Tervaleppä on lähisukulaistaan harmaaleppää kookkaampi, pitkäikäisempi ja levinneisyydeltään eteläisempi laji. Se voi kasvaa jopa parikymmenmetriseksi puuksi. Suomen leppälajit on helppo tunnistaa lehdistään. Harmaalepän lehdet ovat soikeat, himmeäpintaiset ja reunoiltaan isosahaiset. Lehti kapenee kärkeä kohti. Tervalepän lehdet ovat leveämmät, tasa- tai lanttopäiset ja pinnaltaan kiiltävät.

Tervaleppä on harmaaleppää vaativampi puu. Sen kasvuympäristöä ovat rehevät puronvarsilehdot, lehtokorvet, rehevät meren- ja järvenrannat sekä ravinteikkaiden soiden reunat. Tervaleppä on puuainekseltaan kestävää, minkä vuoksi sitä myös kasvatetaan jonkin verran. Kaadetussa puussa puuaines muuttuu sekä terva- että harmaalepässä punertavaksi. Sana leppä onkin aiemmin merkinnyt verta.

Harmaalepän tapaan tervalepälläkin on juurinystyröissään typpeä sitovia bakteereita. Siksi tervaleppäkin pudottaa lehtensä vihreinä.