Hyvää huomenta kaikille,

Tämän viikon lauantaina 14.2. on ystävänpäivä. Me vietämme sitä täällä koulussa jo perjantaina, jolloin luokissa on salaisia ystäviä ja arvuutellaan toistemme mielibiisejä.

Ystävänpäivän nimen taustalla on Valentinus-niminen marttyyri. Tarinoiden mukaan hän eli 200-luvulla Roomassa ja vihki salaa pareja avioliittoon, koska keisari oli kieltänyt sotilailta naimisiinmenon. Valentinus kuoli 14. helmikuuta ja sen jälkeen päivä on liitetty rakkauden, uskollisuuden ja ystävyyden teemaan.

Suomessa ystävänpäivä muistuttaa meitä siitä, että ystävyys ei synny suurista sanoista vaan arjen kohtaamisista: tervehdyksestä käytävällä, mukaan pyytämisestä välitunnilla tai siitä, että huomaa toisen olevan yksin.

Koulussa jokainen meistä on tärkeä osa meidän kouluyhteisöämme. Ystävällinen sana voi muuttaa päivän suunnan ja joskus se voi olla juuri se hetki, joka jää mieleen pitkäksi aikaa.

On sanottu, että ystävällisyys on kieli, jota kaikki ymmärtävät.  Sitä kieltä me voimme harjoitella joka päivä.

Ystävänpäivä ei tarkoita sitä, että pitäisi olla paljon ystäviä. Yksikin hyvä ystävä riittää. Kavereita voi sitten olla enemmänkin.

Ehkä juuri tällä viikolla voimme päättää huomata jonkun uuden oppilaan, istua viereen, kysyä mitä kuuluu tai kiittää ystävää siitä, että hän on olemassa.

Eikä haittaa, vaikka miettisit sitäkin, että tulikohan sanottua viime viikolla jollekin ikävästi. Silloin voi pyytää anteeksi ja saada itselleenkin hyvän mielen.

Toivotan teille kaikille hyvää ja lämminhenkistä viikkoa. Tehdään yhdessä koulustamme paikka, jossa jokainen voi tuntea olevansa arvokas ja tervetullut.

Hyvää ystävänpäivän viikkoa!