää jatkuvasti tarkkaa kellonaikatietoa. Signaali kulkee valon nopeudella 27 000 km:n korkeudella sijaitsevista satelliiteista Maata kohti. Satelliittipaikannin, jollainen sinulla saattaa olla vaikka puhelimessasi, vertaa eri satelliiteista tulevaa kellonaikatietoa. Kauempana sijaitsevien satelliittien kellonaikatieto on jäljessä lähempiin nähden, ja noista eroista paikannin laskee oman sijaintinsa. Tarkka paikka tiedetään, kun signaali on saatu vähintään kolmesta satelliitista.
Satelliittipaikannusjäjestelmät ovat nykyisin hyvin tarkkoja ja toimivia. Niitä hyödyntävien sovellusten määrä on kasvanut valtavaksi. Suunnistaminen oudoissa ympäristöissä maalla ja merellä on muuttunut monin verroin aiempaa helpommaksi. Junien ja linja-autojen aikataulut ovat tarkkaan tiedossa, ja niiden kulkua voivat tavalliset matkustajatkin seurata omilla päätelaitteillaan.
Autoissa voi olla järjestelmä, joka onnettomuuden sattuessa ilmoittaa onnettomuuspaikan sijainnin. Kuntoilijat voivat tarkkaan tietää lenkkiensä pituuden ja jopa reitin korkeusprofiilin. Valokuvien kuvauspaikkoja ei tarvitse muistella jälkikäteen, kun tarkka sijainti on tallentunut kuvatiedostoon. Tarkka nopeuden mittaus on tullut kaikkien ulottuville.
Suunnitteilla on muuttaa Suomen liikenteen verotuskin paikannusjärjestelmiin perustuvaksi. Paikannusjärjestelmillä ja karttapalveluilla on liki loputtomasti hyödyntämismahdollisuuksia niin kaupan ja markkinoinnin kuin liikenteen, turvallisuuden ja hallinnonkin aloilla.
Suomalaisessa urheilijoille suunnitellussa kellossa on satelliittipaikannin ja sykemittari. Kuntoilija saa suorituksen jälkeen tarkan tiedon matkasta, nopeudesta, korkeusvaihteluista ja sykkeestä.