+18 Protistit eli alkueliöt
Tiesitkö?
Protistien monenlaiset piirteet
Kaikki muut eliöt, paitsi esitumaiset arkit ja bakteerit, kuuluvat aitotumaisiin eliöihin. Aitotumaisilla eliöillä kromosomit sijaitsevat tumakotelon ympäröimän tuman sisällä eikä vapaana solulimassa. Alkueliöiden kunta on perustettu, koska yksisoluisten kasvien ja eläinten luokittelu kasveihin ja eläimiin tuotti vaikeuksia. Alkueliöihin eli protisteihin (protoktistit) kuuluvat kaikki ne aitotumaiset eliöt, jotka eivät ole sieniä, kasveja tai eläimiä.

Protistien kuntaan kuuluu siten hyvin erilaisia eliöitä. Se on lajikoostumukseltaan melko sekalainen eliöryhmä. Protistit ovat yksi- tai monisoluisia ja oma- tai toisenvaraisia. Ne voivat elää vapaina vesissä tai maaperässä, loisina tai symbioottisessa suhteessa toisen eliön kanssa. Vaikka protistit ovat luokittelun kannalta sekava ryhmä, niin yhteistä kaikille protisteille on kuitenkin se, että ne elävät vedessä tai kosteissa elinympäristöissä. Protisteihin kuuluvat alkueläimet, levät ja limasienet.
Alkueläimet ovat pieniä yksisoluisia eläimiä, joita tavataan kaikkialla maapallolla. Monet tauteja aiheuttavat loiset ovat alkueläimiä. Esimerkiksi malaria on malarialoision ja unitauti ameban aiheuttama. Suurin osa protisteihin kuuluvista alkueläimistä elää vedessä. Eräät alkueläimet voivat muodostaa epäedullisissa olosuhteissa lepokystoja, joiden paksukuorinen rakenne suojaa niitä kuivumiselta.
Piirroksessa on esitetty malarialoision elinkierto.

Protistien kuntaan kuuluu siten hyvin erilaisia eliöitä. Se on lajikoostumukseltaan melko sekalainen eliöryhmä. Protistit ovat yksi- tai monisoluisia ja oma- tai toisenvaraisia. Ne voivat elää vapaina vesissä tai maaperässä, loisina tai symbioottisessa suhteessa toisen eliön kanssa. Vaikka protistit ovat luokittelun kannalta sekava ryhmä, niin yhteistä kaikille protisteille on kuitenkin se, että ne elävät vedessä tai kosteissa elinympäristöissä. Protisteihin kuuluvat alkueläimet, levät ja limasienet.
Alkueläimet ovat pieniä yksisoluisia eläimiä, joita tavataan kaikkialla maapallolla. Monet tauteja aiheuttavat loiset ovat alkueläimiä. Esimerkiksi malaria on malarialoision ja unitauti ameban aiheuttama. Suurin osa protisteihin kuuluvista alkueläimistä elää vedessä. Eräät alkueläimet voivat muodostaa epäedullisissa olosuhteissa lepokystoja, joiden paksukuorinen rakenne suojaa niitä kuivumiselta.
Piirroksessa on esitetty malarialoision elinkierto.
Levät
Levät ovat joko yksisoluisia mikroleviä tai monisoluisia makroleviä.

Yksisoluisia leviä ovat muun muassa piilevät. Leviä voidaan myös ryhmitellä väriaineiden perusteella rusko-, puna - ja viherleviksi. Leviä esiintyy kaikenlaisissa vesiympäristöissä: merissä, makeissa vesissä ja kosteilla pinnoilla. Levät ovat vesistöjen perustuottajia (omavaraisia) , jotka tarvitsevat auringon valoa yhteyttääkseen hiilidioksidista ja vedestä sokereita. Mikroskooppisen pienet planktonlevät (kasviplankton) ovat ensimmäinen lenkki vesiekosysteemien ravintoketjuissa.
Suurin osa levistä tarvitsee paljon valoa. Tosin punalevät pärjäävät vain vähällä valolla, joten ne muodostavat syvimmällä kasvavan levävyöhykkeen. Vaikka levät yhteyttävät kasvien tavoin, niitä ei lueta kasvikuntaan. Levien rakenne poikkeaa kasvien rakenteesta. Levillä ei voi erottaa kasvin peruselimiä: juurta, vartta ja lehtiä. Tällaista rakennetta sanotaan sekovartiseksi. Kasvikunnan arvellaan kehittyneen viherlevistä.
Kuvassa on ahdinparta, joka on lähellä vesirajaa esiintyvä viherlevä. Se kuuluu makroleviin.

Yksisoluisia leviä ovat muun muassa piilevät. Leviä voidaan myös ryhmitellä väriaineiden perusteella rusko-, puna - ja viherleviksi. Leviä esiintyy kaikenlaisissa vesiympäristöissä: merissä, makeissa vesissä ja kosteilla pinnoilla. Levät ovat vesistöjen perustuottajia (omavaraisia) , jotka tarvitsevat auringon valoa yhteyttääkseen hiilidioksidista ja vedestä sokereita. Mikroskooppisen pienet planktonlevät (kasviplankton) ovat ensimmäinen lenkki vesiekosysteemien ravintoketjuissa.
Suurin osa levistä tarvitsee paljon valoa. Tosin punalevät pärjäävät vain vähällä valolla, joten ne muodostavat syvimmällä kasvavan levävyöhykkeen. Vaikka levät yhteyttävät kasvien tavoin, niitä ei lueta kasvikuntaan. Levien rakenne poikkeaa kasvien rakenteesta. Levillä ei voi erottaa kasvin peruselimiä: juurta, vartta ja lehtiä. Tällaista rakennetta sanotaan sekovartiseksi. Kasvikunnan arvellaan kehittyneen viherlevistä.
Kuvassa on ahdinparta, joka on lähellä vesirajaa esiintyvä viherlevä. Se kuuluu makroleviin.
Limasienet
Limasienillä on sienten ja alkueläinten piirteitä. Limasienet eivät kuitenkaan ole sieniä. Ne tuottavat itiöitä kuten sienet. Limasienet kykenevät liikkumaan valejalkojen avulla kuten amebat.
Ne ryömivät maatuvan kasviaineksen pinnalla ja lahopuissa käyttäen ravinnokseen orgaanista ainesta ja bakteereja. Limasienet esiintyvät värikkäinä itiöpesäkerykelminä (limakko), sammalikon pinnassa, kannoilla ja lahopuiden onkaloissa.
Ne ryömivät maatuvan kasviaineksen pinnalla ja lahopuissa käyttäen ravinnokseen orgaanista ainesta ja bakteereja. Limasienet esiintyvät värikkäinä itiöpesäkerykelminä (limakko), sammalikon pinnassa, kannoilla ja lahopuiden onkaloissa.
Kuvagalleria: Alkueläimiä

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Videolinkit
Tiivistelmä
- Aitotumaisia eliöitä
- Yksi- tai monisoluisia
- Oma- tai toisenvaraisia
- Alkueliöihin eli protisteihin kuuluvat alkueläimet, levät ja limasienet.
- Ne voivat elää vapaina vesissä tai maaperässä, loisina tai symbioottisessa suhteessa toisen eliön kanssa.
