Teoria

Tiheys:\rho=\frac{m}{V}{,}\ \frac{kg}{m^3}
Tilan suuret: Lämpötila T, Paine pp=\frac{F}{A}{,}\ Pa, Tilavuus V, Ainemäärä n
Liike-energia:E_k=\frac{1}{2}mv^2{,}\ J
Potentiaalienergia:E_p=mgh{,}\ J{,}\ h=\pm\mathbb{R}\uparrow0
Voima: \overline{F}
Työ: W=Fs=p\Delta V
Teho= Kuinka nopeastio voima tekee työtä, energian muuntumisnopeus energialajista toiseksi.
P=\frac{W}{t}{,}\ W\left(watti\right)P=\frac{E}{t}{,}W{,}\ E=\Delta E
Hyötysuhde: \eta=\frac{E_{tuotto}}{E_{otto}}=\frac{P_{tuotto}}{E_{otto}}=\frac{W}{Q_1}=1-\frac{Q_2}{Q_1}
Maksimihyötysuhde(Carnot-hyötysuhde): \eta_{\max}=\frac{T_1-T_2}{T_1}=1-\frac{T_2}{T_1}{,}\ K
Lämpö:
Jos kahdella kappaleella on lämpötilaero, niiden välillä voi siirtyä energiaa. Energia siirtyy itsestään korkeammasta lämpötilasta alempaan.
Makrotasolla: Lämpötilaerosta aiheutuva energian siirtyminen
Mikrotasolla: Rakenneosasten järjestymättömän liikkeen liike-energia.
Energia siirtyy: Kuljettamalla, johtumalla ja sähkömagneettisena säteilynä.
Sisäenergian muutos(Lämpöopin I pääsääntö): Muuttuu työn ja lämmön seurauksena.
\Delta U=Q+W
Energia=Lämpömäärä
Q= Systeemiin (Q>0) tai systeemistä (Q<0) siirtynyt energia
W= Systeemiin (W>0) tai syysteemin (W<0) tekemä työ
Laajenevan kaasun tekemä työ:W=p\Delta V, Kaasun sisäenergia pienenee määrällä W_{kaasu}=-p\Delta V
Lämpöopin II pääsääntö:
- Kaikki termodynaamiset prosessit suuntautuvat kohti tasapainoa. 
- Lämpöopin II pääsääntö entropian avulla: 
Eristetyn termodynaamisen systeemin entropia kasvaa, kunnes systeemi saavuttaa tasapainotilan.
- Lämpöopin II pääsääntö lämpövoimakonee kannalta: 
Ei ole olemassa lämpövoimakonetta, joka muuntaa kaiken lämpönä ottamansa energian mekaaniseski työksi.
 
Lämpökone: Kone joka voi luovutta tai vastaanottaa energiaa sekä lämmön että työn välityksellä.
- Lämpövoimakone: Ottaa energiaa ulkoisesta lähteestä, edellyttää energian kulkkua koneen läpi.W=Q_1-Q_2
- Jäähdytyskone(Lämmönsiirtokone): Q_1=Q_2+W
Polttoaineen lämpöarvo:Energiamäärä, joka yhdestä kilogrammasta polttoainetta vapautuu sen palaessa.
H=\frac{Q}{m}{,}\ \frac{J}{kg}
Pituuden lämpölaajeneminen ja -kutistuminen:
\Delta l=\alpha l_0\Delta Tα= Pituuden lämpötilakerroin
Uusi pituus on:
l=l_0+\Delta l=l_0+\alpha l_0\Delta T=l_0\left(1+\alpha\Delta T\right)
Pinta-alan lämpölaajeneminen ja -kutistuminen
\Delta A=\beta\text{A}_0\Delta Tβ= Pinta-alan lämpötilakerroin=2α
Uusi pinta-ala on
A=A_0+\Delta A=A_0+\beta A_0\Delta T=A_0\left(1+\alpha\Delta T\right)
Tilavuudenlämpölaajeneminen ja -kutistuminen
\Delta V=\gamma V_0\Delta Tγ= Tilavuuden lämpökerroin=3α
Uusi tilavuus on 
V=V_0+\Delta V=V_0+\gamma V_0\Delta T=V_0\left(1+\gamma\Delta T\right) 
 
Aineen vastaanottama tai luovuttama lämpömäärä on 
Q=cm\Delta Tc= Ominaislämpökapasiteetti( Aineen kyky luvouttaa ja vastaanottaa energiaa.)
Lämpökapasiteetti: Kappaleen kyky luvouttaa ja vastaanottaa energiaaC=cm
Kappaleen luovuttama tai vastaanottama lämpömäärä lasketaan yhtälöstä Q=C\Delta T
 
Ideaalikaasu: Yksinkertaisin kaasujen mikroskooppinen malli, jossa molekyylit otetaan pistemäisiksi ja niillä ei oleteta olevan törmäyksien lisäksi muita muorovaikutuksia.
Ideaalikaasun tilanyhtälö
\frac{pV}{T}=nR\ eli\ pV=nRTR= Moolinen kaasuvakio
Kaasutila voidaan kuvat kolmen suureen: Lämpötila, Paine, Tilavuus(Jos kaasun määrä ei muutu)\frac{pV}{T}=vakio
Jos kaasun paine, tilavuus ja lämpötila muuttuvat, \frac{p_1V_1}{T_1}=\frac{p_2V_2}{T_2}
 
Kaasujen painetilavuuslaki:
Jos kaasun lämpötila pysyy vakiona, kaasun paineelle p ja tilavuudelle V on voimassa yhtälöpV=vakioelip_1V_1=p_2V_2
Kaasujen painelämpötilalaki: 
Jos kaasun tilavuus pysyy vakiona, kaasun paineelle p ja lämpötiolalle T on voimassa yhtälö\frac{p}{T}=vakioeli\frac{p_1}{T_1}=\frac{p_2}{T_2}
Kaasujen tilavuuslämpötilalaki:
Jos kaasun paine pysyy vakiona, kaasun tilavuudelle V ja lämpötilalle T on voimassa yhtälö\frac{V}{T}=vakioeli \frac{V_1}{T_1}=\frac{V_2}{T_2}

Faasikaavio: Kuvaa missä olomuodossa aine on eri paineissa ja lämpötiloissa. Faasikaaviossa eri olomuotoja erottavia sulamis-, höyrymis- ja sublimoitumiskäyriä kutsutaan tasapainokäyriksi.
 
Kolmoispiste: Aine voi esiintyä samanaikaisesti kaikissa kolmessa olomuodossaan.
 
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 
Sähkövirta: Johtimen poikkipinnan läpi kulkevan sähkövarauksen määrä. (Tunnus I ja yksikkö ampeeri A)
I=\frac{\Delta Q}{\Delta t}
Tasavirta (DC): Sähkö kulkee virtapiirissä koko ajan samaan suuntaan. 
Vaihtovirta (AC): Sähkön suunta vaihtuu jaksollisesti
Jännite: Jännitelähteen miinusnavan ja plusnavan eron aiheuttama suure. (Tunnus on U ja yksikkö voltti V)
- Kun kuorimittamattoman jännitelähteen jännite mitataan, saadaan lähdejännite.(Tunnus E)
- Kun jännitelähde liitetään suljettuun virtapiiriin ja se kuormitetaan, saadaan mitattua sen napajännite.
(Napajännite on aina pienempi kuin lähdejännite)
Jännitemittarilla mitataan laitteen napojen välistä jännitettä eli jännitehäviötä.
 
Puolijohte: Sähköjohtavuuteen voidaan vaikuttaa lämmön ja valonm avulla sekä lisäämällä siihen eri määriä epäpuhtausatomeja.
 
Kirchhoffin I laki: Virtapiirissä haarautumispisteeseen tulevien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin haarautumispisteestä lähtevien sähkövirtojen summa.
I_0=I_1+I_2+...+I_n
Kirchhoffin II laki: Suljetussa virtapiirissä potentiaalimuutosten summa on nolla eli \Sigma\Delta V=0
 
Ohmin laki: Johtimen jännitehäviö U on vakiolämpötilassa suoraan verrannollinen johtimessa kulkevaan sähkövirtaan I eli U=RI. Verrannollisuuskerroin R on johtimen resistanssi.
Resistanssiin vaikuttavat tekijät
- Metallilangan resistanssi riippuu langan materiaalista, pituudesta sekä paksuudesta
- Resistanssi on R=\rho\frac{l}{A}
Resistiivisyys ρ on aineelle ominainen suure, joka kuvaa aineen kykyä vastustaa sähkövirtaa(yksikkö on ohmimetri Ωm)
Vastusten kytkeminen toisiinsa:
Sarjakykentä:R=R_1+R_2+...+R_n
Rinnakytkentä:\frac{1}{R}=\frac{1}{R_1}+\frac{1}{R_2}+...+\frac{1}{R_n}
Potentiaali: Virtapiirin pisteen jännitettä sovitun vertailupisteen jännitteeseen verrattuna sanotaan kyseisen pisteen pottentiaaliksi. (Tunnus V ja yksikkö voltti V)U_{BA}=V_B-V_A
Sähkölaitteen teho: Kertoo kuinka tehokkaasti laite enimmillään muuntaa energiaa toiseen muotoon.P=UI
Joulen laki: Laite, jonka resistanssi on R ja jonka läpi kulkee sähkövirta I, muuntaa ottamaansa energiaa lämmöksi tehollaP=UI=RI\cdot I=RI^2, laite myös kuluttaa energia tällä teholla.
Sähkölaitteen muutama energia: E=Pt=UIt
 
Pariston napajännite:U=E-R_sI
E= Kuorittamattoman pariston jännite eli lähdejännite
Pariston sisäinen resistanssiR_son kuvaajan fysikaalisen kulmakertoimen itseisarvo:R_s=\left|\frac{\Delta U}{\Delta I}\right|
Sarjakykennässä lähdejännite on:E=E_1+E_2+...+E_n
Napajännite: U=U_1+U_2+...+U_n
Rinnankytkennässä paristojen lähdejännite ja kokonaisjännite ovat sama kuin yksittäisen pariston lähde/napajännite:
E=E_1=E_2=...=E_n
U=U_1=U_2=...=U_n
 
Protonin varaus on +e ja elektronin -e.
Makroskooppisten kappaleiden sähkövaraus Q on alkeisvarauksen monikerta eli Q=\pm ne{,}\ n=0{,}1{,}2{,}3...
Sähkövarauksen säilymislaki: Eristetyn systeemin sähkövarauksen kokonaismäärä on vakio.
Coulombin laki: Kun hiukkaset ovat tyhjiössä, sähköisten voimien suuruus on 
F=k\cdot\frac{Q_1Q_2}{r^2}=\frac{1}{4\pi\varepsilon_0}\cdot\frac{Q_1Q_2}{r^2}
Q_1{,}\ Q_2= Hiukkasten varaukset
r= hiukkasten välinen etäisyys 
\varepsilon_0= Sähkövakio eli tyhjiön permittiivisyys ja k Coulombin lain vakio.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suoraviivainen liike: Tasainen liike (Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan, nopeus on vakio)
Nopeus:\ v=\frac{\Delta x}{\Delta t}
Siirtymä:\ \Delta x=v\Delta t
Paikka\ hetkellä\ t:\ x=x_0+vt
Kappaleen\ aikan\ 0-t\ kulkema\ matka:\ s=vt
 
Keskinopeus: Kappaleen keskimääräinen nopeus tarkastelujakson aikana.
v_k=\frac{\Delta x}{\Delta t}
Hetkellinen nopeus: Tangenttisuoran kulmakerroin hetkellä t.
v\left(t\right)=\frac{\Delta x}{\Delta t}
Keskikiihtyvyys: Nopeuden keskimääräinen muuttuminen tietyllä aikavälillä.
a_k=\frac{\Delta v}{\Delta t}
Hetkellinen kiihtyvyys: Tangenttisuoran kulmakerropin hetkellä t.
a\left(t\right)=\frac{\Delta v}{\Delta t}
 
Tasaisesti kiihtyvä liike: Kappale kiihtyvyyden suuruus ja suunta pysyvät vakiona.
Nopeus\ hetkellä\ t\ on\ v=v_0+at{,}\ kun\ nopeus\ hetkellä\ t=0\ on\ v_0
Kappaleen keskinopeus tasaisesti kiihtyvässä liikeessä on v_k=\frac{v_0+v}{2}
Kappaleen paikka hetkellä t on 
x=x_0+v_0t+\frac{1}{2}at^2
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Newtonin I laki (Jatkavuuden laki): Jos kappale ei ole vuorovaikutuksessa muiden kappaleiden kanssa, se pysyy paikallaan tai jatkaa liikettään suoraviivaisesti muuttumattomalla nopeudella.
Newtonin II laki (Dynamiikan peruslaki):
- Kappaleen kiihtyvyys\overline{a}on suoraan verrannollinen kappaleeseen viakuttavaan kokonaisvoimaan\Sigma\overline{F}ja kääntäen verrannollinen kappaleen massaan m eli \overline{a}=\frac{\Sigma\overline{F}}{m}.
- Kiihtyvyyden suunta on sama kuin kokonaisvoiman suunta.
Newtonin III laki (Voiman ja vastavoiman laki): Kun kappale A vaikuttaa kappaleeseen B voimalla\overline{F}_{AB}, kappale B vaikuttaa kappaleeseen A yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla\overline{F}_{BA}.
Kokonaisvoima: Jos kappaleeseen kohdistuva kokonaisvoima
- Eroaa nollasta, kappale on Newtonin II lain mukaan kiihtyvässä liikkeessä.
- On nolla, kappale on levossa tai tasaisessa liikkeessä.
 
Kitka:
Liukukitka\overline{F}_{\mu}: Kappaleen liukumista estävä voima: F_{\mu}=\mu N
Lepokitka: Voima, joka estää pintoja liukumasta toistensa suhteen.
Lähtökitka\overline{F}_{\mu0{,}\max}: Lepokitkan suurin arvo: F_{\mu0{,}\max}=\mu_0N
Noste: Kapaleeseen kohdistuvan nosteen suuruusN=\rho Vgriippuu kappaleen upoksissa olevan osan tilavuudesta V ja väliaineen tiheydestä ρ, ei siitä, mistä materiaalista kappale on tehty.
 
Arkhimedeen laki: Kun kappale on väliaineessa, siihen kohdistuu nostye, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän väliainemäärän paino.
Väaineen vastus(rajanopeus): Nesteessä tai kaasussa liikkuvan kappaaleen liikettä vastustavaa voima.
 
Momentti kiertoakselin A suhteen: Voiman\overline{F} momentti kiertoakselin A suhteen on M_A=Fr, jossa r on voiman varsi (momenttivarsi) eli voiman vaikutussuoran kohtisuora etäisyys kiertoakselista (mnomenttiakselista).
- Voiman momentti on positiivinen, jos kappale pyrkii kiertymään vastapäivään, ja negatiivinen, jos kappale pyrkii kiertymään myötäpäivään.
 
Painopiste:
- Paino kohdistuu painopisteeseen.
- Painopisteestä tuettu kappale pysyy tasapainossa.
Jäykän kappaleen tasapainoehdot: Kappaleeseen vaikuttavien voimien
- Summa on nolla eli \Sigma\overline{F}=\overline{0}(tasapaino etenemisen suhteen).
- Momenttien summa minkä tahansa akselin suhteen on nolla eli\Sigma M=0(Tasapaino pyörimisen suhteen).
 
Tasapainotehtävän ratkaisu:
- Piirrä kuva ja vaikuttavat voimat.
Valitse pyörimisen kiertoakseli siten, että sen kautta kulkee mahdollisimman monen voiman vaikutussuora.
- Kirjoita tasapainoehdot.
- Ratkaise tasapainoehdoista kysytyt suureet. Huom! jos jokin voima on negatiivinen, sen suunta on vastakkainen kuin piirtämässäsi kuvassa.