7.4.6. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten, muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaiden oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta osittain tai kokonaan toiminta-alueittain. Tämä on mahdollista vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Esiopetuksen toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa korostuvat lapsen yksilölliset kuntouttavat ja hoidolliset tavoitteet. Lapsen kanssa työskentelevät kasvattajat perehtyvät riittävästi lapsen oppimista ja kehitystä tukeviin menetelmiin ja kuntouttaviin osatekijöihin sekä tekevät tiivistä yhteistyötä huoltajan sekä hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa.

Toiminta-alueittain opiskelussa keskitytään taitoihin, jotka auttavat oppilasta suoriutumaan mahdollisimman hyvin itsenäisestä elämästä. Koulupäivät rakennetaan kuntouttaviksi ja kehitystä tukeviksi. Toiminta-alueittain opetuksen järjestämiseen kuuluu vahva yhteistyö hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa.

Erityisen tuen päätöksen tarkastelun yhteydessä arvioidaan myös toiminta-alueittain opiskelun tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Mikäli oppilaalla on edellytyksiä opiskella oppiainejakoisen opetussuunnitelmamukaisesti, tehdään päätös siirtymisestä.

Tähteenkadun koulu

Yleiset tavoitteet:

Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Päivän kaikki tilanteet käytetään oppimisen ja kehityksen tukemiseen. Ne ovat oppimistilanteita. Opetuksessa korostuvat muun muassa toiminnallisuus, leikki ja oppilaan motivaatio. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa.

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKS:issa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Tavoitteita ja menetelmiä ohjaavat oppilaan ikä, kehitystaso ja HOJKS:issa laaditut henkilökohtaiset tavoitteet. Opetuksessa ja opetussisällöissä huomio kiinnitetään tulevaisuuteen.

Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen saattaa liittyä myös kuntouttavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan, opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä, tämän voidaan kuvata osana sanallista arviointia. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäiset taidot ja kognitiiviset taidot.

MOTORISET TAIDOT

Tavoitteet:

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa ja pitää yllä oppilaan kehon hahmotusta, edistää karkea- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia harjoitella monipuolisesti taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Motoristen taitojen kohdalla on tärkeää myös hyödyntää moniammatillista yhteistyötä ja toimia yhteistyössä oppilasta muuten kuntouttavien tahojen kanssa, jotta motoristen taitojen kehittäminen on samassa linjassa ja tavoitteet yhteisiä niin koulussa, kuin koulun ulkopuolellakin. Motoristen taitojen osa-alueisiin kuuluvat 1) Motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus, 2) Kehon tuntemus, 3) Tasapaino ja koordinaatio, 4) Rytmi sekä 5) Kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen. Tarkempi kuvaus koulun omassa opetussuunnitelmassa.

KIELI JA KOMMUNIKAATIO

Tavoitteet:

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin ja vuorovaikutustilanteiden ylläpitäminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen kehittäminen sekä harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas osaa olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Tärkeää on olla, löytää tai pitää yllä motivaatiota kommunikoimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja (kuvat, viittomat, kuvakansiot, kommunikointilaitteet, tietotekniset apuvälineet jne.). Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Kielen ja kommunikaation osa-alueisiin kuuluvat 1) Kielellinen tietoisuus ja motivaatio, 2) Ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen, 3) Kommunikaation keinot ja 4) Kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistaminen sekä käyttö.

SOSIAALISET TAIDOT

Tavoitteet:

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen, kehittäminen ja ylläpitäminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Myös työelämään suuntaavia sosiaalisia tilanteita on harjoiteltava jo hyvissä ajoin koko yläkoulun ajan, koska taidot vaativat pidemmän aikavälin harjoitusta. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Sosiaalisten taitojen osa-alueet jakaantuvat vuorovaikutustaitoihin ja itsehallinnan taitoihin.

PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT

Tavoitteet:

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Yläkoulussa pääpaino on tulevaisuuteen ja siihen tarvittavien tai yksilöllisten mahdollisuuksien antamien toimintakykyjen harjoitusta ja kehittämistä. Päivittäisten taitojen osa-alueisiin kuuluvat 1) terveys ja turvallisuus, 2) arkipäivän elämän taidot (myös jatko-opiskelu ja työ), 3) asuminen ja vapaa-aika sekä 4) ympäristössä liikkuminen.

KOGNITIIVISET TAIDOT

Tavoitteet:

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Kognitiivisten taitojen osa-alueisiin kuuluvat 1) aistien stimulointi ja harjoittaminen, 2) luokittelu ja valintojen tekeminen, 3) ongelmanratkaisutaidot sekä 4) syy- ja seuraussuhteet.