Liikunnallisen elämäntavan edistämisen suunnitelma

Liikunnallisen elämäntavan edistämisen suunnitelmassa täsmennetään tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet, yhteistyö, oppilaiden osallistaminen ja muu käytännön toteutus liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Koulukohtainen suunnitelma laaditaan osallistaen koulun henkilökuntaa, oppilaita, opiskeluhuollon toimijoita sekä huoltajia. Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyvissä järjestelyissä otetaan huomioon kaikenlaiset liikkujat. Suunnitelma pohjautuu vuosittain tehtävään Liikkuvan koulun nykytilan arviointiin. Suunnitelma käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä vuosittain.

Organisointi ja vastuut	Kokonaisuuden koordinoinnista vastaa koulun johtotiimi. Liikuntatiimi vahvistaa liikunnallisen elämäntavan edistämistä koko koulun tasolla. Liikuntatiimiin kuuluvat Sami Reunanen, Jarkko Kairisvuo ja Jaana Eloranta.
Tavoitteet Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin pohjalta	- Toiminnallisuuden ja taukoliikunnan lisääminen oppitunneille - Liikkumaan aktivoiminen välitunneilla - Oppilaiden osallistaminen suunnittelussa ja koulun arjessa - Kerhotoiminta - Välituntivälineiden päivitys
Toteutustavat ja yhteistyö & koulun yhteiset toimintaperiaatteet liikunnallisen toimintakulttuurin toteuttamiseksi?	Liikettä ja toiminnallisuutta lisätään jokaisen oppilaan koulupäivään päivittäin. Toiminnallisuuden, taukoliikunnan ja kehoa ilmiön oppimisessa hyödyntävien työtapojen lisääminen oppitunneille. Istumista tauotetaan aktiivisesti oppituntien aikana esimerkiksi toiminnallisten tehtävien, liikevälipalojen ja taukoliikunnan avulla. Koulun sisä- ja ulkotiloja sekä lähiympäristöä hyödynnetään monipuolisesti oppimisympäristöinä. Oppilaita kannustetaan aktiiviseen liikkumiseen välitunneilla ja koulumatkoilla. Kaikki koulun aikuiset toimivat liikunnallisen elämäntavan esimerkkeinä ja tukijoina. Oppilaat osallistuvat liikunnallisten toimintatapojen suunnitteluun. Liikunnallisuus huomioidaan koulun tapahtumissa, teemapäivissä, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja yhteisissä käytännöissä. Toiminnassa huomioidaan kaikkien oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja onnistua omista lähtökohdistaan käsin. YS-ajalla opettajien ideointituokiot liikuntatiimin kanssa, miten eri oppiaineisiin saataisiin toiminnallisuutta, kehoa hyödyntäviä työtapoja ja taukoliikuntaa. Palloilu- ja liikuntakerhojen perustaminen pitkille välitunneille sekä Suomen harrastamisen mallin kerhotoiminta koulupäivän jälkeen Hanttihomma-pankin perustaminen (kerätään listalle yleishyödyllisiä tehtäviä koulussa, esimerkiksi uusien tavaroiden kantamista, penkkien asettelua, pingispöytien siirtämistä, haravointia, roskien keräämistä koulun pihalta ja ympäristöstä jne., joita voi aikataulun salliessa tehdä sujuvasti eri oppitunneilla).
Miten oppilaita ja huoltajia osallistetaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseen?	Vahvistetaan oppilaiden osallisuutta antamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa työtapoihin sekä oppimisympäristöjen valintaan. Oppilaiden ideoita kerätään liikuntavälipaloihin, välituntiliikuntaan ja -välineisiin, liikuntatapahtumiin ja oppilailla on mahdollisuus toimia välkkäreinä. Idealaatikko käytävälle ideoiden keräämiseksi. Huoltajille tiedotetaan liikunnallisista tavoitteista, tapahtumista sekä toimintatavoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan lasten liikkumista. Huoltajilta kerätään näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia esimerkiksi kyselyiden, vanhempainiltojen ja muiden yhteisten keskustelujen kautta. Huoltajia kutsutaan mukaan koulun liikunnallisiin tapahtumiin ja tempauksiin.
Miten koulupäivän rakenne (oppitunnit, välitunnit, siirtymät) ja koulun yhteiset tilaisuudet edistävät liikunnallista elämäntapaa koulupäivän aikana?	Koulupäivien rakenne tukee liikunnallisen elämäntavan edistämistä sekä fyysistä aktiivisuutta. Välitunnit ulkona, välkkärit sekä koulun aikuiset pitävät eri luokka-asteille liikunnallisia välitunteja niin ulkona kuin sisällä. Koulupäivissä on jokaisella oppilaalla vähintään yksi puolen tunnin mittainen välitunti, useimmilla jopa kaksi. Kun kaksi oppituntia pidetään peräkkäin, on välissä usein taukoliikuntaa.
Miten toiminnallisuutta vahvistetaan ja liikettä lisätään oppitunneille (pedagogisin ratkaisuin ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen)?	Opetusta toteutetaan joustavasti luokkahuoneiden lisäksi koulun muissa tiloissa, ulkona ja lähiympäristössä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään toiminnallisia oppimismenetelmiä (rastityöskentely, oppimispelit, draama, yhteistoiminnalliset tehtävät, käytetään liikunnallisia vastaustapoja jne.). Lisäksi käytetään digitaalisia ja toiminnallisia oppimisvälineitä, jotka tukevat aktiivista osallistumista.
Millaista yhteistyötä koulu tekee muiden toimijoiden (opiskeluhuolto) ja sidosryhmien kanssa liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi?	Kummitaiteilijat ovat maalanneet koulun pihaan liikkumiseen aktivoivia pelipohjia. Nuorisotoimi, vanhempainyhdistys ja seurakunta ovat mukana liikunnaliisuuden edistämisessä mahdollisuuksien mukaan.
Miten MOVE!-tuloksia hyödynnetään koulussa?	Tiedotetaan tuloksista koteja ja yleisesti lisätään koulupäiviin fyysistä aktiivisuutta sekä liikuntatunteihin oppilaiden kuntoa kohottavaa toimintaa.
Seuranta, arviointi ja kehittäminen	Liikunnallisen toimintakulttuurin toteutumista arvioidaan säännöllisesti osana koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Kaksi kertaa lukuvuodessa kysely henkilökunnalle ja lukuvuoden päätteksi järjestetään kysely huoltajille yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa.