Opettajalle

Tavoitteet ja toiminta

Tässä osiossa lähdetään pohjustamaan – ja seuraavissa osioissa edelleen laajentamaan – seuraavien POPS-tavoitteiden saavuttamista:

  • vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa, kuuntelun ja kuullunymmärtämisen taidot
  • kielellisen ja kehollisen ilmaisurohkeuden vahvistaminen
  • kielitietoisuuden edistäminen: lähipiirin erilaisten puhetapojen havainnoiminen
  • oman kielenkäytön ja kielenoppimisen havainnoimiseen ohjaaminen (itsearviointi)

Tässä osiossa teemana on uuteen ihmiseen tutustuminen. Tilanteessa esittäytyvät materiaalin päähenkilöt. Videolla ei ole karsittu kieltä, vaan tilanne on pyritty rakentamaan mahdollisimman autenttiseksi. Oppilasta ohjataan alusta saakka havaitsemaan, fokusoimaan ja valikoimaan toistuvia ja tarpeellisia ilmauksia. Videon tulkintatehtävässä hahmotetaan ensin paikka ja tilanne (koulu) sekä yksi keskeinen yksityiskohta, joka toistuu: uuden tytön nimi. Tämän jälkeen ohjataan havainnoimaan, miten oma nimi kerrotaan, sekä poimimaan kysymys, mistä tulet ("Ootsä mistä?"). Tilannevideot on tehty niin, että niitä voi palastella ja katsoa useammassa osassa. Ensin kannattaa katsoa koko tilanne kertaalleen, jotta hahmottuu jonkinlainen tapahtumien kaari. Sen jälkeen luokkatilanteen voi jakaa esim. kolmeen osaan. Kunkin katkelman jälkeen voidaan fokusoida tarkemmin siihen, että ymmärretään tapahtumat ja keskeiset fraasit. Näin harjoitellaan kuuntelemista ja ydinilmausten erottamista puheen virrasta.

Tehtävissä fokusoidaan ensin fraaseihin, joita vaihdetaan, kun kohdataan: tervehtiminen, kevyt kuulumisten vaihto. Jo näissä pyritään havainnoimaan, miten eri tilanteissa toimitaan. Tavoitteena oppia ottamaan kontaktia ja varioimaan kuulumisten vaihtoa konventionaalisella tavalla. Tämän jälkeen harjoitellaan perustietojen kertominen itsestä suullisesti sekä tilanteissa, joissa on esimerkiksi täytettävä erilaisia lomakkeita.

Esittely on hyvin tilannesidonnainen tekstilaji. Eri tilanteissa on relevanttia kertoa itsestään (tai esiteltävästä henkilöstä) erilaisia asioita. Materiaaliin on tuotu mm. muutama urheilijan esittely: näiden tekstien sisältämä tieto on relevanttia urheilijan edustaman lajin kannalta. Kielitaidon syventyessä voi pohtia, missä tilanteissa on relevanttia kertoa mitäkin ja miten esimerkiksi uusia ihmisiä kohdatessa etsitään se tieto, mikä on olennaista juuri siinä tilanteessa ja ehkä yhteistä toisen kanssa. Nuorten tulijoiden kohdalla on toistuva kysymys, miten voi aloittaa tutustumisen ikätovereiden kanssa: mistä löytää jokin yhteinen puheenaihe, mitkä ovat täällä yksityisyyden rajat?

Tehtävissä "Mä tykkään" sisältö syvenee omien yhteisöjen ja mielenkiinnonkohteiden tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen: millä kielellä toimin erilaisissa tilanteissa, miten voin laajentaa repertuaariani? Miten kerron näistä suomeksi? Malleina toimivat päähenkilöiden sivut kuvineen, blogi-, vlogi-postauksineen, rrs-syötteineen jne., ja oppilaat voivat alkaa rakentaa Omaa tilaansa omien mielenkiinnon kohteisiinsa keskittyen.

Kielen oppiminen on identiteettityötä ja omien äänien löytämistä. Se minkä oppija kokee merkitykselliseksi hän havaitsee. Ja sen, minkä hän havaitsee, hänen on mahdollista oppia. Opetus rakentuukin optimaalisimmin oppilaan tarpeiden, mielenkiinnonkohteiden ja tavoitteiden varaan. Oppilas ottaa haltuunsa malli-ilmauksia itseään kiinnostavien aihepiirien koukuttamana, ja näitä ilmauksia ja tekstilajeja on mahdollista lähteä myöhemmin varioimaan ja laajentamaan. ("Minähän osaan jo tuon.")

Sosioekonominen tausta voi tulla harrastusten ja mielenkiintojen kuvailussa vahvasti esiin: on tärkeää mallintaa ja pohtia miten ulottaa harrastusten ja mielenkiinnon kohteet mahdollisimman laajalle ja erilaisiin elinpiireihin. Oppimisen kohteena on myös erilaisten mielenkiinnonkohteiden tasa-arvoinen arvostaminen. Kaiken ei tarvitse olla trendikäst – ja toisaalta trendikästä on myös kotoilu ja hengailu. Opettajan mahdollisesti keski-ikäisten ja keskiluokkaisten silmälasien läpi jokin ajanviete voi myös vaikuttaa vähemmän kehittävältä tai tavoitteelliselta. Arvottamisen asemesta toiminnoista voi kuitenkin löytää myös arvoa: miksi nuori viihtyy tässä yhteisössä ja näissä tiloissa? Mitä hän ammentaa omalle identiteetilleen ja omanarvon tunnolleen? Lupa on tietysti myös pohtia, miten yhteisöjä ja tiloja voisi laajentaa. Tästä näkökulmasta opetuksen tehtävä on auttaa oppijaa rakentamaan ja ylläpitämään uusia sosiaalisia suhteita, mielenkiinnon kohteita sekä tutustumaan uusiin paikkoihin ja tiloihin. Näitä voidaan lähteä kuitenkin rakentamaan vasta sitten, kun on käsitys oppijan tämänhetkisistä suhteista ja tiloista; paikoista ja tilanteista, joihin hänellä on pääsy – ja joihin hän haluaisi päästä.

Oivallista lisämateriaalia ovat nuorten tekemät vlogi-postaukset, joita youtube on pullollaan: ensimmäisissä postauksissa nuoret kertovat hyvin konventionaalisella tavalla perustiedot itsestään. Toinen tyypillinen postaus on "X faktaa minusta". Autenttisia esittelytekstejä löytyy myös esimerkiksi urheilujoukkueiden sivuilta (pelaajien esittelyt).

Inventaari

Inventaari on ensimmäisiä askelia kielen ilmiöiden analyysissa. Funktionaalista on ensin toimia kielellä ja ottaa haltuun kokonaisia, tilanteisia ilmauksia, ja siirtyä vasta sitten tähän koontivaiheeseen. Tässä osiossa kootaan muutamien verbien persoonataivutus. Tarkoituksena on esitellä ilmiö hyvin alustavasti: auttaa havaitsemaan, että ja miten tekemissanat taipuvat tekijän mukaan. Tässä vaiheessa kaikista verbeistä ei tarvitse esitellä kaikkia persoonia; tärkeää on pohtia, millaisissa tilanteissa on hyvä hallita mitäkin muotoja. Epämuodollisissa kasvokkaisissa tilanteissa keskeisimpiä ovat sä- ja -muodot; toisesta puhuessa myös hän/se; me-muodoista etenkin puhekielinen passiivimuoto; esimerkiksi koulun ohjeissa te. Inventaariin on tuotu joitakin verbejä sekä yleiskielisessä että puhekielisessä muodossa. Näitä rekisterieroja on hyvä lähteä alusta saakka havainnoimaan, mutta jälleen: kaikista verbeistä ei ole syytä kuormittaa kaikilla muodoilla. Erityisesti olla-, mennä- ja tulla-verbeistä on tärkeä tunnistaa sekä pikapuhemuodot (oon, meen, tuun) että yleiskielisemmät variantit. On hyvä alkaa myös hahmottaa alusvasti, missä tilanteissa ja kenelle mitäkin muotoja käytetään (esim. pikaviestissä kaverilla voidaan kirjoittaa "mä tuun").

Toisena koottavana asiana on numerot 1–20, joita tarvitaan viestinnässä jo alkuvaiheessa hyvin moninaisissa tilanteissa: esimerkiksi henkilötiedoissa merkitään usein ikä, syntymäaika, osoite, puhelinnumero jne. Myös moninaista muuta informaatiota välitetään numeroin, esimerkiksi aikatauluja, joita käsitellään tarkemmin osioissa Aika ja Paikat.

Tekstilajit ja tilanteet

  • uuden ihmisen tapaaminen, tervehdykset, nimen kertominen (sekä muun eri tilanteissa olennaisen informaation kertominen: esim. Mistä tuut? Missä asut? Millä luokalla olet? Minkä ikäinen olet?)
  • lomakkeet (henkilötiedot); etu- ja sukunimikäytänteet
    → mahdollisuus vertailla eri maiden nimien merkityksiä ja rakentumista
  • oman tilan luominen
  • kuvagalleriat omista mielenkiinnonkohteista: omista yhteisöistä, paikoista, harrastuksista, mielenkiinnonkohteista kertominen; esittely itsestä kuvakollaasin, videon ja lyhyiden tekstien muodossa kaikilla osatuilla kielillä
    → osaan jo monenlaista viestintää, vaikka suomi olisi vielä vähäistä. Rakennetaan suomea kaiken osatun repertuaarin lisäksi ja rinnalle; tukemaan myös muita kieliä.
  • toisten tilojen ja esittelyjen kommentointia
  • jos some-profiileja, mahdolliset linkit niihin
  • erilaisten uutisvirtojen löytäminen

Eriyttäminen

Tehtäväketjut vaikeutuvat edetessään, ja kussakin ryhmässä voidaan pohtia, minkä verran variaatiota on syytä esitellä (esim. kuulumisten vaihto; mielenkiinnon kohteiden esittely). Keskeistä on auttaa huomaamaan, että tilanteissa on kielellistä variaatiota, ja sen kanssa kyllä pärjää. Ymmärtämistaidot menevät useimmiten tuottamistaitojen edellä: riittää, jos itse osaa sanoa tai kirjoittaa ilmauksen yhdellä tavalla, mutta ymmärtää muitakin tapoja.

Etenkin eri aihepiirien uutisten rrs-syötteet voi jättää alkuvaiheen oppijoilla vielä odottamaan; toisaalta on hyvä mahdollisimman varhain ohjata erilaisten ajankohtaisten mediavirtojen äärelle. Materiaaliin on linkattu aikuisten maailman valtamediaa, mutta koukuttavampia ovat todennäköisessti erilaiset some-kanavat: aihepiirien ja ihmisten seuraaminen Twitterissä, fanisivut Tumblrissa, idoleiden seuraaminen Instagramissa....) Jos sisältö kiinnostaa, muodon kompleksisuus on helpommin ylitettävissä.