Kirjallisuuden genret eli lajit ryhmitellään siten, että teokset, joilla on yhteisiä piirteitä temaattisesti tai rakenteellisesti ryhmitellään samaan genreen.
Kirjallisuus on antiikin ajoista jaettu kolmeen päälajiin nimen omaan rakenteen perusteella.

• epiikkaan (myöhemmin lähinnä proosaan), joka on kertovaa kirjallisuutta, jota on kutsuttu myös suorasanaiseksi kirjallisuudeksi
• lyriikkaan (sanan taustalla lyyra, mikä viittaa laulaen esittämiseen), runous ei kontrastina proosaan noudata välttämättä normaalin kielen lainalaisuuksia
• draamaan, 'näytelmiin'

Proosan lajeja

• erilaiset kertomukset (sadut, jutut, matkakertomukset...)
• romaanit
• novellit

Genreistä puhutaan myös kirjallisuuden alalajeja ryhmitellessä

• jännitys- ja rikostarinat
• kehityskertomukset ('teos, joka käsittelee aikuistumista tai identiteetin tutkimista)
• fantasia

Tekstilajien konventiot ovat teoksesta toiseen toistuvia piirteitä. Niitä voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1) tunnistamme tekstin olevan tiettyä tekstilajia, kun huomaamme sen noudattavan sen tekstilajin konventioita; 2) kun kirjoitamme jokin tekstilajin tekstiä, meidän tulee tuntea tuon tekstilajin konventiot ja noudattaa niitä varsin tarkkaan, jotta tekstimme tulee hyvin ymmärretyksi.
Konventioiden tunteminen helpottaa siis sekä lukemista että kirjoittamista.
TEHTÄVÄ
Lukijahistoria
Lukemaan oppii vain lukemalla ja kohottamalla metakognitioitaaan. Keskeisesti lukunautintoon vaikuttaa se mitä on tottunut lukeamaan. Aiemmin luettu vaikuttaa siihen, mitä huomaamme ja ymmärrämme siitä, mitä alamme lukea.

1) Tehkää tiimeissä kartta ryhmänne lukijahistoriasta.

• Miettikää, minkä genren teoksia olette lukeneet. Mitä alalajeja esim. fantasiateoksista ja rikoskertomuksista tunnette?
• Kirjatkaa karttaan isoimmalla niiden kirjallisuuden genrejen nimet, jotka ovat teille tutuimpia.
• Kirjatkaa karttaan myös teoksia, joista olette kovasti pitäneet. Sijoittakaa ne kartaan lähelle oman genrensä nimeä.