Kontiopuiston koulu
Kuusitie 46
76120 Pieksämäki
040 0855 595

Rehtori

Johanna Lehvonen

0400 855 785

johanna.lehvonen@pieksamaki.fi

 

Apulaisjohtaja

Eeva Kaivonurmi
040 6413401
eeva.jääskeläinen@edu.pieksamaki.fi

 

Koulusihteeri

Sari Ollikainen

044 799 5452

sari.susanna.ollikainen@pieksamaki.fi

 

opettajat
email: etunimi.sukunimi@edu.pieksamaki.fi

https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/kontiopuiston-koulu

 

1. Koulun perustiedot

Kontiopuiston koulu

1.1 Koulutiedot

1. tunti 8.30 - 9.15
   2. tunti 9.15- 10.00
   3. tunti 10.30 - 11.15 I -ruokailu päättyy klo 11.30
   4. tunti 11.45-12.30
2. tunti 11.30 - 12.15 II-ruokailu
   5. tunti 12.45 - 13.30
   6. tunti 13.45 - 14.30

Koulun yhteinen päivänavaus kerran kuukaudessa salissa, muina viikonpäivinä luokissa.

 

 

 

1.2 Opetusryhmät ja oppilasmäärät

Oppilasmäärät ja opetusryhmät 2025-2026   1A	19
1B	18
1-3D	10
2A	16
2B	18
3A	22
3B	19
4A	21
4B	21
4D	9
5A	19
5B	19
6A	25
6B	23
5-6D	8
VO	7

Koulun oppilasmäärä 11.9.2025 yht. 274 oppilasta

 

1.3 Tuntikehys ja sen jakautuminen/käyttö

Koulukohtaisesta tuntikehyksestä on erillinen liite. Tuntikehystä on jaettu mahdollisimman tasapuolisesti opetusryhmien kesken. Jakotunteja on käytetty oppilasmäärältään suuriin luokkiin sekä ylemmillä luokilla englannin, ruotsin, matematiikan, suomen kielen ja käsityön opetukseen. Tänä lukuvuonna koulussa on yksi valmistava ryhmää ja erillistä S2-opetusta 13h /viikossa S2-oppilaille. 

Koulun painopistealueet ja toimenpiteet

Koulumme painopistealueena ovat lukuvuotena 2025-2026 yhteisöllisyys ja vahvuuksien huomioiminen sekä lukutaito. Näiden teemojen ympärille on perustettu ryhmä, jotka edistävät ja kehittävät toimintaamme teemojen suuntaan. Viime vuonna aloitettu välituntitoiminta eri vuosiluokille jatkuu ja siihen on lisätty tänä vuonna ykkösluokkaisille omaa ryhmäyttämiseen liittyvää toimintaa. Välituntitoiminta sisältää mm. lukemista, pelailua, rentoutumistaja karaokea. Koulussamme toimii osa-aikainen koulunuorisotyöntekijä luokilla 5.-6.

Koulun oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään lukuvuonna erityistä huomioita. Hyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämisen tukena toimivat kyselyt ja niiden tulosten pohjalta tehdyt hyvinvointisuunnitelmat.

Iltapäivätoiminta tukee kokonaiskoulupäivä-ajattelua.

Koulun välituntitoimintaa pyritään kehittämään liikunnalliseen suuntaan. Joka toinen keskiviikko nuorisotoimi osallistaa oppilaita pitkällä välitunnilla liikkumiseen. Lisäksi pitkällä välitunnilla toimii oppilaiden toimesta liikuntavälinevuokraamo.

Kontiopuiston koulussa järjestetään iltapäivätoimintaa 1-2. luokan ja pienluokkien oppilaille. Vanhemmat anovat lapselleen paikkaa ja myös kustantavat osan toiminnasta. IP-toiminta on siirtynyt osaksi koulun toimintaa. Kokonaiskoulupäivä-ajattelussa lähdetään siitä, että IP-parkki on jatkoa koulupäivälle. Tätä tuetaan siten, että iltapäivätoiminnassa on mukana myös koulunkäynninohjaajia, jotka jo päivällä ovat olleet mukana lapsen opiskelussa. Koulussa järjestetään 1. luokkalaisille aamupäivätoimintaa kahtena aamuna viikossa, tiistaina ja keskiviikkona klo 8.30-10.00.

 

 

 

1.4 Koulun toimintakalenteri

Syyslukukausi 6.8.-19.12.2025

Kevätlukukausi 7.1.-30.5.2026

LOMAT

Syysloma 20. - 24.10. 2025 (vk 43)
Joululoma 22.12.2025 - 5.1.2026
Talviloma 23. - 27.2.2026 (vk 9)
Pääsiäisloma 3. -6.4.2026
 

Koululla on runsaasti oppituntien ulkopuolista ohjelmaa. Koulun yhteisiä tapahtumia ovat lukukausien päättäjäiset,itsenäisyyspäiväjuhlat, seurakunnan järjestämät aamunavaukset ja kirkkokäynnit sekä erilaiset vierailijat, mm. musiikki- ja teatterivierailut. Koululaiset osallistuvat urheilupäiviin ja koulujen välisiin urheilukilpailuihin sekä paikkakunnalla että lähikaupungeissa. Liikuntatunteja pidetään myös koulun ulkopuolella, mm. uimahalli ja jäähalli tuovat vaihtelua ja monipuolisuutta liikuntatunneille samoin suunnistus esim. Nikkarilan alueella tai pururadan ympäristössä.

Oppilaskunta järjestää tapahtumia ja toimintaa lukuvuoden aikana.

 
Luokkatoimikunnat kokoontuvat, keräävät rahoitusta ja tekevät luokkaretkiä. Suunnitelmat koulun ulkopuolella tapahtuvista retkistä/tapahtumista, leirikoulusta ja /tai luokkaretkestä toimitetaan rehtorille ennen tapahtumaa.

Koko koulun retki Partaharjuun toteutetaan 6.10.2025.

Jokaiselle vuositasolle tulee yksi "Suuri Päivä", jotka luokkatasoittain ovat seuraavat:
1. lk 100. koulupäivä eli "juhlistamme" 100. koulupäivää. 
2. lk retkipäivä
3. lk itsenäisyyspäivävastaanotto; kaikille kaupungin 3. luokkalaisille.
4. lk Tee ite-päivä; kaupungin yhteinen tapahtuma 
5. lk Liikuntapäivä
6. lk Luokkaretki

Huhtikuussa koko koulun yhteinen taituri-tapahtuma.

 

 

2. Koulutuksen järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen

Perusopetusta järjestetään koulutuksen järjestäjän määrittelemän toiminta-ajatuksen ja arvopohjan lähtökohdista. Koulutusta ja koulun toimintaa johdetaan määritellyn strategian perusteella siten, että johtamisessa noudatetaan hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Yhtenä koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää yhteisen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista sekä luoda hyvät edellytykset opettamiselle ja oppimiselle. Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa.

2.1 Koulun toiminta-ajatus

Koulun toiminta-ajatus

Olemme yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa valinneet meille tärkeitä asioita, joista olemme muodostaneet seuraavat toimintaamme ohjaavat asiat.

Visio:
Turvallinen koulu

Missio:
Luoda turvallinen ja välittävä ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus kehittyä ja oppia

Arvot:
1. vastuunottaminen
2. yhteistyö
3. yhteiset säännöt
4. hyvät tavat

Toimimme oppivelvollisuuskouluna noudattaen peruskoululain- ja asetuksen määrittelemiä opetus- ja kasvatustehtäviä;

Tuemme oppilaan persoonallisuuden kasvua yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti
Luomme edellytyksiä suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle
Tuemme opinnoissa myöhemminkin tarpeellisten tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittymistä
Otamme huomioon oppilaiden erilaisuuden järjestämällä toimintamme joustavasti ja tarvittaessa yksilöllistämällä opetusta .

Kasvatusvastuu on koko koulun henkilökunnalla. Koulu tekee kasvatustyössä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Koulun toiminnan tavoitteena on, että
-oppilas ymmärtää koulutyönsä merkityksen ja toimii päämäärätietoisesti
-oppilas ymmärtää käyvänsä koulua itseään varten
-oppilas ymmärtää, että harjoittelemalla pystyy kehittämään itseään ja taitojaan eri osa-alueilla

Oppilasta ohjataan
- myönteiseen ajatteluun
- tiedostamaan omat ja toisten vahvuudet
- tiedostamaan omat ja toisten heikkoudet ja ymmärtämään niitä
- työskentelemään ryhmissä
- omaksumaan hyvät, kohteliaat ja kestävät käyttäytymismuodot
- kehittämään itsehillintäänsä
- noudattamaan yhteisesti tehtyjä sopimuksia

Lukuvuonna 2024-2024 painopisteenä on lasten vahvuuksien esille nostaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

 

2.2 Lukuvuoden kehittämiskohteet

Opetustoimen tavoitteet
Eheän ja yhtenäisen kasvun sekä oppimispolun edistäminen.
Kestävän ja laadukkaan palvelurakenteen kehittäminen.
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen opiskelu- ja työyhteisöissä.

Koulukohtaiset kehittämishankkeet ja erityistehtävät

Kontiopuiston koulun painopistealueet lukuvuonna 2025-26 ovat:

• yhteisöllisyys
• vahvuuksien huomioiminen
• lukutaito

TVT-ryhmä
Tehtävänä TVT-strategian toteutumisen seuranta.
TVT -vastaavina toimivat Ulla Heikkinen ja Tarja Id.
Koulun Digituki-henkilöinä toimivat Tarja Id ja Miika Kaivonurmi.

Koulun kehittämisryhmä
Koulun painopistealueiden ja vuositavoitteiden ( turvallisuus, tuen uudistuksen jalkauttaminen ja uuden koulun suunnittelu sekä tyhy) mukainen kehittäminen, vastuuhenkilö apulaisjohtaja Eeva Kaivonurmi, ryhmän jäseninä Johanna Pulkkinen, Satu Savolainen, Minna Koskimaa, Riina Teittinen ja Johanna Lehvonen.

Iltapäivätoiminnan kehittäminen kokonaiskoulupäivä-ajattelulla.
Mukana koulunkäynninohjaajat.
IP-parkin vastuuhenkilö Susa Korhonen

 

2.2.1 TVT-suunnitelma

Pieksämäen kaupungin TVT-strategia on osa kuntatason opetussuunnitelmaa ja osa sivistyspalvelujen tieto- ja viestintästrategiaa. Wilmassa olevaan vuosisuunnitelmaan tehdään koulutason vuosittainen TVT-suunnitelma. Suunnitelman tekemisestä vastaa koulun TVT-tiimi.

Koulun TVT-tiimin kokoonpano:
Elo Ulla Kohvakka ja lo Tarja ID.

Vuosittaiset TVT-painopistealueet:
Henkilöstön TVT-taitojen asteittainen lisääntyminen
Hankittujen TVT-laitteiden monipuoilinen käyttö
Oppilaiden taitojen lisääntyminen TVT-suunnitelman mukaisesti

Käytännön toimet:

TVT-ryhmän toimet:
- ideoiden jakaminen
- digitutoroinnin, ICT-tuntien ja -tuokioiden avulla henkilöstön taitojen tukeminen
- koulutuksen järjestäminen
- yhteyshenkilönä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä tiedotustehtävissä toimiminen
- opetushenkilöstön vertaistukena oleminen
- pienimuotoisten teknisten toimien hoitaminen
- TVT-suunnitelman toteutumisen seuraaminen
- yksittäisen oppilaan salasanan uusiminen opetusverkon palveluihin ja lukkiutuneen tilin avaaminen
- kotisivujen ylläpito
- palavereihin osallistuminen ja yhteydenpito tietohallintoon ja muiden koulujen TVT-ryhmiin
- henkilöstön kannustaminen uusien asioiden kokeilemiseen

 

2.3 Talous

Koulun toimenpiteet

Varmistetaan, että koulun käytettävissä olevat resurssit on kohdennettu tavoitteiden näkökulmasta optimaalisesti. Koulun toimintaa ja resurssien käyttöä johdetaan niin, että jokaiselle oppilaalle voidaan taata tasalaatuinen ja opetussuunnitelman mukainen opetus ja ohjaus jokaisena koulupäivänä. Pienluokat ja yleisopetuksen luokat tekevät tiivistä tiimityötä. Tänä lukuvuonna resurssia on kohdennettu tuntikehystä lisäämällä kakkos- ja kuutosluokiile ja laaja-alaiseen erityisopetukseen.

Kestävän kehityksen huomioiminen ja seuraaminen on tärkeää talouden, mutta myös kokonaiskasvatuksen kannalta katsottuna.

Vastuunjako.

Rehtori ja apulaisohtaja vastaavat resurssien kohdentamisesta.

 

3. Henkilöstö

Osaava ja kehittyvä henkilöstö on laadukkaan perusopetuksen kulmakivi. Henkilöstön oma halu kehittyä työssään ja ylläpitää osaamistaan on keskeinen lähtökohta onnistuneessa ja laadukkaassa koulutyössä. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten kouluilla on omat henkilöstösuunnitelmat, jossa määritellään henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet sekä toimenpiteet osaamisen kehittämiseksi.
Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena.

3.1 Henkilöstö

Opettajat

1A Sirpa Majamäki 1B Mia Romunen 2A Anne Lappi 2B Tea Nyström 3A Eeva Kaivonurmi 3B Johanna Pukkinen 4A Antti Antikainen 4B Tarja Id 5A Satu Savolainen 5B Kimmo Malmstedt 6A Waltteri Karjalainen 6B Miika Kaivonurmi 1-3 D  Ulla Heikkinen

4D  Tiina Porvali 5-6 D Piia Hänninen VO  Sari Utriainen

Minna koskimaa, en, sa; Martti Vänttinen ks, Lotta Argillander s2

Paula Sapattinen ja Heli Puro-Kaunisto laaja-alainen erityisopetus

Koulunkäynninohjaajat

Laura Halttunen (5-6D, koulukuljetukset, ip)

Satu Halonen (1-3D)

Mari Luukko (4D, ip)

Viivi Heimonen (3-4, ip.)

Riina Teittinen, (5-6, ip.)

Aino Salkosalo 1A

Tiina Strengell, valmistava

Terveyden - ja oppilashuollon henkilökunta

Hanna Naukkarinen, kouluterveydenhoitaja
Tiina Lappi, koululääkäri

Niina Hohti koulupsykologi 
Elina Heiskanen, koulukuraattori

Muu henkilökunta

Sari Ollikainen, koulusihteeri

Susa Korhonen, ilta- ja aamupäiväkerhon ohjaaja

Koulun sijaiskäytänteet oppilaan oikeus opetukseen turvataan myös silloin, kun opettaja joutuu olemaan poissa. Poissaolevalle opettajalle hankitaan sijainen. Oman toimen ohella -sijaistuksia pyritään välttämään.

 

3.2 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen

Koulun toimenpiteet

Opetushenkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua koulutuksiin osaamisen ja taidon kehittämiseksi. Koulustus on suunnitelmallista. Henkilökunnan kanssa pidetään kehityskeskustelu joka toinen vuosi.

 

3.3 Työhyvinvointisuunnitelma

Koulun toimenpiteet

Henkilökunta järjestää työhyvinvointia edistäviä yhteisöllisiä tapahtumia vuosittain. Tähän on syksyn aikana tehty vuosikello.

Mahdollistetaan osallistuminen kaupungin tyhy-toimintaan.

Keväällä tehdyistä henkilöstön hyvinvointikyselyistä nousseita teemoja kehitetään ja pyritään löytämään ratkaisuja ja koulutuksia henkilöstön tarpeisiin.

Vastuuhenkilöt: Eeva Kaivonurmi, Riina Teittinen, rehtori

 

4. Opetusjärjestelyt ja opetussuunnitelmatyö

Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja sitä kehitetään koulutuksen järjestäjän toimesta yhteistyössä koulujen ja niiden henkilöstön kanssa. Opetussuunnitelmatyön tehtävänä on kertoa kuinka kasvatus- ja opetustyö toteutetaan kansallisten perusteiden mukaisesti paikallisiin olosuhteisiin soveltuvimmalla tavalla. Koulun johto, henkilöstö, oppilaat ja heidän huoltajansa sekä muut sidosryhmät osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen sekä arviointiin.
Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2016. Arviointiosuutta päivitetty 8/20. Tuen osuutta päivitetty 5/25.

Opetus ja koulun muu toiminta järjestetään siten, että oppilaiden yksilöllisyys sekä heidän tietonsa ja taitonsa tulee huomioiduksi. Opetuksen ja muun koulun toiminnan tulee mahdollistaa mahdollisimman tasapainoiset ja hyvät edellytykset oppimiseen ja hyvinvointiin. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä. Opetusmateriaalit ovat tarkoitukseen soveltuvia ja mahdollistavat monipuolisen ja yksilöllisyyden huomioivan opetuksen.

Opetusjärjestelyjä kehitetään systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Kehitystyötä seurataan sekä koulun johdon että henkilöstötasolla.

4.1 Opetussuunnitelma

Koulun toimenpiteet

https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo

Pieksämäellä toimii OPS-työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja vie OPS-asioita eteenpäin. Ryhmään kuuluu kaksi jäsentä joka koululta. Kontiopuiston koululta ryhmään kuuluu Mia Romunen ja Satu Savolainen.

Ops-työssä lukuvuonna 2025-2026 suurin asia on tuen uudistuksen jalkauttaminen.

Opetussuunnitelmatyöhön oppilaat voivat vaikuttaa oppilaskunnan kautta.
 

 

4.2 Koulun ulkopuolella annettava opetus

Koulu noudattaa opetussunnitelmaan merkittyjä vuosiluokkakohtaisia opintokäyntisuosituksia.

Uinnin opettaminen tapahtuu uimahallilla.
Uinnin opetuksesta vastaa uimahallin uimaopettaja, pesutilojen valvonta on koulun opettajan vastuulla.

Jääurheilun opettaminen tapahtuu tarvittaessa jäähallilla.

Valinnaisaineiden opetuksessa valinnaisaineryhmät vierailevat eri kohteissa, jotka valikoituvat opetettavan sisällön mukaan.

Opettajat toteuttavat muuta koulun ulkopuolella annettavaa opetusta, luokkaretkiä ja leirikouluja. Päivämäärät eri luokkien osalta tarkentuvat myöhemmin.

Vastuunjako. Opettajat huolehtivat omien luokkiensa retkistä, yökouluista ja leirikoulusuunnitelmista yhteistyössä kotien kanssa. Mahdollinen varojen kerääminen on vanhempien vastuulla. Retkien vastuuohjaaja on aina opettaja. Suunnitelmat hyväksytetään rehtorilla.

 

4.3 Valinnaiset opinnot

Valinnaisaineita opetetaan 5.-6. -luokilla. Oppilaat ovat valinneet valinnaisainetarjottimelta 3 eniten kiinnostanutta valinnaisainetta suosituimmuusjärjestyksessä.

Tarjolla olleista valinnaisaineista Kontiopuistossa toteutuu lukuvuonna 2025-2026:

• Liikunta
• Kuvataide
• Matka maailman ympäri
• Tekstiilityö
• ATK
• Tekninen työ

Valinnaisaineiden laajuus on 1 vuosiviikkotunti. Opinnot toteutetaan keskiviikkoisin 2h kerrallaan parillisina viikkoina.

4.4 Valmistava opetus, maahanmuuttaja- ja S2-kielenopetus

Koulun toimenpiteet

Koulussa toimii valmistavan opetuksen ryhmä, joissa työskentelee opettaja ja koulunkäynninohjaaja. Ryhmä on monikulttuurinen. Opetus toteutetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppiilaita pyritään integroimaan yleisopetuksen ryhmiin taito- ja taideaineissa.

Uusien oppilaiden tullessa pidetään vanhempien tapaaminen. Tällöin kerrotaan suomalaisesta koulujärjestelmästä, esitellään koulu ja sen tavat yms. sekä täytetään tarpeelliset lomakkeet. Tulkkipalveluja käytetään aina tarvittaessa.

 S2- kielen opetusta annetaan koulussamme 13 tuntia viikossa omassa S2-ryhmässä.Tämä on tarkoitettu maahanmuuttajaoppilaille, jotka ovat jo integroituneet yleisopetuksen ryhmiin.

Vastuunjako

rehtori, apulaisjohtaja, valmistavan ryhmän opettaja

 

4.5. Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Kontiopuiston koulussa järjestetään vähintään 1 monialainen oppimiskokonaisuus / luokka. Lukuvuodelle 2024-2025 monialaisen teemana on Minä, ihmisenä kasvu. Luokkatasoittain on laadittu toteuttamissuunnitelmat, jotka ovat katsottavissa Pedanetissä, Mokailua -otsikon alla.

Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyy seuraavia oppiaineita ja monialaisia kokonaisuuksia: liikunta, suomen kieli, ympäristö- ja luonnontieto, historia, musiikki, käsityö, kuvataide ja yhteiskuntaoppi.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan tutkivaa oppimista ja projektioppimista hyödyntäen koko lukuvuoden ajan pienissä erissä. Tavoitteena on, että oppilas tarkastelee aihetta Minä omalle ikätasolle sopivista näkökulmista ja lähtökohdista mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena on myös edistää oppilaan laaja-alaista osaamista. Monialaisten opintojen aikana voidaan tehdä myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa esimerkiksi Yrityskylä kuudennella luokalla, paikalliset yritykset ja retket.

Monialaista kokonaisuutta arvioidaan yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Oppimiskokonaisuuden tuotoksia tuotetaan lukuvuoden aikana ikätasolle sopivalla tavalla ja niistä asetetaan myös esille muiden tarkasteltaviksi.​

4.6 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Koulun toiminta, kuljetusjärjestelyt

Kontiopuiston koululla järjestetään evankelisluterilaisen uskonnon, elämänkatsomustiedon ja ortodoksiuskonnon opetusta
 

ORTODOKSIUSKONTO
Opetus keskiviikkoisin klo 12.45.–14.30 ( luokat 4-6) ja torstaisin 8.30-9.15 ( luokat 1-3,5). Opetus toteutetaan kaksi tuntia joka toinen viikko luokat 4.-6., 1.-3., 5. joka viikko yksi opetustunti. Opettajina toimii Tiina Hiltunen.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Opetus 1-3 luokkalaisille torstaisin 8.30-9.15 ( luokat 1-3, opettaja Ulla Heikkinen), keskiviikkoisin 4-6 lk keskiviikkoisin klo 12.45 -14.30 ( luokat 4-6, opettaja Piia Hänninen). Opetus toteutetaan kaksi tuntia joka toinen viikko.

 

4.7 Vapaaehtoinen kieli

Pieksämäen kaupungin nykyinen kieliohjelma

Peruskoulun kieliohjelma ja oppilaskohtaiset vuosiviikkotunnit

Koulun toiminta

Vapaaehtoinen A2 -kieli on saksa.

4. luokan alkava saksan opetus järjestetään Maaselän koululla, jossa opettajana Anu Lyyra.
5. luokan alkava saksan opetus järjestetään Maaselän koululla jossa opettajana Anu Lyyra.
6. luokkien saksan opetus järjestetään Kontiopuiston koulussa, jossa opettajana Minna Koskimaa.

 

4.8 Kansainvälinen toiminta ja kansainväliset yhteydet

Kansainvälisyys on yksi aihekokonaisuus opetussuunnitelmassa. Aihetta käsitellään eri oppiaineissa lukuvuoden aikana.

Ukrainalaisten oppilaiden myötä kansainvälisyys kasvatus on vahvistunut ja koulusta on tullut kaksikielinen kulttuuriltaan.

Tämän hetkinen valmistava opetus on monikulttuurinen.

 

 

4.9 Päivänavaukset

Koulun toimenpiteet

Koulun yhteinen päivänavaus on kerran kuussa salissa. Muina viikonpäivinä luokissa. 

Yhteisistä päivänavauksista vastaa kukin luokka vuorollaan, luokissa tapahtuvat päivänavaukset ovat luokanopettajan vastuulla. 

 

4.10 Koulukuljetukset ja valvonnat

Pieksämäen kaupungin koulukuljetusopas on nähtävänä www.pieksamaki.fi/palvelut/koulukuljetus

Koulun toimenpiteet
Koulukuljetukset toteutetaan taksi-, pali- tai linja-autokuljetuksina. Oppilaita on aina vastassa valvova aikuinen; opettaja tai koulunkäynninohjaaja.

Kuljetusten suunnittelusta vastaa kaupungin kuljetussuunnittelija Pasi Haverinen, koululla kuljetusten sujumisesta vastaavat rehtori ja päivittäisiä muutoksia sovittelee Laura Halttunen.

Välitunneilla on aina vähintään kaksi aikuista. Sellaisilla välitunneilla, joiden aikana koulun kaikki oppilaat ovat välitunnin vietossa, valvojia on neljä.

Ruokailun valvonnasta vastaa oppilasryhmän ruokailuun saattanut opettaja.

 

4.11 Oppilasarviointi

 

• 1. luokat

-väliarviointi: arviointikeskustelu (n. 20 min) marras- tammikuussa. Vanhemman velvollisuus on varata aika keskusteluun, lapsi osallistuu myös.

-Sanallinen lukuvuositodistus

• 2.-3. luokat

-Väliarviointi sanallisella arvioinnilla, arvosanat nähtävissä Wilmasta 20.12. alkaen

-Sanallinen lukuvuositodistus 2. luokka, numeroin 3. luokka

• 4.-6. luokat

-Väliarviointi numeroin, arvosanat nähtävissä Wilmasta 20.12. alkaen

-Lukuvuositodistus: numeroarviointi 3.-6.luokat

-Mikäli oppilaan suomen kielen taito on vielä alkuvaiheessa, voidaan numeroarvioinnin sijasta antaa arviointi hyväksytty (S)

 

 

 

5. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Opetus ja koulun muu toiminta toteutetaan ja suunnitellaan siten, että se tukee oppilaan oppimista, kasvua ja hyvinvointia mahdollisimman joustavasti, monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Laadukas perusopetus sekä oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ehkäisevät myös erityisen tuen tarpeen syntymistä. Opetuksen ja koulun muun toiminnan painopisteen tulee olla varhaisessa tuessa sekä ennalta ehkäisevässä toiminnassa, mikä vahvistaa myös oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta. Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joiden avulla tukea tarvitseva oppilas pystytään kohtaamaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuessa moniammatillisella yhteistyöllä on suuri painoarvo. Osa oppilaan kohtaamaan moniammatillista tukea on oppilashuoltotyö, joka muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta sekä suunnitelmallisuudesta. Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti sekä oppilaille että heidän huoltajilleen. Oppilaan sujuvan opintopolun mahdollistaa sekä onnistunut oppilaanohjaus sekä nivelvaiheiden yhteistyö. Kiusaamista ehkäistään suunnitelmallisesti. Koululla on kummioppilastoimintaa ja ohjattua toimintaa välitunneille.

 

5.1 Oppimisen tuki

Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Ennaltaehkäisevä oppimisvaikeuksien ja muiden pulmien havaitseminen ja niihin puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä. Keskeinen oppilaan tukija ja huolen havaitsija on opettaja. Yhteistyö kodin kanssa on tässä erityisen tärkeää. Opettajan huoli herää mm. poissaolojen lisääntymisestä, numeroiden laskusta tai muutoksista oppilaan ikätoverisuhteissa, käytöksessä tai olemuksessa.

5.2 Kasvun ja hyvinvoinnin tuki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287

5.2.1 Opiskeluhuoltopalvelut

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, kouluterveydenhuolto ja koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. (Pieksämäen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2011, Opetushallitus 2010, 42–43.)

Pieksämäen kaupungin ala- ja yläkouluissa työskentelee kaksi koulukuraattoria ja kaksi koulupsykologia.

Koulupsykologin työn tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin, sosiaalisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kehitykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Koulupsykologin työhön kuuluvat oppimisvaikeuksiin ja oman toiminnanohjaukseen liittyvät kartoitukset, joilla pyritään selvittämään oppilaan vahvuuksia ja vaikeuksia sekä sopivia tukitoimia. Tavoitteena on poistaa mahdollisia oppimisen esteitä ja luoda koululaisille heidän oppimisedellytyksiään parhaiten vastaavat opetusjärjestelyt. Lisäksi koulupsykologi tarjoaa tukea antavia keskusteluja.
Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin, sosiaalisen kasvun, oppimisen sekä hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Kuraattorityön painotus on varhaisessa tuessa ja koulussa esiintyvien ongelmien varhaisessa hoitamisessa yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien, oppilashuoltotyöryhmän sekä eri yhteistyötahojen kanssa.

 

Koulun toimenpiteet

Terveydenhoitaja Hanna Naukkarinen on koululla tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Päivystysvastaanotto klo 10.00-10.30.

Puhelinaika ma-pe klo 11.00-11.30.

Puh. 044 3686757.

Koululääkäri on Tiina Lappi.

Peruskoulun oppilaat tarkastetaan vuosittain. Näistä laajoja tarkastuksia ovat 1. ja 5. luokan terveystarkastukset.

Laajoihin tarkastuksiin sisältyy aina sekä lääkärin että terveydenhoitajan tarkastus. Vanhemmat kutsutaan mukaan lääkärintarkastukseen.

Välivuosina on terveydenhoitajan suorittama tarkastus.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat koulupäivän aikana sairastuneiden oppilaiden hoito sekä pitkäaikaissairauden vuoksi seurantaa tai hoitoa koulupäivän aikana tarvitsevan oppilaan tuki ja seuranta, josta on erikseen sovittu. Vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat ja sairastumiset hoidetaan terveyskeskuksessa.

Koulukuraattori Elina Heiskanen on koululla tiistaisin ja torstaisin

puh. 044 588 2401.

Hän on jäsenenä yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Koulukuraattori kuuluu keskeisenä osana yksiläkohtaiseen oppilashuoltoon.

Kouluruokailu

Koululla ei ole maksullista välipalaa. Ruoka tuodaan koululle keskuskeittiöstä Ruokaradalta. Oppilaat siirtyvät ruokailuun opettajan johdolla ja ruokailevat opettajan valvoessa ruokailua.

Ruokailua on porrastettu siten, että ensimmäinen ruokailuvuoro alkaa n. klo 10.30 ja päättyy viimeistään klo 11.30. Ensimmäisessä ruokailuvuorossa ruokailevat luokat 1-3.

Toinen ruokailuvuoro alkaa klo 11.30 ja päättyy viimeistään klo 12.30. Toisessa vuorossa ruokailevat luokat 4-6.

Vastuunjako
Ruuan jakelusta ja keittiöstä vastaavat keittäjät. Opettaja vastaa ruokailuun tulevasta ryhmästä.

Poissaolot

Opetuksen järjestäjä seuraa oppilaan poissaoloja ja pyrkii ennaltaehkäisemään niitä. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Poissaolojen seuraamiseen käytetään Wilmaa, johon opettajat kirjaavat poissaolot päivittäin. Seurannassa näkyvät sairauspoissaolot, anotut lomat ja luvattomat poissaolot. Perusopetuksessa on otettu käyttöön oppilaan poissaoloihin liittyen luokanohjaajan/luokanopettajan tekemä varhaisen huolen ilmoitus Wilmaan, kun yhteydenotto on tehty huoltajaan puhelimitse oppilaan 50 h ja 75 h poissaolon rajan täyttyessä.

. Poissaoloihin puuttumisen malli on kirjattuna kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelmaan.

Opiskeluhuoltosuunnitelma

 

 

5.2.2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.

Koulun toimenpiteet

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka on myös moniammatillinen, kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa tai tarpeen mukaan useammin.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehkoulun noppilashuollon tehtävien suunnittelutäviä ovat esimerkiksi:

-oppimiseen ja ksavuun liittyvien ongelmien ratkaisu ja ennaltaehkäisy

-oppilashuollon tehtävien suunnittelu

-koulun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen
Kokoonpano:

rehtori

Erityisopettaja Heli Puro-Kaunisto
Koulupsykologi Niina Hohti
Koulukuraattori Elina Heiskanen
Kouluterveydenhoitaja Hanna Naukkarinen

Vanhempaintoimikunnan edustajana Heino.

Oppiaskunnan edustaja.

Kokoonkutsujana rehtori.

 

 

5.2.3 Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa yksittäiselle opiskelijalle annettavia:

1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja;
2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;
3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja
4) jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus siten kuin 20 §:ssä säädetään. Opiskeluhuoltokertomus tehdään Wilmaan.
Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

 

5.2.4 Opiskeluhuollon yhteistyö ja seuranta

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa[1]. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa[2].

Oppilaskunnat
Opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsitellään yhdessä koulun/oppilaitoksen oppilaskunnan kanssa oppilaiden ikäkaudelle soveltuvalla tavalla.

Vanhempainyhdistykset
Vanhempainyhdistyksiä kuullaan vuosittain opiskeluhuollon suunnitteluun liittyvistä asioista.

Valtakunnallinen seuranta
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti[1].

Paikallinen seuranta
Koulutuksen järjestäjä arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuu ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava[2].

Tietojen toimittaminen
Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot[3].

 

5.2.5 Oppilaanohjaus

Opetussuunnitelman mukaan oppilaanohjauksen tavoitteena on oppilaan onnistumisen tukeminen, mikä on jokaisen kouluyhteisön jäsenen tehtävä. Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellisista asioista.

5.2.6 Kerhotyö

Koulun kerhot:
Lapsikuoro, ohjaajana Pia Säpyskä-Hietala

 

Vastuunjako
rehtori

 

5.2.7 Nivelvaiheiden yhteistyö

Nivelvaiheet

Esiopetuksesta alakouluun

• Toukokuussa esiopetuksesta vastaava päiväkodinjohtaja järjestää eskareiden siirtopalaverit koulukohtaisesti
•  Varhaiskasvatuksen erityisopettajat sopivat yleisopetuksen luokissa aloittavien tukea tarvitsevien lasten tiedonsiirtopalaverit laaja-alaisten erityisopettajien kanssa huhti-toukokuun aikana
• Jos lapsen tuen tarve on sellaista, että koulunaloituspaikkaa mietitään, pidetään moniammatilliset palaverit lapsikohtaisesti lukuvuoden aikana kuitenkin ennen huhtikuista pienluokkapaikkojen jakoa (varhaiskasvatuksen erityisopettaja koollekutsujana). Koulusta erityisluokanopettajat mukana.
• Pienluokkapaikkojen jako huhtikuussa (erityisopetuksesta vastaava rehtori kokoonkutsujana). Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ilmoittavat perheille pienluokkapaikasta.
• Kouluun tutustumispäivä toukokuussa (kutsut kouluilta)

Alakoulusta yläkouluun

• Huhti-toukokuussa tapaaminen siirroista vastaavien alakoulujen opettajien ja yläkoulun opettajien kesken (kokoonkutsujana yläkoulun erityisopetuksen koordinaattori). Sovitaan ko. vuoden siirtoon liittyvät asiat ja käydään oppilaiden tuen tarpeet läpi.
• Luokanopettajat ja erityisopettajat ryhmittelevät siirtyvät oppilaat toimiviin ryhmiin. Lista toimitetaan yläkoulun rehtorille. Pedagogien työryhmä jakaa oppilaat tuleviin luokkiin.
• Alakoulujen laaja-alaiset siirtävät sovitut paperit ja testitulokset yläkouluun.
• Alakoulussa tuen toteutuminen, toimivat käytänteet ym. kirjataan oppilaan tuen lomakkeeseen
• Jos oppilaalla ryhmäkohtaisen tuen kirjaamisen kannalta on oleellista siirrettävää tietoa (esim. luki, tarkkaavuus) ne kirjataan.
• Erityisluokkapaikkaa yläkoulussa mahdollisesti tarvitsevat oppilaat ilmoitetaan erityisopetuksesta vastaavalle rehtorille mahdollisimman aikaisin, viimeistään kevätlukukauden alussa.
• Sateenkaaren koulusta paikkaa tarvitsevat oppilaat asetetaan koulupaikkajonoon maaliskuun loppuun mennessä (näistä oppilaista tieto erityisopetuksesta vastaavalle rehtorille, joka vie asiaa eteenpäin)

5.2.8 Kiusaamisenvastainen toiminta

Koulun toimenpiteet

Koulun tehtävä on turvata koulun käytettävissä olevilla keinoilla oppilaille edellytykset turvalliseen ympäristöön sekä hyvään oppimiseen. Mikäli kuitenkin näihin tekijöihin liittyvää niitä vaarantavaa häiritsevää käytöstä tai kiusaamista havaitaan, puututaan siihen ja asia selvitetään.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan, että oppilas joutuu toistuvasti muiden oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esim. tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeiden juttujen puhumista tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.

Satunnainen oppilaiden välinen riitely, nahistelu ja nimittely eivät ole kiusaamista. Tällaiseenkin häiriökäyttäytymiseen kuitenkin puututaan.

Satunnaisia tapauksia selvitetään kasvatuskeskustelu -menetelmällä, jonka avulla puututaan akuutteihin, tilapäisiin häiriöihin.

• Tilanteen havainnut henkilö puuttuu asiaan välittömästi ja ottaa yhteyden luokanopettajaan tai välituntivalvojaan.
  •Luokanopettaja selvittää asian mahdollisimman pian sen tultua ilmi.
  •Tapauksesta tiedotetaan koteihin. Yksittäisetkin tapaukset kirjataan ja arkistoidaan, mikäli häiriökäyttäytyminen on erityisen törkeää, esim. väkivaltaista käytöstä käsittävää, tai mikäli omaisuutta rikkoutuu.

Keskustelemalla kartoitetaan, kuinka yksittäisestä tapuksesta on kysymys. Mikäli on kysymys pitkäkestoisesta tai usein toistuneesta häritsevästä käytöksestä, on kysymys kiusaamisesta.

Tällöin selvittäminen siirtyy KiVa-tiimille (KiVa = Kiusaamisen vastainen), joka perehtyy huolellisesti tilanteeseen ja selvittää kiusaamistapauksen.
Koulussamme on käytössä KiVa -ohjelma, joka sisältää kiusaamista ennaltaehkäisevää materiaalia.

Kunnassa toimii kiusaamisen vastainen työryhmä, johon kuuluu kaksi opettajaa koulustamme.

Vastuuhenkilöt
Kasvatuskeskusteluista vastaa aina häiritsevästi käyttäytyneen oppilaan opettaja. Kiusaamistapauksia selvittävässä KiVa-tiimissä toimivat tänä lukuvuonna Heli Puro-Kaunisto ja Piia Hänninen.

 

 

Poissaolo ja perusopetuslaki

• Koululla on lakiin perustuva velvoite seurata poissaoloja ja myös tukea kouluun kiinnittymistä, niin ettei poissaoloja tulisi.
• Luokanopettajalla/luokanohjaajalla on vastuu oppilaiden poissaolojen seurannasta ja niihin puuttumisesta.​
• Poissaolojen seurannassa lasketaan kaikki lukuvuoden aikana kertyneet poissaolot, myös terveydellisistä syistä kertyneet ja luvalliset anotut poissaolot. ​
• Poissaolomäärä ei nollaudu missään vaiheessa lukuvuotta. ​
• Myöhästyminen oppitunnilta ei tilastoidu poissaoloksi. Opettaja kirjaa Wilma-merkinnän yhteyteen poissaolon minuuttimäärän ja ottaa myöhästymiset puheeksi oppilaan kanssa viipymättä.​
• Oppilaalla on oikeus käyttää opiskeluhuoltopalveluita (terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, koululääkäri) koulupäivän aikana. Opiskeluhuoltopalveluiden käyttäminen ei tilastoidu poissaoloksi.​
• Poissaolojen seuranta ja niihin reagointi tapahtuu poissaolojen prosentuaalisen määrän mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että tiettynä ajankohtana huomioidaan prosenttimääräinen tuntimäärä tähän mennessä tarjotusta opetuksesta.
• Prosenttimääräinen tarkastelu perustuu tutkimukseen siitä, että jo 5-10% poissaolomäärä tarjotusta opetuksesta voi heikentää oppilaan oppimista ja hyvinvointia. 20% poissaolomäärä tarjotusta opetuksesta heikentää oppimista ja hyvinvointia merkittävästi.
• Toimintamallin tarkoitus on myös lisätä kodin ja koulun välistä positiivista vuorovaikutusta oppilaan koulunkäynnin tueksi.

 

6. Osallisuus ja vaikuttaminen

Koulun toimintakulttuuri on avointa, vuorovaikutteista sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostavaa. Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön välistä yhteistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan niin, että toiminta tukee oppilaiden kasvamista vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhteistoiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan vuosittain.

Uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti oppilas osallistuu ikätasolleen sopivalla tavalla oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajiensa ja huoltajiensa kanssa.

Kontiopuiston koulussa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus.

6.1 Oppilaskuntatoiminta ja muu toiminta osallisuuden lisäämiseksi

Koulun toimenpiteet

Kontiopuiston koulussa on toimiva oppilaskunta.
Oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus. Hallitukseen kuuluu yksi edustaja jokaiselta luokalta ja jokaisella edustajalla on varajäsen poissaolojen varalta. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa, mutta myös tiheämminkin, mikäli tarvetta ilmenee. Oppilaskunta mm. ideoi oppilaiden yhteisiä tapahtumia ja tekee aloitteita koulun arkeen liittyvistä asioista. Luokkien edustajat, hallituksen jäsenet, tuovat hallituksen kokoukseen oppilaskunnan ideat, joista keskustellaan ja jotka esitetään opettajakunnan hyväksyttäväksi.

Vastuuhenkilöt
Oppilaskuntatoimintaa ohjaavana opettajina toimivat Waltteri Karjalainen ja Eeva Kaivonurmi .

Arviointi
Oppilaskunnan toimintaa arvioidaan palautekyselyllä, joka käsitellään sekä oppilaiden, vanhempien että opettajakunnan kesken.

Kontiopuistossa on käytössä KiVa -ohjelma, joka sisältää materiaalia, jonka avulla harjoitellaan toisen kunnioittamiseen, hyväksymiseen ja huomioon ottamiseen liittyviä taitoja.

 

6.2 Vanhempaintoimikunta

Koulussamme toimii vanhempaintoimikunta. Toimikuntaan osallistuu vanhempia jokaisesta luokasta. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Merja Heino. Toimikunta osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan yhteisten tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen. Opettajajäsenenä kokouksiin osallistuu Sari Utriainen.

Vanhempia rohkaistaan avoimeen yhetydenpitoon kaikissa koulun toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Vanhemmille järjestetään lisäksi vuosittain arviointikysely, missä on mahdollisuus antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia koulun arkeen liittyvissä asioissa.

 

7. Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuteen ja on lähtökohdiltaan myönteistä. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyön tavoitteena on molemminpuolinen tuki oppilaan oppimisessa, kasvussa ja kehityksessä. Yhteistyön tulee olla kunkin oppilaan tarpeisiin nähden riittävää ja monipuolista ja sen muodot määräytyvät tarvelähtöisesti.

7.1 Kodin ja koulun yhteistyö oppilaan, luokan ja koulun tasolla

Koulun toimenpiteet

Kotien ja perheiden kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä vanhempainiltoja ja -vartteja, yhteisiä juhlia ja tapahtumia, sekä tiedottamalla koulun toiminnasta ja kaikista tapahtumista mahdollisimman avoimesti.Avoimien ovien päivänä huoltajat voivat tutustua oppilaan koulupäivään ja antaa palautetta ja koulun kehittämisideoita. Päivää suunnitellaan yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa. Koulun henkilökuntaan saa yhteyden Wilma-ohjelman kautta, puhelimitse tai sähköpostilla. Verkkoympäristöstä koulun kotisivulta löytyvät henkilökunnan yhteystiedot. Siellä on löydettävissä myös ajantasaisia tiedotteita koulun tapahtumista ja koulunpidon järjestelyistä. Joillakin luokilla on myös vanhemmista koostuva luokkatoimikunta.

Vastuunjako
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsesta. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia kasvatustyössä.
Yhteistyöllä pyritään avoimeen vuorovaikutukseen. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. 

Vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja osallistuu myös yhteisöllisen oppilashuollon palavereihin.

8. Oppimisympäristöt ja turvallisuus

Koulun fyysisessä toiminnassa on huomioitu erilaiset turvallisuusmääräykset ja koulutyössä pyritään maksimoimaan niin henkilöstön kuin oppilaidenkin turvallisuus. Järjestyssäännöt tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti ja niistä tiedotetaan sekä oppilaita että huoltajia. Myös ongelma- ja kriisitilanteiden toimintaohjeet tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Fyysisten oppimisympäristöjen ohella myös psyykkiset oppimisympäristöt pyritään muodostaan mahdollisimman turvallisiksi sekä oppilaille että henkilöstölle. Kouluympäristön turvallisuudella edistetään oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kouluympäristön turvallisuus rakentuu vuorovaikutuksellisissa suhteissa. Oppimisympäristöihin ja turvallisuuteen kuuluu olennaisesti myös tietokasvatus kuten liikenne- ja ympäristökasvatus. Myös kestävää kehitystä toteutetaan koulun arjessa.

 

8.1 Järjestyssäännöt

Pieksämäen kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöt

 

Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

 

Nämä järjestyssäännöt koskevat Pieksämäen kaupungin perusopetuksen kouluja.

Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n mukaisesti järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjä on noudatettava.

Järjestyssäännöt ovat voimassa koulualueella, koulun työaikana, kaikissa koulun tilaisuuksissa (kerhot, juhlat, tapahtumat), kouluruokailussa sekä koulun järjestämillä opintoretkillä, luokkaretkillä ja leirikouluissa.

Koulun pihalle voi saapua 30 minuuttia ennen koulupäivän alkua. Koulupäivän loputtua oppilaan on lähdettävä välittömästi kotiin.

Koulualueena pidetään koulurakennuksia ja piha-alueita sekä muita tiloja ja paikkoja, joissa opetusta annetaan. Järjestyssääntöjen liitteenä on kartta koulun alueesta.

 

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

 

• Jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua turvallisesti opetukseen.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen ja ilmaista mielipiteensä.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskeluhuoltoon ja oppimisen tukeen.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus maksuttomaan ateriaan.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin tulkitsemis- ja avustajapalveluihin ja apuvälineisiin.
• Jokaisella oppilaalla oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon.
• Jokaisella oppilaalla on edellytysten täyttyessä oikeus koulukuljetukseen ja majoitukseen.

• Jokaisella oppilaalla on velvollisuus osallistua lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen ja tehdä opettajan antamat tehtävät huolellisesti kouluajalla ja kotitehtävät vapaa-ajalla.
• Pieksämäen kaupungin kouluissa toimitaan oma ja toisten turvallisuus huomioiden ja koulun henkilöstön ohjeita noudattaen.
• Jokainen henkilöstön jäsen ja oppilas käyttäytyy ystävällisesti, reilusti ja toisia kunnioittavasti kaikkia koulun oppilaita ja koulun henkilöstöä kohtaan.
• Jokainen oppilas ottaa toiset huomioon, käyttää asiallista kieltä ja noudattaa hyviä tapoja sekä antaa muille opiskelu- ja työskentelyrauhan.
• Toisia ei saa lyödä, potkia, haukkua tai sanoa ilkeitä asioita toisille.
• Pieksämäen kaupungin kouluissa kiusaaminen tai syrjintä on kielletty. Jos sinua kiusataan tai huomaat kiusaamista, kerro siitä aikuiselle koulussa, aikuinen voi olla opettaja, kouluavustaja, kouluvalmentaja, kuraattori tai rehtori.

 

Turvallisuus, viihtyisyys ja opetuksen esteetön sujuminen

 

• Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja, otetaan muut huomioon ja noudatetaan annettuja ohjeita.
• Oppilaan tulee pukeutua niin, että hän voi turvallisesti osallistua opetukseen. Opettaja antaa tarkemman ohjeistuksen, miten erilaisiin oppimistilanteisiin tulee pukeutua niin, että turvallisuus ja hygieniasyyt tulevat huomioiduksi.
• Oppilastöihin ei saa kopioida tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta.
• Oppitunneille saavutaan ajoissa.

• Oppilaan tulee viettää välitunnit välituntialueella ja noudattaa välituntivalvojan antamia ohjeita.
• Oppilas ei saa poistua koulualueelta koulupäivän aikana ilman opettajan tai muun koulun aikuisen lupaa.

• Jokainen oppilas huolehtii omalta osaltaan ympäristöstä sekä koulun ja koulun pihan siisteydestä.
• Jokaisen oppilaan tulee pitää hyvää huolta koulun omaisuudesta ja oppimateriaaleista.

• Turvallisuussyistä mopot, pyörät ja potkulaudat tulee jättää niille varatuille paikoille pihalle koulupäivän ajaksi.
• Koulu suosittelee, että 1. luokan oppilaat eivät kulje koulumatkoja pyörällä ilman aikuista.
• Koulun pihalla ei saa heittää lumipalloja tai kiviä.
• Koulun käytävillä kuljetaan kävellen.

• Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, alkoholin ja huumeiden hallussapito ja käyttö on kiellettyä.
• Kouluun ei saa tuoda teräaseita, tulentekovälineitä tai muita vaarallisia taikka toisen tai omaisuuden vahingoittamiseen suunniteltuja esineitä.

 

Puhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttäminen ja säilyttäminen

 

alakoulut

• Puhelinta tai muuta mobiililaitetta (mm. tabletit, tietokoneet, kuulokkeet ja puhelinkellot) ei saa käyttää koulupäivän aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimiseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä. (POL 29§, 31§)
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppilaan laukussa.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet pidetään häiriöttömässä tilassa.
• Sääntöjen vastaisesta toiminnasta seuraa puhelimen tai mobiililaitteen takavarikointi koulupäivän ajaksi.

 

 

yläkoulu

• Puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää koulupäivän aikana koulurakennuksen sisätiloissa lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimiseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä. (POL 29§, 31§)
• Oppilas huolehtii puhelimen tai mobiililaitteen säilytyksestä. Oppitunnilla puhelin säilytetään repussa tai opettajan osoittamassa paikassa.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet pidetään häiriöttömässä tilassa.
• Sääntöjen vastaisesta toiminnasta seuraa puhelimen tai mobiililaitteen takavarikointi koulupäivän ajaksi.

 

Kasvatukselliset toimet, kurinpitokeinot, turvaamistoimet ja muut seuraamukset

 

• Ohjeiden noudattamatta jättämisestä keskustellaan oppilaan kanssa ja ollaan tarvittaessa yhteydessä huoltajaan.
• Jos oppilas käyttäytyy epäasiallisesti, hänet voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun. Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu keskustelun jälkeen tai se on vakavampaa, voidaan oppilas määrätä jälki-istuntoon. Mikäli tämänkään jälkeen käytös ei muutu tai se on vakavaa, voidaan oppilaalle antaa kirjallinen varoitus. Oppilas voidaan myös erottaa määräaikaisesti, mikäli oppilaan käytös on erittäin vakavaa.
• Jos oppilas häiritsee opetusta tai koulun muuta tilaisuutta, hänet voidaan määrätä poistumaan tilasta. Jos häirintä on kohtuutonta tai oppilas uhkaa toisten turvallisuutta, voidaan hänen opetuksensa evätä jäljellä olevan sekä seuraavan työpäivän ajaksi.
• Kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista, voidaan ottaa haltuun tai tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.
• Kotitehtävien laiminlyönnistä voi seurata tehtävien teettäminen työpäivän jälkeen.
• Oppilas voidaan määrätä puhdistamaan tai uudelleen järjestämään hänen tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden (siivousvelvoite).
• Koulun rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niihin niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
• Kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämisestä on erillinen suunnitelma Pieksämäen kaupungin opetussuunnitelmassa.

 

Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

• Nämä järjestyssäännöt on laadittu koulujen henkilöstöjen, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koko koulun henkilöstö ja oppilaat sitoutuvat noudattamaan näitä järjestyssääntöjä ja edistämään yhdessä turvallista ja viihtyisää koulupäivää. Huoltajat tukevat koulun oppilaiden koulun järjestyssääntöjen noudattamista ja turvallista ja viihtyisää koulupäivää.
• Nämä järjestyssäännöt ovat voimassa 1.8.2025 alkaen. Opetuslautakunta käsittelee ja hyväksyy säännöt syyslukukauden alussa.
• Järjestyssäännöt ovat nähtävissä koulun kotisivuilla sekä ilmoitustaululla. Järjestyssäännöt käsitellään oppilaiden kanssa lukuvuosittain ja niistä tiedotetaan huoltajia. Järjestyssäännöt tarkistetaan säännöllisesti.
• Järjestyssääntöjä tarkentavat koulukohtaiset toimintaohjeet hyväksytään koulujen henkilöstökokouksissa.

 

8.2 Ongelma/kriisitilanteiden toimintamallit

Jokainen opettaja suorittaa lukuvuoden alussa luokkansa kanssa turvakävelyn. Turvakävelyn aikana tarkastellaan oppilaiden lähityöympäristön turvallisuusasioita ja kiinnitetään huomiota turvallisuutta lisääviin ja vähentäviin tekijöihin. Samalla tarkastetaan koulun turvalaitteett ja poistumistiet. 

Koulun poistumisharjoitus on toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2021 Pelastuslaitoksen kanssa . Poistumisharjoituksia toteutetaan vuosittain, pelastustoimen kanssa yhteisiä, laajamittaisempia harjoituksia on tarkoitus toteuttaa neljän, viiden vuoden välein. .

Ensiapukoulutukset

Ensiapuvastaavaksi on valittu Riina Teittinen Hän on suorittanut EA1 -koulutuksen. 

Pelastus- ja kriisisuunnitelmat on päivitetty ja niistä saa tietoa koululta.

Pelastussuunnitelma

https://pieksamaki.pelsu.fi/u/pIQk

 

8.3 Koulun turvallisuuden käytänteet ja vastuutus

Koulun toimenpiteet

 

Jokainen työntekijä on vastuussa työpaikan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Pieksämäen kaupungin laitosmiehet vastaavat koulun tilojen kunnossa pidosta.

Koulun henkilökunta ilmoittaa korjattavista kohteista. Laitosmiehet suorittavat vuosittain tilojen katselmuksen, jossa arvioidaan kunnostamis- ja kehittämistarpeet.

Kouluvuosi aloitetaan luokittain tehtävällä "Turvakävelyllä." Turvakävelyssä opettaja käy luokkansa kanssa lähityöympäristöön liittyviä turvallisuuskohtia sekä tutustuttaa oppilaat koulun turvalaitteisiin ja poistumisväyliin.

Lukuvuoden aikana koulussa pidetään poistumisharjoitus ja sisälle suojautumisen -harjoitus. 

 

8.4 Kestävä kehitys

Koulun toimenpiteet

Koululla kierrätetään jätteet laitosten jätteenkeräysmahdollisuuksien mukaan. Oppilaat osallistuvat luokissa syntyvien jätteiden lajitteluun.

Paperin käyttämistä vähennetään esim. sähköisten materiaalien käyttöä lisäämällä.

 

8.5.Koulukohtainen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Koulun toimintaperiaatteet

Kontiopuiston koulussa noudatetaan Keski-Savon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Kontiopuisto