Arviointi

Arviointikrteeereitä

Oppiaineiden arvioinnista

  • lähtötason arviointi
  • formatiivinen arviointi (opiskelujen aikana)
  • summatiivinen arviointi (loppuarvosanan muodostuminen; siihen vaikuttaa myös formatiivinen arviointi)

 

Fysiikka/kemia

Lähtötaso

  • kyseessä on uudet oppiaineet, joiden sisältöjä on hieman käsitelty alakoulussa ympäristötiedon oppiaineessa
  • oletuksena opetuksessa on, ettei oppilaan tarvitse tietää oppiaineen sisällöistä juurikaan pohjatietoja
  • perustieto ja -ymmärrys arjen ilmiöistä oletetaan osattavaksi (esim. veden olomuodon muutokset, esineet tippuvat alaspäin, käsitteistöä pehmeä/kova, hidas/nopea)

Formatiivinen

  • tuntitöiden suorittaminen: ohjeiden noudattaminen, havaintojen sekä päätelmien tekeminen ja kirjaaminen, yleinen työskentely ja opetukseen osallistuminen
  • tuntimerkintöjen seuraaminen kotona: kotitehtävien suoritustaso ilmaisee yleistä osaamisen tasoa

Summatiivinen

  • aihealueittain osaamisen testaaminen kokein (2-3 koetta/lukukausi/oppiaine)

Matematiikka

Lähtötaso

  • kymppitestit
  • uusi aihe pohjautuu aina aiemmin opittuun
  • luokalla ensimmäiset aiheet ovat osittain päällekkäisiä alakoulun matematiikan sisältöjen kanssa

Formatiivinen

  • jatkuva oppilaan osaamisen seuranta ja oppimista ohjaavat keskustelut nuoren kanssa
  • taitotasotestien teettäminen kesken aihealueen käsittelyn -> oppilas saa tietoa omasta osaamisestaan
  • tuntimerkintöjen seuraaminen kotona: kotitehtävien suoritustaso ilmaisee yleistä osaamisen tasoa

Summatiivinen

  • aihealueittain osaamisen testaaminen kokein (1-2 koetta/alue)

 

Kielten arviointi

Lähtötason arviointi

Oppiaineiden tavoitteiden asettaminen on oleellisin osa lähtötason arviointia. Riippuen oppiaineesta, tavoitteet ja painotukset vaihtelevat hieman – esimerkiksi englantia on opiskeltu pidempään kuin ruotsia, ja suomen kielen tavoitteet äidinkielenä ovat verraten vaativat vieraiden kielten hallitsemiseen nähden.

Osaamisen tavoitetaso on määritelty opetussuunnitelmassa luokka-astekohtaisesti. Tarkin määritelmä on päättöarvioinnin suhteen (9 lk:n päättyessä).

Tavoitteet on pilkottu oppiaineissa arjen helpottamiseksi opettajan toimesta projekteihin ja osakokonaisuuksiin, esimerkiksi koealueisiin. Lukemalla opettajan koemerkintöjä Wilmassa kulloisenkin tavoitteen hahmottaminen on helpompaa.

Formatiivinen eli jatkuva arviointi

  • sanallinen palaute (korjaava ja kannustava palaute jokaisella tunnilla)
  • Wilma-merkinnät (positiiviset ja kehittävät merkinnät)
  • itsearviointi oppikirjan ja erillisten kaavakkeiden avulla
  • kotitehtävien tarkistus. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus jatkuvasti kehittää omia taitojaan korjaamalla ja arvioimalla omien kotitehtäviensä suorittamista ja tehtävien onnistumista
  • kirjallinen palaute summatiivisista (numerollisista) suorituksista, erityisesti projektitöistä

Summatiivinen eli numeroita käyttävä arviointi

Kielen arviointi perustuu opetussuunnitelman luomien raamien mukaan viiteen eri osa-alueeseen. Nämä ovat:

  • kielen rakenteiden ja säännönmukaisuuksien tunnistaminen ja arviointi (perinteiset kokeet, tuntityöskentely)
  • kirjoitelmat (vapaamuotoisen tekstin tuottaminen kohdekielellä)
  • suullinen tuotto (kohdekielen hallinta / käytön sujuvuus) esim. esitelmin tai suullisin kokein
  • kohdekielen auditiivinen ymmärtäminen (kuuntelut, sanelut)
  • lukemisen taidot (luetun tekstin ymmärtäminen, tekstin aihepiirien, taustojen ja kokonaisuuksien hahmotus)

Oppilaan arvosana perustuu siis näiden kolmen osa-alueen yhteiseen tulokseen, painotus summatiivisessa arvioinnissa.

 

Reaaliaineiden arviointi

Lähtötason arviointi

Tavoitteiden asettaminen: asetetaan sillä hetkellä, kun lukuvuosi alkaa. Verrataan edellisen vuosiluokan tasoon. Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet tuodaan esille.

Aiemman opitun esille tuominen: tulee esille oppimisprosesseissa, käsitteiden hallinnassa, syy-seuraussuhteiden hahmottamisessa, tiedon/taidon soveltamisessa. Ennakkotietojen ja käsitysten keruumenetelmät.

Formatiivinen arviointi

Vaihtelevat menetelmät: erilaiset oppimistilanteet, erilaiset työskentelytavat.

Jatkuvaa palautetta annetaan henkilökohtaisesti sekä laajemmin ryhmä/paritöissä sekä Wilmaan kirjaaminen esim. tuntimerkinnät, tuntikuulustelut.

Itsearviointi osana oppimista.

Summatiivinen arviointi

Osaamista mitataan erilaisin menetelmin: kokeet, portfoliot, projektit, esseet, tuntikuulustelut.

Osaamista arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana, miten tieto/taitotaidot kehittyvät sekä oppimisen taidot.

 

Taito- ja taideaineiden arviointi

Taito- ja taideaineissa oppimisen arviointi on monimuotoista ohjaavaa ja kannustavaa. Käytetyimpinä arviointimenetelminä ovat opetuskeskustelu, havainnointi, oppimispäiväkirja, jatkuva palaute, ohjatut kotitehtävät, arviointikeskustelu, vertaisarviointi, itsearviointi sekä kirjallinen-, suullinen-, sanallinen- ja numeroarviointi.

Lukuvuoden aikana taito- ja taideaineissa opettaja arvioi oppilaiden lähtötasoa havainnoimalla oppilaiden toimintaa ja muuttaa/eriyttää opetusta tarvittaessa.

Formatiivista eli jatkuvaa arviointia on taito- ja taideaineiden oppitunneilla jatkuvasti opettajan sekä oppilaiden antaman palautteen perusteella. Käytettäviä arviointitapoja ovat mm. suullinen palaute, itsearviointi, vertaispalaute ja opettajan kanssa käydyt keskustelut oppilaan omista taidoista. Taito- ja taideaineissa formatiivinen arviointi on kannustavaa ja motivoivaa.

Taito- ja taideaineissa summatiiviseen arviointiin vaikuttavat käytännön toimintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhallintataidot. Pääsääntöisesti taito- ja taideaineissa tehdään kirjallisesti arvioitavia töitä, paitsi liikunnassa.

 

Erityisen tuen nuori lähtötason arviointi

Lähtötason arviointi:

  • siirryttäessä yläkouluun siirtopalaveritiedot alakoululta
  • lukuvuoden alussa testataan luetun ymmärtämisen- ja matemaattisten taitojen taso
  • luokkatilassa arvioidaan toiminnanohjausta

 

Formatiivinen arviointi:

  • jatkuva arviointi
  • itsearviointi
  • suullinen palaute
  • Wilma-merkinnät

 

Summatiivinen arviointi:

  • kokeet
  • jaksotehtävät (pienryhmäopetus)
  • esitelmät
  • ryhmätyöt
  • puheet
  • kirjoitelmat
  • väli- ja lukuvuositodistus

 

Päättöarvioinnin kriteereistä löytyy Wilman tiedotteista.

Arviointikerrat

Hirvelän koulun oppilaat arvioidaan todistuksilla kaksi kertaa lukuvuodessa. He saavat ennen joululomaa välitodistuksen ja keväällä lukukauden päätöspäivänä lukuvuositodistuksen.