Radioaktiivista ainetta sisältävät säteilylähteet jaotellaan umpilähteisiin ja avolähteisiin. Umpilähde tarkoittaa säteilylähdettä, jossa radioaktiivinen aine on kapseloitu tiiviiseen kuoreen sen leviämisen estämiseksi. Avolähteellä, joka on yleisimmin nestettä, ei ole suojaa ympärillään. Säteilevä jäte yhdistetään usein ydinvoimalaitoksiin, mutta niiden jätehuolto on huomattavan erilaista verrattuna teollisuudessa ja tutkimuksessa käytettyjen säteilylähteiden ja niistä syntyneen jätteen käsittelyyn.

Säteilylähteiden käytöstä poistoon ja hävittämiseen kuuluu monta askelta, kuten säteilylähteen esiselvitys, pyyhintänäytteet, kuljetukset sekä vaadittavat välivarastoinnit. Käytöstä poistettavan ja hävitettävän umpilähteen poistotoimet aloitetaan esiselvityksellä, jonka avulla tutkitaan, voiko umpilähteen toimittaa takaisin maahantuojalle tai valmistajalle, pitääkö sille etsiä korvaava valmistaja vai pitääkö se loppusijoittaa valtion pienjätevarastoon. Esiselvitysprosessi riippuu pitkälti umpilähteen historiasta ja asiapapereiden ajantasaisuudesta. Epäselvissä tapauksissa tulee esiselvitys toimittaa STUKille hyväksyttäväksi.

Esiselvityksen jälkeen toimitaan sen mukaisesti. Säteilylähde joko vanhennetaan turvallisesti, palautetaan maahantuojalle tai valmistajalle tai välivarastoidaan odottamaan siirtoa valtion loppusijoitukseen.

Nordic Isotopen tavoitteena on rakentaa Suomeen innovatiivinen säteilylähteiden käsittelylaitos, jotta Suomen pienjätevarastoon saapuvan radioaktiivisen jätteen määrää saataisiin vähennettyä. Pohjoismaissa ei ole toistaiseksi radioaktiivisen jätteen kierrätyslaitoksia, ja Euroopassakin niitä on vasta kaksi, Unkarissa ja Saksassa. Toteutuessaan käsittelylaitos nostaa säteilylähteiden kierrätyksen Suomessa uudelle tasolle.