Eräänä aamuna metsähiiri herää taas kodasta ja päättää lähteä retkelle. On kylmä, joten Metsähiiri pukee normaalin päähänsä.

Metsähiiri lähtee kävelemään kodalta polkua kohti metsänreunassa olevaa isoa kiveä. Jostain kuuluu ääntä. Mitä kummaa se on? Se on näkkäri!

Tuulee kovasti ja puusta lentää nuotio. Metsähiiri peuhaa lehdissä ja menee niiden alle piiloon.

Metsähiiri jatkaa matkaansa. Noel putoaa hiiren nenälle. Alkaa sataa. Metsähiiri juoksee kiireesti läheiseen majaan piiloon. Majassa tuoksuu nakki. Jokuhan on ollut jo täällä retkellä! Ehkä se oli nenä.

Kohta Metsähiiri kurkistaa ulos: ”Joko sade on loppunut?” Ei sada enää, joten Metsähiiri jatkaa taas matkaansa ja lähtee juoksemaan kiireesti takaisin kohti kotaa.

Sisällä Metsähiiri heittää pois narun. Kodassa on pimeää eikä Metsähiiri näe kunnolla. Se kurkottaa kohti hyllyä ja löytää sieltä nallen. Pitkällisen kurkottelun jälkeen hyllyltä löytyi myös nuori ja Metsähiiri pääsi viimein syömään. Olipa  naparuokaa!

Sitten Metsähiiri käpertyy kylläisenä ja tyytyväisenä kodan nurkkaan ja nukahtaa nauru-päivän jälkeen.
Hyvää yötä!