YH1

2021S/1: Hallituksen muodostaminen? (to 2.12.2021)

Hallituksen muodostamistavat 20 p.


Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä kaikki hallituskoalitiot ovat periaatteessa mahdollisia. Joissakin monipuoluejärjestelmän maissa hallitusvallan jakavat vaaleissa enemmistön saaneeseen yhteisrintamaan (vasemmistoblokki tai oikeistoblokki) kuuluvat puolueet. Erittele, mitä hyviä ja huonoja puolia suomalaiseen hallituksen muodostamisen tapaan ja toisaalta yhteisrintamaan (blokkipolitiikkaan) perustuvaan hallituksen muodostamisen tapaan liittyy.

Lisäksi opettele, miten hallitus muodostetaan.

Liitteenä tehtävämoniste!

Hallituksen muodostaminen.doc

K2017/1: Presidentin valinta

Tasavallan presidentin valinta (20 p.)

Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan?

Tee kronologinen luettelo.
  • Mitä kaikkea pitää tapahtua, että presidentti tulee lopulta valituksi, alusta loppuun.

Pressan valinta

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

K2020/1 (30 p) Demokratian muodot, aineisto

Käsitykset demokratiasta



7.1. Tarkastele, minkälaista demokratiakäsitystä Victor Orbán videokatkelman 7. A perusteella edustaa ja miten hän sitä videokatkelmassa perustelee. 12 p.
7.2. Vertaile Victor Orbánin demokratiakäsitystä liberaaliin demokratiakäsitykseen ja pohdi, mitä riskejä Orbánin demokratiamalliin liittyy. 18 p

Tehtävän vastaus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

2018K/1: Kansalaisuus (aineistona videokatkelma)

Kansalaisuus

Kansalaisuus (20 p.) Aineisto: 1.A Videokatkelma: Mikä on parasta EU-kansalaisuudessa?


Mieti näitä:
1.1 Mitä Suomen kansalaisuudella tarkoitetaan, ja miten sen voi saada? (10 p.)
1.2 Mitä etuja Euroopan unionin kansalaisuus tarjoaa?

1.2 Vertaile videokatkelmassa (aineisto 1.A) esitettyjä näkemyksiä Euroopan unionin kansalaisuuden tarjoamista eduista ja arvioi näkemyksiä kriittisesti. (10 p.)

S2017/7: Kansalaisaloite poliittisena vaikuttamiskeinona

7 Kansalaisaloite poliittisena vaikuttamiskeinona (30 p.)
Suomessa on viime aikoina keskusteltu kansalaisaloitteen roolista poliittisessa päätöksenteossa.
Aineisto:
7.A Tilastollinen taulukko: Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015
Taulukossa esiintyvät luvut ovat vastanneiden prosenttiosuuksia.
S2017t7 Kansalaisaloitteiden allekirjoittajat.jpg


7.1 Mitä kansalaisaloite tarkoittaa Suomen poliittisessa järjestelmässä? (4 p.)

Vastaa tähän:
7.2 Tarkastele taulukkoa (aineisto 7.A). Minkälaisia olennaisia eroja eri väestöryhmien välillä näkyy niiden
aktiivisuudessa allekirjoittaa kansalaisaloitteita? Pohdi, mistä nämä erot johtuvat. (14 p.)

7.3 Arvioi kansalaisaloitteiden merkitystä yhteiskunnallisena vaikutuskeinona. Käytä arvioinnin tukena tietojasi Suomessa tehdyistä kansalaisaloitteista. (12 p.)

Vastaus kohtaan 7.2

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

2020S/7: Puolueiden vaalimenestys eri alueilla ja eri väestöryhmissä

Keväällä 2019 Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Taulukko 7. A kertoo vaaleissa suurimman kannatuksen saaneiden viiden puolueen ääniosuudet täysinä prosentteina (%) erityyppisillä äänestysalueilla ja koko maassa. Alueet on eroteltu väestön tulotason ja eläkeikäisen väestön osuuden mukaan sekä sen mukaan, onko alueella kaupunkimaista, taajama- vai haja-asutusta.

S2020t7taulukko.jpeg

  • 7.1. Vertaile taulukon 7. A pohjalta puolueita keskenään sen suhteen, miten ne menestyivät erityyppisillä äänestysalueilla, ja pohdi syitä niiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin. 20 p.

  • 7.2. Väitetään, että äänestäjien poliittiset kannat liittyvät nykyisin paljolti arvo- ja identiteettikysymyksiin, kun ne aikaisemmin liittyivät etenkin taloudellisiin kysymyksiin. Arvioi väitteen osuvuutta taulukon 7. A pohjalta. 10 p.

Vastaus vain kohtaan 7.1

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

S2019/7: Sote-uudistus (aineistona kolme tekstikatkelmaa)

S2019/7: Sote-uudistus (aineistona kolme tekstikatkelmaa, liitteenä)

Suomessa on jo vuosien ajan pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuolto-järjestelmää (sote-uudistus). Uutistekstit (aineistot 7.A–7.C) koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Niiden lähteinä ovat keskustapuoluetta lähellä oleva sanomalehti Suomenmaa (aineisto 7.A), vasemmistoa lähellä oleva sanomalehti Kansan Uutiset (aineisto 7.B) ja itsensä riippumattomaksi luokitteleva verkkolehti Uusi Suomi(aineisto 7.C).

7.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 7.A–7.C) antamaa kuvaa sote-uudistuksen valmistelusta ja pohdi, mitkä tekijät selittävät tekstikatkelmien eroja. (16 p.)

7.2 Erittele syitä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista on pidetty välttämättömänä. (14 p.)

Liitteet:

S2019 Sote

2018K/7: Kotitalouksien kulutusmenot

7. Kotitalouksien kulutusmenot (30 p.) Kuvio (aineisto 7.A) esittää yksityisten kulutusmenojenrakenteen muutoksen Suomessa vuosina 1975–2014. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia kotitalouksien menoista käytettiin eri tarkoituksiin


7.1 Minkä kulutusmenojen suhteellinen osuus kasvoi vuosina 1975–2014, minkä taas pieneni (aineisto 7.A)? (4 p.)

7.2 Erittele, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuviossa (aineisto 7.A) näkyvään kehitykseen. (10 p.)
7.3 Pohdi, miksi seuraavien kotitaloustyyppien kulutusmenojen rakenteet yleensä poikkeavat toisistaan: − kahden nuoren aikuisen ja alle kouluikäisen lapsen kotitalous − kahden työssäkäyvän keski-ikäisen kaupunkilaisen kotitalous − yhden hengen eläkeläistalous (16 p.)

2019K/7: Tuloerot ja työttömien oikeudet

Vuosina 2011–2015 tehdyssä tutkimuksessa 16–25-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin heidän käsityksiään tuloeroista ja työttömien oikeuksista. Taulukot (aineistot 7.A ja 7.B) kertovat vastaajien suhtautumisen kahteen väittämään. Vastaajat on eroteltu taulukoissa sen mukaan, minkä he ilmoittivat suosikkipuolueekseen.


Vastaa tähän:
7.1 Vertaile taulukkojen (aineistot 7.A ja 7.B) pohjalta, millaisia eroja eri puolueita kannattavilla nuorilla aikuisilla on suhtautumisessaan esitettyihin väittämiin. (14 p.)

7.2 Pohdi, millaiset tekijät selittävät eroja eri puolueita kannattavien nuorten aikuisten suhtautumisessa taulukoissa (aineistot 7.A ja 7.B) esitettyihin väittämiin. (16 p.)



Vastaus kohtaan 7.1

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Vaaliharjoituksia

Aiheesta kaksi YO-tehtävää:


S2018/1(vaalit):

Suhteelliset ja enemmistövaalit (20 p.)
  • a) Selosta, miten suhteelliset vaalit ja enemmistövaalit eroavat vaalijärjestelminä toisistaan.
  • b) Erittele, mitä etuja ja heikkouksia niillä on toisiinsa verrattuna.


2018S/9: Eduskuntapuolueiden ääniosuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (aineistona taulukko)

9. Eduskuntapuolueiden ääniosuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiireittäin (30 p.)

Taulukossa (aineisto 9.A) on suurimpien eduskuntapuolueiden ääniosuus prosentteina eräissä vaalipiireissä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

9.1 Miten Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton kannatus vaihteli vaalipiireittäin (aineisto 9.A)? (4 p.)
9.2 Vertaile eri vaalipiirien vaalitulosten olennaisia piirteitä (aineisto 9.A). (8 p.)
9.3 Pohdi syitä puolueiden vaalimenestyksen alueellisiin eroihin vuoden 2015 vaaleissa. (10 p.)
9.4 Esitä perusteltu arvio väitteestä, että Suomi on jakautunut puoluepoliittisesti kahtia. (8 p.)


Tehtävä liitteenä.

Liitteet:

Vaalit harjoitus S2018 1ja9
Vaalit harjoitus S2018 1ja9

Populismi ja politiikka

S2020/9. Populismi ja politiikka 30 p.

Tekstikatkelmassa 9. A tarkastellaan populismia poliittista elämää muovaavana ilmiönä.

9.1. Erittele, miten tekstikatkelmassa 9. A luonnehditut populismin piirteet ovat ilmenneet viime vuosina Suomessa ja kansainvälisessä politiikassa. 14 p.
9.2. Mitkä seikat puhuvat tekstikatkelmassa 9. A hahmoteltuja tulevaisuuden kehityssuuntia vastaan ja mitkä niiden puolesta? Pohdi asiaa suomalaisten ja ulkomaisten esimerkkien avulla. 16 p

9A Tekstikatkelma: Emilia Palonen, Puhkeaako demokratian kupla? 

Teksti ja tehtävät löytyvät liitteenä.

Palauta kansioon pelkkä vastaus (ei tekstikatkelmaa). Mieluiten pdf:nä.

Liitteet:

S2020 Populismi ja politiikka
S2020 Populismi ja politiikka

Väkiluvun kehitys

YO-tehtävä S2016/1:


Eräiden Suomen paikkakuntien väkiluku on viime vuosina pienentynyt, toisten taas on kasvanut
ripeästi. Mitkä syyt selittävät tätä kehitystä, ja mitä vaikutuksia sillä on kasvukeskuksiin ja
väkimäärältään pieneneviin alueisiin?

Tehtävänanto:
Jäsentele wordilla tehtävä seuraavasti:
1. Mieti syitä, jotka selittävät joiden Suomen paikkakuntien väkiluvun pienentymistä (ja toisten kasvamista).
2. Mikä vaikutus sillä on kasvukeskuksiin?
3. Mikä vaikutus sillä on muuttotappioalueisiin?

YH5.1 palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ikärakene ja kuntatalous

K2017/9: Kunnan väestön ikärakenne ja kuntatalous



Tehtävänanto:
Avaa liiteenä oleva word-asiakirja ja vastaa siihen suoraan. Palauta sitten palautuskasioon.

c) Vertaile taulukon (aineisto 9.1) kuntien väestön ikärakennetta ja erittele ikärakenteen etuja ja haittoja kussakin kunnassa. (8 p.)

d) Esitä taulukon (aineisto 9.1) pohjalta perusteltu kehityssuunnitelma kyseisten kuntien päättäjille. Millaisia toimenpiteitä suosittelet? (16 p.)



Liitteet:

Kuntien ikärakenne, tehtävien c) ja d) vastauksia

Tehtävän palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Demokratia

Harjoitus K2018/9:  Välitön ja välillinen demokratia

9.1. Mitä demokratialla tarkoitetaan? (6 p.)

9.2. Tarkastele välittömän ja välillisen demokratian eroja. (12 p.)

9.3. Miten Walter Lippmannin tekstikatkelmassa (aineisto 9.A) mainitsemia ongelmia on pyritty ratkomaan nykyisissä välittömään ja välilliseen demokratiaan perustuvissa poliittisissa järjestelmissä?

(12 p.)

9.A Tekstikatkelma: Walter Lippmann, The Phantom Public

Olen lukenut muutamia perusoppikirjoja, joita käytetään kansalaisuuden opettamiseen kouluissa ja yliopistoissa. Luettuani niitä en voi ymmärtää, kuinka kukaan voi välttyä siltä johtopäätökseltä, että ihmisellä olisi oltava tietosanakirjan tekijän into ja rajattomasti aikaa edessään. – – Eräässä 500-sivuisessa tiiviissä ja monipolvisessa kirjassa hänelle kerrotaan kaupungin ongelmista, valtiollisista ongelmista, kansallisista ongelmista, kansainvälisistä ongelmista, luottamukseen liittyvistä ongelmista, kuljetukseen liittyvistä ongelmista ja niin edespäin ad infinitum. – – En löydä aikaa sen tekemiseen, mitä demokratiateoria minulta odottaa, nimittäin ilmaisemisen arvoisen mielipiteen muodostamiseen kaikista niistä asioista, joita itsehallinnollinen yhteisö joutuu kohtaamaan.

(Käännös: YTL)
Lähde: Walter Lippmann, The Phantom Public (1927)

Tehtävänanto
1. Pohdi tehtävää 9.1 (ei tarvitse kirjoittaa).
2. Tee liitteenä oleva taulukko välillisen ja välittömän demokratian eroista (tehtävä 9.2). Miten käytännössä toimivat, mitä hyvää ja huonoa niissä on?
3. Pohdi mitä on tehty/ehdotettu ongelmien ratkaisemiseksi kummassakin tapauksessa.

Liitteet:

Nelikenttä-pohja