Esteettinen osaaminen: 
- Ymmärrän ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen moniaistiseen ympäristön kokemiseen
- Pystyn luomaan välitöntä ja ennalta määrittelemätöntä aistimista merkitsevän esteettisen todellisuussuhteen ympäröivään maailmaan

 Tarkastelen esteettistä osaamistani ja sen kehittymistä seuraavien kysymysten avulla:

• Millainen olet esteettisenä kasvattajana

Koen olevani esteettisenä kasvattajana melko avoin. En halua esimerkiksi kuvataiteessa seinälle kahtakymmentä opettajan työn kopiota vaan haluan nähdä oppilaiden omaa luovuutta ja esteettisyyttä.

Toisaalta joissain asioissa, kuten luokan siisteydessä tulen olemaan myös tiukka. Haluan, että oppilailla on siistit ja selkeät työskentelytilat, jotka helpottavat keskittymistä ja työntekoa. Samalla haluan auttaa oppilaita näkemään siisteyden vaikutukset olemiseen ja mielentilaan. Ja tietysti haluan myös samalla opettaa näkemään vaivaa siisteyden ja kauneuden eteen. Olen jopa pohtinut, että pitäisikö meidän ottaa tulevan luokkani kanssa perjantai siivouspäiväksi, mikä opettaisi säännölliseen siivoamiseen mutta mukavoittaisi myös uuden kouluviikon aloittamista maanantaisin.

 

• Mitä sinun mielestäsi kuuluu opettajan esteettiseen osaamiseen?

Mielestäni opettajan esteettiseen osaamiseen kuuluu se, että opettaja näkee oppilaiden vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä heikkouksien kehittämisessä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos oppilas on innostunut jostain tietystä aiheesta esim. Fornite -pelistä opettaja yrittäisi saada oppilaan hyödyntämään kiinnostustaan taiteen toteuttamiseen.

Minulla on omilta kouluajoilta muistikuvia siitä, kuinka esimerkiksi kuvataiteen opettajamme tuli taidemessut viereen neuvomaan miten ja mistä tulisi maalata, jotta työni näyttäisi paremmalta (hänen mielestään). Mielestäni opettajan tulisi pikemminkin saada oppilaasta irti tämän mielipiteet omasta työstään ja ohjata oppilasta kehittämään työtä hänen omista lähtökohdistaan. Martikainen, Nikkola ja Lokka (2013) tuovat esille primitiivisen tiedon käsitteen etenkin integraatiokoulutuksessa. Primitiivisellä tiedolla tarkoitetaan muun muassa jokaisen omia, henkilökohtaisia tunteita, pelkoja, pyrkimyksiä, mielikuvia minän ja maailman suhteesta omassa tajunnassamme. He myös tuovat esille sen kuinka hankalaa primitiivisen tiedon esille tuominen on koulun taideoptuksessa, jossa opettaja joutuu usein ympäristön pakosta valitsemaan työtavat valmiiksi. (Martikainen, Nikkola & Lokka. 2013. 232-234.) Vaikka näiden jokaisen oppilaan henkilökohtaisten asioiden esille tuominen vaatiikin opettajalta paljon näen, että opettajan kannattaisi kuitenkin pyrkiä siihen. Lisäksi opettajan tulisi ymmärtää, että taiteella on vahvoja vaikutuksia meihin jokaiseen. Martikainen, Nikkola ja Lokka (2013) korostavat kuinka esimerkiksi yksilön rooli saattaa muuttua ryhmässä taiteellisen ilmaisun kautta. Taiteen avulla voi olla esimerkiksi helpompi päästä käsiksi joihinkin asioihin, joihin muuten ei pääsisi. (Martikainen, Nikkola & Lokka. 2013. 244.) Tästä samasta syystä, miksi taide onkin niin mahtavaa ja antoisaa, voi se olla opettajalle varmasti myös todella haastavaa kun opettajan tulee pystyä varautumaan vähän niin kuin kaikkeen. Omasta mielestäni taiteella ja sen opettamisella (tai pikemminkin ohjaamisella) on kuitenkin niin paljon hyviä ja voimaannuttavia vaikutuksia, että ne ajavat haasteiden edelle.

Mielestäni opettajan tehtävänä olisi myös auttaa oppilasta saamaan onnistumisen kokemuksia. Lisäksi opettajan tulisi samalla ymmärtää, että kaikki eivät ole yhtä taitavia taiteen jokaisella osa-alueella, mutta silti kaikki voivat onnistua.

 

• Mitä sinun on vaikea hahmottaa ympäristössäsi?

Minun on vaikea hahmottaa ympäristössäni asioita, jotka eivät ole järjestyksessä. Tämä tarkoittaa kohdallani sitä, että sotkuisesta kodista on vaikea löytää tavaroita yhtä lailla kuin sekavasta suullisesta, kirjallisesta tai kuvallisesta informaatiosta on vaikeaa saada selvää jos pompitaan esimerkiksi asiasta toiseen.

• Minkälaisessa ympäristössä viihdyt, entä oppija?

Viihdyn siistissä ja selkeässä ympäristössä. Minun täytyy esimerkiksi siivota ennen kuin aloitan tekemään koulutehtäviä kotona, sillä epäjärjestys haittaa koulutehtäviin keskittymistä. Uskoisin myös, että oppiminen helpottuu siistissä ja selkeässä ympäristössä myös oppilailla. En kuitenkaan halua, että koulu muistuttaa jonkinlaista laitosta, vaan pidän myös kodikkuudesta luokassa. Kodikkuuden tuntua tuovat mielestäni luokan järjestys, verhot, matot, nojatuolit (jos mahdollista), oppilaiden työt seinillä jne. Haluaisin kuitenkin keskustella luokkani kanssa siitä millaisissa ympäristössä kukakin viihtyy, ennen kuin teen ratkaisut omien mielipiteideni perusteella.

 

• Mitä opettaja viestii omalla itsellään?

Oman kokemukseni mukaan opettaja viestii ulkoisella ja sisäisellä olemuksellaan paljonkin. Yleensä ulkoinen olemus pääsee vaikuttamaan ensiksi, koska se näkyy päällepäin. Oman näkemykseni mukaan opettajat viestivät itsestään myös sisäisen olemuksensa kautta. Ulkoinen olemus luo ensivaikutelman opettajasta ja tämän toimintatavoista yms. Tämän jälkeen sisäinen olemus joko vahvistaa tai muokkaa esimerkiksi oppilaiden kokemusta siitä miten he kokevat opettajan.

Sisäinen ja ulkoinen olemus voivat myös olla ristiriidassa, jolloin oppilaan on ehkä vaikeaa ottaa opettajan viestiä vastaan. Opettaja voi esimerkiksi olla todella kiinnostunut oppilaista ja neuvoa heitä pukeutumaan talvella lämpimästi. Hän voi kuitenkin lähettää ristiriitaisia viestejä pukeutumalla itse esimerkiksi kesärenkain ja kulkemalla ilman hattua. Opettajan olisikin mielestäni pohdittava millaisia viestejä hän haluaa välittää ja miksi. 

 

• Mitkä ovat sinulle luontevimpia välineitä itseilmaisussa ja luovuudessa?

Minulle luontevimpia luovuuden ja itseilmaisun välineitä ovat kuvataiteen, liikunnan, teatterin sekä kirjallisuuden välineet.

Kuvataide: Kuvataiteessa nautin eniten suurpiirteisestä toiminnasta ja suurien linjojen toteuttamisesta. Pikkutarkka toiminta taas ei ole ollenkaan makuuni. Eniten nautin erilaisista tavoista maalata. Myös valokuvaus innostaa minua ja siinä olenkin aika tarkka. Tämä tarkkuus on kuitenkin erilaista, mitä esimerkiksi piirtämisessä vaaditaan.

Liikunta: Liikunta on ehdoton intohimoni itseilmaisun ja luovuuden toteuttamisessa. Moni ei varmaan pidä näitä edes itseilmaisun ja luovuuden välineinä, mutta pitkällä joukkueurheilutaustalla olen laajentanut myös omaa näkemystäni tässä asiassa. Tänä vuonna olen aloittanut salibandyn, jossa olen päässyt kokemaan paljon itseni ilmaisua pelaajana erilaisissa tilanteissa kuten pelikentällä ja osana joukkuetta. Luovuutta olen päässyt käyttämään mm. erilaisten harhautusten, ilmaveivin ja rangaistuslaukauksien harjoittelussa.

Teatteri: Myös teatteri ja ilmaisutaito ovat tapoja päästä toteuttamaan itseäni ja luovuuttani. Nämä kulkevat myös isoine liikkeineen käsi kädessä edellisen kohdan liikunnan kanssa. Harmi, että teatterin harrastaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista ajanpuutteen vuoksi.

Kirjallisuus/kirjoittaminen: Myös kirjoittaminen on minulle tapa itseilmaisun ja luovuuden toteuttamiseen. Toisinaan kirjoittelen päiväkirjaa tai muuten omaksi iloksi, mutta viime aikoina tämäkin on jäänyt vähemmälle. Kuitenkin aina jos koulussa tai jossain muualla tulee eteen luovan kirjoittamisen tehtävä, tartun sen tekemiseen innolla ja saan aina jotain aikaankin.

 

• Mikä on sinulle kauneuden ja rumuuden välinen ero?

Tämä on mielenkiintoinen, mutta samalla haastava aihe. Usein rajan vetäminen rumuuden ja kauneuden välille on helppoa, mutta toisinaan myös erittäin haastavaa. Jos valinta on helppo osaan myös yleensä kertoa mikä työssä ei miellytä, esimerkiksi maalauksessa värit. Jos taas valinta on vaikea, on vaikeaa myös kertoa mikä teoksessa miellyttää tai ei miellytä. Usein esimerkiksi maalauksen kokemiseen rumaksi tai kauniiksi vaikuttaa sen taustalla oleva ajatus. Voi siis olla, että jokin maalaus on mielestäni todella ruma, kunnes kuulen sen taustoista, jolloin teos voi saada aivan uusia ulottuvuuksia ja muuttuakin kauniiksi. Sama voi tapahtua myös toisin päin. Lisäksi minusta on mielenkiintoista, että jokin asia voi olla kaunis, mutta kun siihen kyllästyy, se alkaa muuttumaan rumaksi. 

Monimutkaiseen aiheeseen mahdollisimman yksinkertaiseksi vastaukseksi sanoisinkin, että kauneuden ja rumuuden kokemiseen vaikuttaa alitajunta ja ajatukset.

 

Lähteet:

• Martikainen, A. Nikkola, T. & Lokka, A. 2013. Itseilmaisu ja taiteellinen työ integraatiokoulutuksessa. Teoksessa M. Rautiainen ym. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa, 232–246. Vastapaino.