4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Arvioinnin 2 tehtävää
Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.
[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)
Keskeiset tiedonlähteet
Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.
[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)
Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi
Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.
[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)
Rohkaiseva ja kannustava palaute
Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].
[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)
Itsearviointi
[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)
Tietojen siirtäminen
Opetushenkilöstön itsearviointi
Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.
Osallistumistodistus
Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus[1]. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.
[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)
Arviointi oppimisen ja opetuksen tukena Petäjävedellä
Arvioinnin avulla suunnitellaan ja kehitetään esiopetusta. Arvioinnin avulla tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointiin osallistuvat lapsi itse, huoltajat ja esiopetuksen henkilöstö. Arviointi on esiopetuksen arjessa havainnointia ja dokumentointia sekä arviointipäätelmiä ja palautetta. Nämä muodostavat kokonaisuuden lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi.
Petäjävedellä esiopetuksen vuosikello ohjaa henkilöstöä sovituissa yksikkökohtaisissa arviointikäytänteissä ja ajankohdissa. Arvionnista tarkemmin luvussa 6. Oppilashuolto
Lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita kartoitetaan yhdessä huoltajien kanssa keskustellen. Esiopetusvuoden alussa voidaan tarvittaessa käydä tutustumiskeskustelu lapsen ja huoltajan kanssa.
Lapsen vahvuudet, kehityksen haasteet ja tuen tarpeet sekä huoltajan toiveet ja odotukset ovat merkittävässä osassa esiopetusvuoden suunnittelua.
Esiopetuksen henkilöstö seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin ja monipuoliseen dokumentointiin. Henkilöstö havainnoi lapsen työskentelyä, käyttäytymistä ja hänen oppimisensa edistymistä eri tiedon- ja taidon aloilla (Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628 /1998)). Lapsen tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat hyvin tärkeitä. Huoltajien kanssa käydään lapsen opetuksen oppimissuunnitelmakeskustelu, jossa keskustellaan lapsen henkilökohtaisista tavoitteista sekä tehdään yhteisiä sopimuksia esiopetusvuodelle. Mahdolliset lapsen tuonti- ja hakutilanteet ovat tärkeitä molemminpuolisen palautteen antamisen hetkiä.
Petäjäveden arviointikulttuurissa korostuu kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri. Toimintatapa on lapsen osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen. Lapselle annetaan usein palautetta vahvuuksista ja kehittämisalueista. Oikea-aikainen kehuminen ja kannustus rakentavat lapsen myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Koottua dokumentaatiota käytetään siten, että kukin lapsi voi havaita oman edistymisensä. Lapsi tekee esiopetusvuoden aikana myös itsearviointia. Lukuvuoden päätteeksi lapsi saa esiopetuksen osallistumistodistuksen.