YH3

YH3-kurssin kertaus alkuun

Aloita tekemällä neljä tietovisaa eri aiheista. Aiheet ovat:
  • Mikä EU on?
  • Miten EU toimii?
  • Mitä EU meille merkitsee?
  • Mihin EU pyrkii?
Jokaisessa aiheessa on 12 kysymystä. Tietovisoihin pääset tästä: Neljä tietovisaa eri aiheista

Lopuksi vaativampi visa: Tietovisa

Tietovisojen jälkeen tutki parin kanssa YO-tehtäviä ja mieti mitä aihealuetta haluat kerrata ensisijaisesti. Löytyykö aiheeseen sopiva YO-kysymys. Tai löytyykö YO-kysymyksistä sellainen kysymystyyppi, jota haluat harjoitella.

Alla kaksi selkeää ja helppoa linkkiä EU-perustietojen kertaamiseen:

Eurooppatiedotus (Ulkoministeriö)
EU:n virallinen verkkosivusto

Mediapaketti (videoita)

Hyvä sivusto Euroopan Parlamentiin: https://www.europarl.europa.eu/portal/fi
Lain säätäminen: https://www.europarl.europa.eu/about-parliament/fi/powers-and-procedures/legislative-powers

Tuntitehtävä 18.1.2022: K2017/7: Euroopan unionin yhteisvaluutta euro ja rahapolitiikka

Euroopan unionin yhteisvaluutta euro ja rahapolitiikka (aineistona videokatkelma ja kaksi tekstikatkelmaa)


Katso ensin kaikki aineistot.
Katso video:


Tässä linkki vielä laajempaan videoon eduskunnan keskustelusta ja äänestyksestä euroon liittymisestä (5.43 min.). Mukana myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö: Eduskunnan keskustelu ja äänestys 1998

Lue molemmat tekstitkatkelmat:

Tekstikatkelma 1:
Helsingin Sanomat (Paul Krugman)
Amerikkalainen taloustieteilijä Paul Krugman on sitä mieltä, että Suomi pärjäisi nyt paremmin, jos ei kuuluisi euroalueeseen. –– Hän sanoo ymmärtävänsä Suomen liittymisen euroon poliittisten ja historiallisten syiden takia, mutta taloudellisesti se ei ole ollut järkevää. Krugman viittaa Ruotsiin, joka on ainakin toistaiseksi selvinnyt hyvin finanssikriisistä muun muassa joustavan valuutan ansiosta. Ruotsin lisäksi pohjoismaista hyvin on pärjännyt Norja, kun Suomi ja Tanska ovat kompuroineet. (Lähde: Helsingin Sanomat 10.1.2014)

Tekstikatkelma 2:
Helsingin Sanomat(Juhana Vartiainen)
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suhtautuu kriittisesti Krugmanin kommentteihin. –– Vartiainen kuitenkin huomauttaa, että kaikki Ruotsia ja Sveitsiä myöten kärsivät siitä, että euron ongelmat ovat pidentäneet maailmanlaajuisen talouskriisin kestoa. Euron kriisi taas on kärjistynyt erityisesti eteläisten jäsenmaiden talousongelmien vuoksi.
Vartiainen sanoo, että Suomi on hyötynyt finanssikriisin aikana matalasta korosta, joka on sopinut Suomenkin suhdannetilanteeseen. (Lähde: Helsingin Sanomat 10.1.2014)


Tehtävät:

a) Pohdi, millaisia ”poliittisia ja historiallisia syitä” Suomella oli liittyä euroon. (6 p.)

b) Vertaile videokatkelmassa (aineisto 7.1) ja teksteissä (aineistot 7.2 ja 7.3) esiteltyjä käsityksiä euron taloudellisista hyödyistä ja haitoista Suomelle sekä tarkastele esitettyjen käsitysten perusteita. (12 p.)

c) Erään tulkinnan mukaan euroalueen taloudellisessa kriisissä on pohjimmiltaan kyse siitä, että euromailla on yhteinen rahapolitiikka mutta ei yhteistä finanssipolitiikkaa. Arvioi perustellen tätä käsitystä.(12 p.)

Vastaa tehtäviin liitteenä olevaan word-tiedostoon ja palauta se sitten palautuskansioon (mieluiten pdf:nä)!

Liitteet:

Tehtävämoniste

YH5.3 palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Suomi EUssa!

Suomi on ollut 25 vuotta EU:ssa tänä/viime vuonna!


Voisi olla tärppikysymys. Kertaa varmuudeksi:
1. Kansanäänestys 1994 ja liittyminen 1995. Miksi, miten puolustettiin, miten vastustettiin, ketkä vastustivat/puolustivat, mikä muuttui...?
2. Euro-/EU-jäsenyyden vaikutuksia Suomelle: Mitä hyviä ja huonoja puolia kansalaisten, yritysten ja valtion kannalta? LIITE!

Alla linkkejä ja liitteitä asiaan.

YLE-tietovisa: Muuttuiko mikään?

YLE-uutiset, Suomi liittyy EU:iin

Liitteet:

Suomi EU:iin

Palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

K2017/3: Euroopan unionin parlamentin valinta ja tehtävät (20 p.)

Euroopan unionin parlamentin valinta ja tehtävät


a) Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? (8 p.)
b) Mitkä ovat Euroopan unionin parlamentin keskeiset tehtävät? (12 p.)

 

Palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

K2021/2: Euroopan komissio ja komissaarit, aineisto

2. Euroopan komissio ja komissaarit 20 p.


Tekstikatkelmassa 2.A kuvataan Euroopan komission nimittämisprosessia.

2.1 Miten komission valintaprosessi etenee, ja mitkä seikat vaikuttavat komission puheenjohtajan ja muiden komissaarien valintaan? Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 2.A. 8 p.

2.A Tekstikatkelma: Soili Semkina, Komissaarien nimitys ei ole läpihuutojuttu:
”Komissaarien nimitys ei ole läpihuutojuttu – Ruotsin ja Puolan ehdokkaat eivät vakuuttaneet meppejä, unkarilainen ja romanialainen hyllytettiin. Mepit ovat hyllyttäneet jo kaksi ehdokasta ja vielä kaksi ehdokasta joutunee uuteen kuulemiseen.
Komissaariehdokkaiden kuulemisia on jatkunut vasta kaksi päivää, mutta jo kaksi ehdokasta jäädytettiin heikon suorituksen vuoksi. Jäädytys ei ole lopullinen, sillä ehdokkaat kutsutaan todennäköisesti uudestaan kuulemiseen. Heidän pitää vähintäänkin vastata uusiin kirjallisiin kysymyksiin. Mepit eivät olleet tyytyväisiä puolalaisen Janusz Wojciechowskin ja ruotsalaisen Ylva Johanssonin esityksiin.

Vihreä brittimeppi Molly Scott Cato kommentoi Twitterissä, että maatalouskomissaariksi ehdolla oleva Wojciechowski heittelee paljon tilastoja ilman papereita ja että hänellä ”on paljon sloganeita, mutta ei lainkaan yksityiskohtia”. ”En ole saanut käsitystä hänen pitkän aikavälin visiosta maataloudelle”, Scott Cato kirjoitti. EPP:n suomalaismeppi Petri Sarvamaa ei ollut myöskään vakuuttunut. "Liikaa epämääräisyyksiä, liian vähän yksityiskohtia eikä tarpeeksi päättäväisyyttä vastauksissa”, Sarvamaa kommentoi Twitterissä. Myös Johanssonia kritisoitiin vastausten ylimalkaisuudesta.

Kaksi ehdokasta on jo vaihdettu.
Ennen tämän viikon kuulumisia jo kaksi ehdokasta, romanialainen ja unkarilainen hyllytettiin, koska heidän sidonnaisuusilmoituksissa oli ratkaisemattomia epäselvyyksiä. Unkarin on jo antanut uuden nimen: maan EU-lähettiläs Oliver Varhelyi. Romanialla on mediatietojen mukaan kaksi mahdollista ehdokasta nykyinen europarlamentaarikko Dan Nica ja EU-ministeri Gabriela Ciot.

Keskiviikkona kuullaan viittä ehdokasta, muun muassa Ranskan Sylvie Goulardia, jonka kuulemisesta
odotetaan tiukkaa. – – Parlamentti äänestää koko komission kokoonpanosta lokakuun loppupuolella
täysistunnossa.”

2.2 Erittele, mitkä ovat Euroopan komission tehtävät. 12 p.

Tekstikatkelma liitteenä!

Liitteet:

K2021t2 tekstikatkelma

S2020/2: EU:n demokraattisuus

2. EU:n demokraattisuus 20 p.


Meemeissä (aineisto 2. A) on kaksi näkemystä EU:n demokraattisuudesta. Tarkastele, millaisen kuvan meemit antavat EU:n demokraattisuudesta, ja arvioi niiden esittämien näkemysten paikkansapitävyyttä.

Meemi 1.

Kuvan tekstien käännökset:

’BRUSSELS EU’ DICTATORSHIP = ”Brysselin EU” diktatuuri

If the ultimate power no longer resides with the people, democracy becomes dictatorship. = 
Jos viimekätinen päätösvalta ei ole enää kansalla, demokratia muuttuu diktatuuriksi.

Corporate interests • Oil and Drug Cartel = Yritysten intressit • Öljy- ja lääketeollisuus

Controls the Executive = Kontrolloi toimeenpanevaa tasoa

Executive and Legislative Level • EU Commission • Appointed President = Toimeenpaneva ja lakeja säätävä taso • EU komissio • Nimitetty komission puheenjohtaja

Commission Controls Legislative Process = Komissio kontrolloi lainsäädäntöprosessia

EU Parliament • No right for independent lawmaking = EU parlamentti • ei oikeutta itsenäiseen lainsäädäntöön

NO VOTE = Ei äänioikeutta

The People Unlike in a true democracy, in the EU the power no longer resides with the people =
Kansa Toisin kuin aidossa demokratiassa, EU:ssa valta ei ole enää kansalla

Vote = Äänioikeus


Meemi 2.

Kuvan tekstien käännökset:

Claim: The EU is undemocratic / a dictatorship / run by unelected bureaucrats =
Väite: EU on epädemokraattinen/ diktatuuri/ jota johtavat ei-demokraattisesti valitut byrokraatit

Truth = Totuus

The European Parliament is directly elected. = Euroopan parlamentti on demokraattisesti valittu.

The Council of the EU is directly elected. = Euroopan unionin neuvosto on demokraattisesti valittu.

The European Council is directly elected. = Eurooppa-neuvosto on demokraattisesti valittu.

The European Commission is elected by the European Parliament and the Council of the EU =
Euroopan komissio on Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston valitsema

Lähde: Earth Matters -sivusto. https://www.earth-matters.nl/11/14467/verborgen-nieuws/van-neurenberg-naar-brussel-de-oorsprong-en-werking-van-het-europees-parlement.html. Viitattu: 6.11.2019. Käännös: YTL. Lähde: Ball Memes -sivusto. https://ballmemes.com/i/eumemes-eu-claim-the-eu-is-undemocratic-a-dictatorship-run-1017aa06f16b4d8e81fab60236b0e620. Viitattu: 6.11.2019. Käännös: YTL.

Vastausohje:
1. Tulkitse molemmat meemit (millainen kuva demokratiasta EU:ssa?).
2. Lähdekritiikkiä (kuka tehnyt, miksi?).
3. Onko EU demokraattinen? Omaa pohdintaa.

Palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

K2021/9: EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikka 30 p

EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikka

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin mukaan Euroopan unionin turvallisuustilanne on muuttunut perustavanlaatuisesti parin viime vuosikymmenen aikana.


9.1 Erittele, miten EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on presidentti Emmanuel Macronin mukaan muuttunut (aineisto 9.A). 10 p.

9.2 Tarkastele, millaisin keinoin Euroopan unioni on pyrkinyt ratkomaan presidentti Macronin aineistossa 9.A esiin nostamia ongelmia. 20 p

9.A Tekstikatkelma: Presidentti Emmanuel Macronin haastattelu

”The Economist: Meitä kaikkia hämmästytti äskettäisen, suurlähettiläiden konferenssissa pitämänne puheen hyvin synkkä sävy. Aloititte lähes eksistentiaalisella huomautuksella Euroopan tulevaisuudesta; puhuitte Euroopan mahdollisesta katoamisesta. Ettekö ylidramatisoi tilannetta? Miksi näin synkkä näkemys Euroopan tulevaisuudesta?

Emmanuel Macron: En usko, että ylidramatisoin asioita, yritän olla selkeä. Katsokaa, mitä maailmassa tapahtuu: asioita, joita ei olisi voinut kuvitellakaan viisi vuotta sitten. Yritämme selvitä Brexitistä, Euroopan on hyvin vaikea löytää tietä eteenpäin, amerikkalainen liittolaisemme on yhtäkkiä kääntänyt meille selkänsä strategisissa kysymyksissä – kukaan ei olisi uskonut tätä mahdolliseksi. Miten Eurooppa syntyi? Tosiasioiden perusteella pidän Eurooppaa ihmeenä. Tällä mantereella on suurin kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden maantieteellinen keskittymä. Se selittää sen, miksi lähes kahden vuosituhannen ajan jatkuvat sisällissodat moukaroivat Eurooppaa. Viimeisten 70 vuoden aikana olemme saavuttaneet pienen geopoliittisen, historiallisen ja sivistyksellisen ihmeen: hegemoniattoman poliittisen tasapainon, joka mahdollistaa rauhan. Tämä johtuu siitä, että Eurooppa koki 1900-luvulla yhden julmimmista konflikteistaan, koko historiansa julmimmista, ja sanoisin, että silloin se saavutti rappionsa alimman pisteen.

Eurooppa rakentui sen ajatuksen varaan, että sopisimme yhdessä asioista, joista olimme riidelleet: hiilestä ja teräksestä. Näin Eurooppa rakentui yhteisöksi, joka ei ole pelkästään markkina-alue, vaan poliittinen projekti. Joukko ilmiöitä on kuitenkin ajanut meidät kuilun partaalle. Ensinnäkin Eurooppa on menettänyt tajunsa historiastaan. Eurooppa on unohtanut, että se on yhteisö, koska se näkee itsensä yhä enemmän markkina-alueena ja pitää päätavoitteenaan laajentumista. Tämä on perustavanlaatuinen virhe, koska se
on vähentänyt hankkeen poliittista ulottuvuutta lähinnä 1990-luvulta lähtien. Markkinat eivät ole yhteisö. Yhteisö on vahvempi: sillä on oma käsityksensä solidaarisuudesta, lähentymisestä, jonka olemme menettäneet, ja poliittisesta projektista.

Lisäksi Eurooppa on alun perin rakennettu amerikkalaisten avustavaksi kumppaniksi. Tämä oli Marshall-suunnitelman takana alusta asti. Se kulki käsi kädessä myös sen ajatuksen kanssa, että hyväntahtoinen Yhdysvallat toimii maailmanrauhan säilyttämiseen ja länsimaisten arvojen ylivaltaan perustuvan järjestelmän ja arvotasapainon perimmäisenä takuumiehenä. Yhdysvalloille tällä oli hintansa, joka oli Nato ja tuki Euroopan unionille. Yhdysvaltojen painopiste on kuitenkin siirtynyt viimeisten kymmenen vuoden
aikana, eikä se ole ollut vain Trumpin hallinnon ansiota. On ymmärrettävä, mitä tapahtuu syvällä Yhdysvaltojen päätöksenteossa. Se liittyy presidentti Obaman esittämään ajatukseen: ”Olen Tyynenmeren presidentti.”

Yhdysvaltojen fokus siis muuttui, mikä oli itse asiassa heidän näkökulmastaan silloin hyvin taitavaa: he katselivat Kiinaa ja Amerikan mannerta. Presidentti Obama teoretisoi asian niin, että kyse oli kauppablokkien geopoliittisesta strategiasta, allekirjoitti sopimuksia ja vetäytyi Lähi-idästä sanoen: ”Tämä ei ole enää minun naapuruuspolitiikkaani.” Mutta tämä loi ongelman ja heikkouden: vuosien 2013–2014 kriisin eli epäonnistumisen puuttua kemiallisten aseiden käyttöön Syyriassa. Tämä oli jo ensimmäinen vaihe länsiblokin romahduksessa, koska silloin suuret aluevallat sanoivat itselleen: ”Länsimaat ovat heikkoja.” – –

Siis, ensinnäkin Eurooppa on vähitellen menettämässä ymmärryksensä omasta historiastaan; toiseksi Yhdysvaltojen strategiassa on tapahtumassa muutos; kolmanneksi maailman tasapainottaminen kulkee käsi kädessä 15 viime vuoden aikana tapahtuneen Kiinan valta-aseman vahvistumisen kanssa, mikä luo bipolarisaation riskin ja marginalisoi Euroopan selvästi. Yhdysvaltojen ja Kiinan muodostaman G2:n riskin ohella meitä heikentää hyvin merkittävästi autoritääristen valtojen uusi nousu Euroopan reunoilla. Näitä
autoritaarisia valtoja ovat lähinnä Turkki ja Venäjä, ja ne ovat naapuruuspolitiikkamme kaksi pääasiallista toimijaa. Niiden uudelleen syntyminen ja arabikevään seuraukset luovat eräänlaista kuohuntaa.

Kaikki tämä on johtanut Euroopan poikkeukselliseen haurauteen. Jos Eurooppa ei pysty pitämään itseään globaalina mahtina, se katoaa. – – Kaiken tämän lisäksi meillä on Euroopan sisäinen kriisi: taloudellinen, sosiaalinen, moraalinen ja poliittinen kriisi, joka alkoi kymmenen vuotta sitten. Eurooppa ei ole elänyt uudelleen sisällissotaa aseellisine konflikteineen, mutta se on elänyt itsekkään nationalismin kautta. Euroopassa on vallinnut pohjoisen ja etelän välinen kahtiajako talouskysymyksissä ja idän ja lännen välinen
kahtiajako siirtolaiskysymyksessä, mikä on johtanut populismin nousuun kaikkialla Euroopassa. Nämä kaksi kriisiä – taloudellinen ja muuttoliikkeeseen liittyvä – iskivät erityisen kovaa keskiluokkaan. Veroja nostettiin ja talousarvioihin tehtiin keskiluokkaa vahingoittavia mukautuksia, mikä oli mielestäni historiallinen virhe. Tämä on ohimennen sanoen ääriliikkeiden nousun takana koko Euroopassa. Euroopasta on tullut paljonvaikeampi hallita. – –

Kannatan asioiden tehostamista, nopeampaa ja selkeämpää päättämistä sekä niiden dogmien ja
ideologioiden muuttamista, jotka nykyisin ohjaavat meitä kollektiivisesti. Toivoisin, että meillä olisi
Euroopan tulevaisuutta varten riippumattomampi ja kunnianhimoisempi projekti, joka olisi
demokraattisempi ja joka etenisi sekä digitalisaatiota että ilmastoa koskevissa kysymyksissä paljon
nopeammin ja tehokkaammin. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, saadaanko suuret eurooppalaiset toimijat
tämän agendan taakse. Tämän sanottuani olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa Eurooppaa on tietenkin
uudistettava. Tarvitsemme tietysti komission, jossa on vähemmän jäseniä, ja luonnollisesti meidän on
onnistuttava tekemään päteviä määräenemmistöpäätöksiä monista kysymyksistä.

Toimittajan huomautus: Haastattelu tehtiin Pariisin Elysée-palatsissa 21. lokakuuta. Ranskankielistä transkriptiota on kevyesti muokattu selkeyden vuoksi. Englanninkielinen käännös The Economist.”

Lähde: Emmanuel Macron in his own words (English). The French president's interview [Emmanuel Macron omin sanoin (engl.).
Ranskan presidentin haastattelu]. The Economist Europe. Julkaistu: 7.11.2019. Käännös: YTL. Muokkaus: YTL.

K2019/9: EU:n pakolaispolitiikka

K2019/9: EU:n pakolaispolitiikka

9.1 Tulkitse pilapiirroksen näkemystä Euroopan unionin pakolaispolitiikasta.



9.2 Vertaile tekstikatkelmissa esitettyjä näkemyksiä EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta ja EU:n pakolaispolitiikasta. Millä perusteilla niissä puolustetaan ja kritisoidaan sopimusta? (10 p.)

9.B Tekstikatkelma: Hans-Gert Pötteringin ja Ilkka Suomisen artikkeli
”Eurooppalaisittain organisoitu ja vahvoin toimivaltuuksin varustettu raja- ja rannikkovartiosto on yksi koko maanosaa palveleva ratkaisu. Euroopan ulkorajojen ja koko unionin turvaaminen ei enää voi olla vain kansallisten, usein ylityöllistettyjen viranomaisten varassa. EU:n ja Turkin maaliskuussa solmima sopimus on todiste siitä, että vain toimiessaan yhdessä EU voi uskottavasti etsiä ratkaisuja naapurustonsa tärkeimpien maiden kanssa. Lisätoimia tarvitaan silti, eikä sopimusten pidä mahdollistaa sitä, että EU:ta kiristetään.”

Lähde: Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän (EPP ED) entinen puheenjohtaja Hans Gert Pöttering ja varapuheenjohtaja IlkkaSuominen artikkelissaan Helsingin Sanomissa 20.8.2016


9.C Tekstikatkelma: Jari Tervon puhe
”Me suomalaiset olemme Euroopan unionin jäseninä ulkoistaneet hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille. –– Euroopan unioni ostaa Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Se on yksi historian suurimmista ihmiskaupoista, mutta sitä ei kutsuta ihmiskaupaksi. –– Turkissa sotaa pakenevia ihmisiä säilytetään konteissa, teltoissa, rautatieasemilla, siltojen alla, jopa taivasalla. Kun me eurooppalaiset olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, me häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Nämä päivät eivät todellakaan ole Euroopan tähtihetkiä.”

Lähde: Kirjailija Jari Tervo Helsingin kirjamessujen avauspuheenvuorossaan 27.10.2016. https://messukeskus.com/press
release/jari tervon avajaispuhe helsingin kirjamessuilla 27 10 2016/. Viitattu 22.3.2018 22.3.2018

K2018/8: Eurovaaliehdokkaiden näkemykset Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja roolista maailmanpolitiikassa (aineistoa)

K2018/8: Eurovaaliehdokkaiden näkemykset Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja roolista maailmanpolitiikassa (aineistoa)


Eurovaaliehdokkaiden näkemykset Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja roolista maailmanpolitiikassa (30 p.)

Kaavio (aineisto 8.A) esittää verkkolehti Uuden Suomen eurovaaliehdokkaille tekemän vaalikyselyn tulokset keväältä 2014. Tekstikatkelmat (aineistot 8.B ja 8.C) käsittelevät Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja unionin roolia maailmanpolitiikassa.

Aineistot:
  • 8.A Kaavio: Verkkolehti Uuden Suomen vaalikysely eurovaaliehdokkaille keväällä 2014
  • 8.B Tekstikatkelma: Suomen ulkoasiainministeriön tulevaisuusraportti Ulkopolitiikka 2020
  • 8.C Tekstikatkelma: Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik

8.1 Erittele kaavion (aineisto 8.A) perusteella, minkälaisia eroja Suomen eurovaaliehdokkaiden välillä on suhtautumisessa Euroopan unionin yhteiseen ulkopolitiikkaan. Pohdi myös, mistä erot johtuvat. (6 p.)

8.2 Vertaile Suomen ulkoasiainministeriön ja Kristi Raikin näkemyksiä Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja unionin roolista globaalissa maailmassa (aineistot 8.B ja 8.C). (12 p.)

8.3 Miten Euroopan unioni on harjoittanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Arvioi myös, miten se on onnistunut tehtävässään. (12 p.)

Aineistot liitteenä!

Liitteet:

K2018t8

K2020/9: EU:n tulevaisuusskenaariot (aineisto)

EU:n tulevaisuusskenaariot. 30 p.

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2017 ”Valkoisen kirjan”, joka sisältää muun muassa komission laatimia vaihtoehtoisia skenaarioita siitä, mihin suuntaan Euroopan unionia voitaisiin kehittää.

9.1 Arvioi, mikä tekstikatkelmassa 9. A esitetyistä kolmesta skenaariosta on todennäköisin. Perustele valintasi. 8 p.

9.2. Arvioi, mitä muutoksia Suomen turvallisuuspoliittisessa ja taloudellisessa asemassa tapahtuisi, jos kohdassa 9.1. valitsemasi skenaario toteutuisi. 14 p.

9.3. Pohdi, mitä seurauksia Euroopan unionin hajoamisesta olisi Suomelle. 8 p.

Skenaariot liitteenä!

Liitteet:

K2020t9skenaariot